vanhemmalla iällä? Onko porukassa ketään
opiskelijoita? Olisi kiva kuulla mielipiteitä.
Olen työelämässä oleva ja
aloitin vuoden alusta erään koulutuksen,
kestää noin reilun vuoden vielä.
Sitten lopputyö ja tutkinto.
Saa nähdä kuinka käy?
opiskelijoita? Olisi kiva kuulla mielipiteitä.
Olen työelämässä oleva ja
aloitin vuoden alusta erään koulutuksen,
kestää noin reilun vuoden vielä.
Sitten lopputyö ja tutkinto.
Saa nähdä kuinka käy?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onnea sinulle! Hyvä, että joku jaksaa.
että minäkään en jaksa. Kiitos, onnea tarvitaan.
sanon, että anna mennä täysillä. Koulutus ja valmistuminen olivat yksi parhaimpia kokemuksia elämässäni. Vierivä sammal ei kivety. Virtaa ja motivaatiota sinulle!!!!!
Aloitin ensimmäisen aikuisopiskeluputken 45-vuotiaana ja siinä vilahti kolme vuotta jolloin lopputyö oli valmis. Lähdin alunperin opiskelemaan, koska nuorena ei ollut mahdollisuutta opiekella tarpeeksi. Oli työ, mutta halusin pätevöityä.
Siitä jäi jokin vaihde päälle ja jatkoin avoimessa. Houkutus oli suuri, koska kotikuntani kansalaisopisto järjestää yliopistojen kanssa monenmoista. Suoritin näitä avoimia opintoja vuosina 1997-2005 hallintotieteiden cl ja abrot sosiaalipolitiikasta, psykologiasta,filosofiasta ja kuntoutuksesta. Vakavasti suunnittelin jatkaa hallintotieteitä tutkintoon asti, mutta sitten päätin että riittää. Työ ja ammatti on ja terveys ei ehkä aivan eläkeikään asti kestä työssäkään.
Opiskelutovereita oli monenikäisiä. Opiskelun koin helpoksi ja tehtäviin ja kokeisiin oli etua pitkästä työkokemuksesta kuin myös elämänkokemuksestakin. Puoliso tuki koko ajan.
Alkuaikoina ei ollut tietokonetta. Naputtelin sähkökirjoituskoneella etätehtävät. Viimeisimmissä opinnoissa opiskelu tapahatui kotona Optima -verkkoympäristössä. Luennot ja materiaali tuli omalle koneelle. Myös tentti oli kotona omalla koneella.
Välillä lopettaminen harmittaa. Täytyy tyytyä vain seuraamaan alan kehtitystä lukemalla kirjoja ja ammattilehtiä yms.
Jos on luja motivaatio, niin kyllä Sinä jaksat.
Kovasti onnea - kyllä Sinä onnistut.
olla niin, että meitä on muutamia, jotka olemme tarvinneet sen elämänloulun ensin!
Nyt kipikapi suorittamaan se tutkinto9 loppuun!
Se on tehtävä, koska SUA HARMITTAA!
Niin muakin harmitti, ja niinpä mä jatkoin!
Eikä' harmita enää, aivot notkistui siinä silmänräpäyksessä kun sain koulun hyväksymiskirjeen!
Olen opiskellut työn ja perheen ohessa paljonkin, rankkaa se on, mutta jos itsellä on päämäärä kirkkaana ja perhe myös sitoutunut äidin opiskeluun, niin kyllä se sujuu.
Mutta jos itse koko ajan epäröi, niin vaikeaahan siitä tulee.
Tsemppiä sinne opiskeluun. Itse olen myös opiskellut aikuisiällä ja jopa vieraalla kielellä yliopistossa.
Olen opiskellut päätoimisesti ja myös työn ohessa ja hankkinut useita tutkintoja. Tykkään opiskella, mutta nyt on kiva työ ja energiani haluan tuhlata täysillä siihen. Mutta en mene vannomaan, vaikka taas innostuisin. Opiskelu on kivaa.