kaukolämpötalon iv-kone

kuvitella pyöriväkennoisen vuosihyötysuhteen olevan parempi.

väitti, ettei kovalla pakkasella 440 econo mallin vesipatteri lämmitä tarpeeksi. Eteläsuomessa mulla 440 perusmallin sähköpatterilla on saatu aikaiseksi vaimoväkeä miellyttävä tuloilma. Itselle kelpaisi LTO-kennon lämmittämä tuloilma aina -5 asteen ulkolämötiloihin asti, jolloin tuloilma on noin 13 asteista. Vaimoväki kuitenkin haluaa 20 asteista tuloilmaa.

ILTO X100:sta kannattaisi harkita koska, sille luvataan 80% hyötysuhde, jolla olisi mulla ollut merkitystä tällä eteläsuomessa, koska lämpötila keikkui koko talven -5 ja 5:n välillä, jälkilämmitystä ei olisi tarvinnut niin paljon.

Sitten X100:ssa on 12 voltin puhaltimet. Niistä on iloa kun suomi ajautuu omavaraistalouteen muutaman vuoden päästä suomalaisen teollisuuden valuessa ulkomaille maailman 3. kovimman verotuksen takia. Silloin taloja suomessa on järkevintä lämmittää puulla ja tuottaa 12-voltin sähköä höyrygeneraattorilla.

No ei siinä ole kyllä mitään järkeä laittaa sähkölammitteistä ilmakonetta jos on kaukolämpöä saatavilla.Itsee laitoin econo mallin ja olen mitannut tulo ilman joka on täysillä termostaatti niin ensimmäisestä venttiilistä 23ast ja viimeisestä 21ast.Kulutuksessa ei huomaa eroa vaikka patteri tuli lisää.

mutta muuten sama tilanne.

Eli mietin parempaa hyötysuhdetta, myös pakkasilla, vai kaukolämmityksen jälkilämmitystä.

Päädyin itse pyörivään sähköisellä jälkilämmityksellä. Perustelin itselleni

- Hyvän hyötysuhteen takia ei tarvitse juurikaan jälkilämmitystä
- Kaukolämityspiiriin olisin tarvinnyt yhden piirin lisää jälkilämmittimelle, tai vaihtoehtoisesti kennon koko ei olisi riittänyt kovilla pakkasilla (tämä omissa koneisssa)
- Säästyin lämmitysputkien vedolta LTO- koneelle
- Pyörivä ei kondensoi, joten nuokin putket voi jättää vetämättä
- Ei tarvitse sulkupeltejä kanavistoon
- Ei jäädy, vaikka joku ei toimisikaan

Kustannuksissa auttaa pieni laskutoimitus. Voit ruuvata lukuja mieleiseksi, mutta itse päädyin suunnilleen seuraavaan.

Lämmitykseen n. 16MW vuodessa, josta ilmanvaihto vie n. 20% => 3 200kW ilmanvaihtoon/vuosi.

Hyötysuhteen ollessa 80% rahaa menee 3 200kW * 0,09€/kW * 0,2 = 57,6€/ vuosi. Koska kaukolämpö maksaa n. puolet sähköstä, niin säästöä olisi alle 30€/ vuosi. Sitten tuleekin se vitsi. Tämä kuitenkin pätee vain siinä tapauksessa, että tuloilma olisi yhtä lämmintä kuin sisäilma. Koska useimmmiten sisääntuleva ilma on esim. 18 ja sisäilma 22, niin jälkilämmitystä ei tarvita käytännössä ollenkaan. Sen kustannukset ovat vuositasolla ehkä kympin enemmän.

Miksi pitää yhdistää "kaksi lämmitysmuotoa", kaukolämpö ja sähkö ? ? ?

Rahastako se on kiinni, vai mistä ? ? ? Harvemmin, jos koskaan käytetään sähköä vielä lämmitykseen, kerta kaukolämpö on käytettävissä. Yhden "ylimääräisen" säätöpiirin tarvitset ---> jälkilämmitys ja kaiketi patteripiirin tuotto/säätö riittänee sitä hoitamaan ( yksinkertaistetusti: pätkä putkea, eristettä ja moottoriventtiili säätöohjelman pätkä).

Enervent ei juuri jälkilämmitystä vielä Oulussa tarvitte, tänä talvena ei käyny kuin kahdesti päällä
Riippuu tietenki kuin hyvin sulla on kone mitotettu talon ilmanvaihtotarpeeseen, isommassa enerventissäkin on isompi se kenno
mutta pienessäkin enerventissä on kennoa monta kertaa enempi kuin muissa koneissa ja kennon koko ratkaisee hyötysuhteen

Joku ehotti sulle Ilto X100 konetta, ei mahdu sinun budjettiin, siinä on kyllä kennoa paljon mutta on niin iso kone että se vaatii tilaakin paljo
Sähköinen etuvastus on ainakin meillä riittänyt vaikka putkimies tyrkytti vesipatteria
vesipatteri on kallis laittaa, ei riitä että hommaat sen ja maksat putkimiehelle työstä, pitää olla lisäksi vielä automaattiset sulkupellitja jäätymisvahdit,,silti aina pelkoperseessä että jos patteri jäättykin
Ei maksa ikinä itteään takasin se vesipatteri vaikka energia olis ilmaista niin minä ainakin laskin (koneelle ja patterille pitoaika 20 vuotta)