kumpaa iv-konetta suosittelette
Meptek Ilto 440 Control Econo
vai
Enervent PINGVIN 85 ECE
talo rakennetaan ouluun ja lämmitys on kaukolämpö.
iv koneen hinta ei saisi nousta yli 2000 siksi enerventistä on valittu malli jossa sähköinen etuvastus.
Meptek Ilto 440 Control Econo
vai
Enervent PINGVIN 85 ECE
talo rakennetaan ouluun ja lämmitys on kaukolämpö.
iv koneen hinta ei saisi nousta yli 2000 siksi enerventistä on valittu malli jossa sähköinen etuvastus.
Vastaukset 17
Vanhimmat
kuvitella pyöriväkennoisen vuosihyötysuhteen olevan parempi.
kertoisiko joku enervent pingviinin omistaja että millä ulkolämpötilalla tarvitsee käyttää sähkölämmitintä. ei haluais kovin paljon lämmittää sähköllä kun on kaukolämpö
se meptek ja unohda nuo pyörivät. meptek on tekniikan maailman testivoittaja.
Iltosta ei kannata ottaa sitä testivoittajamallia, vaan ottaa valokennoversion. Se testivoittaja on termostaattisulatuksella ja Oulussa saa nauttia lähes tauotta 2kk ajan pätkäkäynnistä.
Tuo testi oli kyllä yhdenlainen vertailu....
Meillä lämmitys alkaa toimimaan vasta noin -20
Ei ole montaa semmoista päivää vuodessa
Kannattaa hoksata semmonenkin asia, että aina kun sauna tms lämpiää niin tulopuolelta pukkaa tuntikaupalla lämmintä ilmaa eikä jälkilämmitintä tarvita vaikka ulkona olis mikä keli. Jos sulla on varaava leivinuuni tai joku muu lämmityslaite niin vedä ylimääräinen poistoputki sen päältä enerventille ja siinä sulla on kiertoilmaputki ilman kiertoilmaputken tavanomasiahaittavaikutuksia!
Ite en vesipatteria ottais lämmityksen vuoksi vaikka asusin Ivalossa asti.Jäähdytys on eri asia,siihen sitä voi harkita jos on tarjolla vaikka maakylmää.
väitti, ettei kovalla pakkasella 440 econo mallin vesipatteri lämmitä tarpeeksi. Eteläsuomessa mulla 440 perusmallin sähköpatterilla on saatu aikaiseksi vaimoväkeä miellyttävä tuloilma. Itselle kelpaisi LTO-kennon lämmittämä tuloilma aina -5 asteen ulkolämötiloihin asti, jolloin tuloilma on noin 13 asteista. Vaimoväki kuitenkin haluaa 20 asteista tuloilmaa.
ILTO X100:sta kannattaisi harkita koska, sille luvataan 80% hyötysuhde, jolla olisi mulla ollut merkitystä tällä eteläsuomessa, koska lämpötila keikkui koko talven -5 ja +5:n välillä, jälkilämmitystä ei olisi tarvinnut niin paljon.
Sitten X100:ssa on 12 voltin puhaltimet. Niistä on iloa kun suomi ajautuu omavaraistalouteen muutaman vuoden päästä suomalaisen teollisuuden valuessa ulkomaille maailman 3. kovimman verotuksen takia. Silloin taloja suomessa on järkevintä lämmittää puulla ja tuottaa 12-voltin sähköä höyrygeneraattorilla.
No ei siinä ole kyllä mitään järkeä laittaa sähkölammitteistä ilmakonetta jos on kaukolämpöä saatavilla.Itsee laitoin econo mallin ja olen mitannut tulo ilman joka on täysillä termostaatti niin ensimmäisestä venttiilistä 23ast ja viimeisestä 21ast.Kulutuksessa ei huomaa eroa vaikka patteri tuli lisää.
mutta muuten sama tilanne.
Eli mietin parempaa hyötysuhdetta, myös pakkasilla, vai kaukolämmityksen jälkilämmitystä.
Päädyin itse pyörivään sähköisellä jälkilämmityksellä. Perustelin itselleni
- Hyvän hyötysuhteen takia ei tarvitse juurikaan jälkilämmitystä
- Kaukolämityspiiriin olisin tarvinnyt yhden piirin lisää jälkilämmittimelle, tai vaihtoehtoisesti kennon koko ei olisi riittänyt kovilla pakkasilla (tämä omissa koneisssa)
- Säästyin lämmitysputkien vedolta LTO- koneelle
- Pyörivä ei kondensoi, joten nuokin putket voi jättää vetämättä
- Ei tarvitse sulkupeltejä kanavistoon
- Ei jäädy, vaikka joku ei toimisikaan
Kustannuksissa auttaa pieni laskutoimitus. Voit ruuvata lukuja mieleiseksi, mutta itse päädyin suunnilleen seuraavaan.
Lämmitykseen n. 16MW vuodessa, josta ilmanvaihto vie n. 20% => 3 200kW ilmanvaihtoon/vuosi.
Hyötysuhteen ollessa 80% rahaa menee 3 200kW * 0,09€/kW * 0,2 = 57,6€/ vuosi. Koska kaukolämpö maksaa n. puolet sähköstä, niin säästöä olisi alle 30€/ vuosi. Sitten tuleekin se vitsi. Tämä kuitenkin pätee vain siinä tapauksessa, että tuloilma olisi yhtä lämmintä kuin sisäilma. Koska useimmmiten sisääntuleva ilma on esim. +18 ja sisäilma +22, niin jälkilämmitystä ei tarvita käytännössä ollenkaan. Sen kustannukset ovat vuositasolla ehkä kympin enemmän.
"Koska useimmmiten sisääntuleva ilma on esim. 18 ja sisäilma 22, niin jälkilämmitystä ei tarvita käytännössä ollenkaan. Sen kustannukset ovat vuositasolla ehkä kympin enemmän. "
Jos ulkoilma on 18, ohitetaan LTO-kenno ja ei todellakaan käytetä jälkilämmitystä:-)
Suomessa kuitenkaan useimmiten ulkolämpötila ei ole 18 vaan alempi, ks www.fmi.fi
Olisko 18 tarkoittanut tuloilmaa eikä ulkoilmaa.
Minäkin olen huomannut ettei jälkilämmitykselle ole paljon käyttöä. Tuloilma on juuri sopivaa lämmittämättäkin. Tuloilmaa ei ole tarkoituskaan lämmittää liian lämpimäksi, vaan hieman huonetta viileämpi ilma sekoittuu hyvin huoneeseen.
Aiempi keskustelu
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000033673741
tuo esimerkkilasku selventi todella paljon asiaa eli ikinä ei vesikiertoinen maksa itseään takaisin.
pystyykö tuon lämmöntalteenoton halutessa ohittamaan , jos haluaa kesäöinä viilentää sisäilmaa?
ota enerventti ace automatiikalla niin se on kesällä fiksumpi kuin sinä olisit, lto pyörii myös sillon kun poisto on tuloa viileämpää. Tällöin otetaan sisäilman viileyttä talteen. Monesti tilanne hellepäivänä pitkälle iltapäivään asti että talossa on vielä viileämpää kuin ulkoa on tulossa tilalle
Miksi pitää yhdistää "kaksi lämmitysmuotoa", kaukolämpö ja sähkö ? ? ?
Rahastako se on kiinni, vai mistä ? ? ? Harvemmin, jos koskaan käytetään sähköä vielä lämmitykseen, kerta kaukolämpö on käytettävissä. Yhden "ylimääräisen" säätöpiirin tarvitset ---> jälkilämmitys ja kaiketi patteripiirin tuotto/säätö riittänee sitä hoitamaan ( yksinkertaistetusti: pätkä putkea, eristettä ja moottoriventtiili säätöohjelman pätkä).
muistaakseni vesikiertoisen enerventin hinta on edullisimmillaan n.3000e eli 1000e kalliimpi. olenkin tässä kallistumassa tuon sähköisen enerventin puoleen koska siinä on parempi hyötysuhde kuin meptekissä.
tai kuvitella, että rakennusliike saa paremmat katteet sähköjohdosta.
Enervent ei juuri jälkilämmitystä vielä Oulussa tarvitte, tänä talvena ei käyny kuin kahdesti päällä
Riippuu tietenki kuin hyvin sulla on kone mitotettu talon ilmanvaihtotarpeeseen, isommassa enerventissäkin on isompi se kenno
mutta pienessäkin enerventissä on kennoa monta kertaa enempi kuin muissa koneissa ja kennon koko ratkaisee hyötysuhteen
Joku ehotti sulle Ilto X100 konetta, ei mahdu sinun budjettiin, siinä on kyllä kennoa paljon mutta on niin iso kone että se vaatii tilaakin paljo
Sähköinen etuvastus on ainakin meillä riittänyt vaikka putkimies tyrkytti vesipatteria
vesipatteri on kallis laittaa, ei riitä että hommaat sen ja maksat putkimiehelle työstä, pitää olla lisäksi vielä automaattiset sulkupellitja jäätymisvahdit,,silti aina pelkoperseessä että jos patteri jäättykin
Ei maksa ikinä itteään takasin se vesipatteri vaikka energia olis ilmaista niin minä ainakin laskin (koneelle ja patterille pitoaika 20 vuotta)
vastauksien perusteellä näyttäisi että meille tulee enerventin pingvin 120 ACE, jossa on valmiina kaikki halutut toiminnot kuten takkakytkin ja kesäyöjäähdytys.