Arvatkaas miksi???

Heartagram kerropa millainen ihminen on erilainen? kaikilla on oma persoona, arvosta sitä! Joskus sitä luulee, että poikkeaa muista ihmisistä ja kaikki ympärillä olevat ovat samanlaisia, mutta se ei pidä paikaansa. Kaikki ihmiset poikkeavat toisistaan ja juuri se on rikkaus! Mikään ei ole mukavampaa kuin tutustua erilaisiin ihmisiin, kunhan vain arvostaa muita ja heidän ajatuksiaan.

kelaa nyt vähän! toisaalta sinussa ei ole mitään vikaa, mutta mikä sitten saa muut välttämään sinua? hey come on, mietippä muutamia kuuluisia erikoisia ihmisiä, ei ne ole yksinäisiä! eisse sun yksinäisyys siitä johdu että muut pitää sinua erikoisena, eikä siis voi olla ystäviäsi, vaan koska sinä ITSE pidät itseäsi erikoisena. et kuule ole sen kummempi kuin kukaan muukaan. jokainen me olemme oma persoonamme.

Joo, tiedän tunteen. Täällä ei saa olla sisäisesti tai ulkoisesti kauheasti poikkeava massamedian pakkosyöttämästä ihanteesta tai ns. suomalaisesta identiteetistä. Yksilöllisyyttä ihannoidaan, mutta jos joku todellakin on erilaisempi kuin muut niin pidetään spitaalisena.

Itse olen pohtinut tuota samaa, olen myöskin syrjääntynyt, ei koulutusta ja sossun rahoilla elelevä ja melko korvessa kaikenlisäksi, ettei ole varaa pussillakaan liikkua.

Mulle monet sanoo, että oma vika.
Miksen ole hankkinut esim. koulutusta, harrastusta tms.

No oon funtsannu pääni melkeen puhki, että mix mun pitäis semmonen ammatti hankkia joka ei kiinnosta ja semmonen joka kiinnostais sen koulutus maksais maltaita.
Sama homma tuon harrastus hommankin kans, ei yksinkertaisesti ole varaa ja töihin ei pääse ilman koulutusta.

Tuohon massa asiaan en sano mitään, sillä en tunne tarpeeksi ihmisiä, että voisin sanoa mihinkä ryhmään kuulun tai olen kuulumatta ja tuohon vaate meininkiinkään en sano mitään sillä mulla ei todellakaan ole varaa valita mitä päälleni pistän joten vaatetukseni ei sano hölkäsenpöläystäkään mun arvomaailmastani.

Olen nyt 22.v.
Yksinäinen olen, ehkä siksi, koska lapsuudessani asuin 12 eri paikassa ja kävin kymmentä eri peruskoulua joten pitkäaikaisia ystävyyssuhteita en kerinnyt kouluaikoinani solmimaan, kun taas jo revittiin toiseaalle.
Toinen syy on, että noin 11-vuotiaana alkoi koulukiusaaminen joka jatkui lähes kaikissa kouluissa sen jälkeenkin, koska en osannut pitää puoliani olin vain ja möllötin hiljaa omissaoloissani, enkä edes yrittänyt tutustua kehenkään.

Enään en ole arka ehkä ujo olen siitä tuskin pääsen eroon. Sossun kautta sain kämpän täältä aivan kaupungin laidalta missä ei ole kuin mettää ja yksi vaivainen kioski ja tämä paikka ei todellakaan edistä mun sosiaalistentaitojen kehittymistä!

Nyt, kun uskaltaisin käydä ihmistenilmoilla, niin ei yksinkertaisesti ole varaa pussimatkoihin, kun ei tahdo riittää ruokaan eikä laskuihinkaan.

Olis kiva tietää onko muita samassa tilanteessa olevia enempikin?