Lukioihin hakeutuu paljon sisäänpäin kääntyneitä ääritrendeistä kiinnostuneita nuoria. Aivan yleisesti myös tiedetään, että lukioihin mennään "etsimään itseään" ja "miettimään mitä minusta tulee isona".
Lukio-opetus on vielä luonteeltaan passivoivaa kirjoista pänttäämistä ammattikoulujen tekemiseen painottuvaan toimintaan verrattuna. Lukioihin on mennyt jokaisesta nuorisoikäluokasta suuri enemmistö.
Seurauksena on samankalltainen ilmiö kuin maataloudessa 1800-luvulla. Kun maatalous ei enää tarjonnut kaikille nuorille väylää työhön, toimeentuloon ja sitä kautta asemaan yhteiskunnassa maatalouteen syntyi "ylijäämäväestöä".
Se purkautui siirtolaisuutena ja valitettavasti myös nuorisoväkivaltana erityisesti Pohjanmaalla. Lukioille on käynyt samoin 2000-luvulla. Lukiot eivät enää takaa automattisesti väylää työhön, toimeentuloon eikä yhteiskunnalliseen asemaan. Lukiot kriisiytyvät.
Matti Vesa Volanen 8.11.2007 kirjoittaa Keskisuomalaisessa otsikolla "Itseaiheutetut lukio-ongelmat" mm. näin:
"Suomeen ollaan muodostamassa alueellisesti vahvoja (ammatti)opistoja, joissa on täyden palvelun periaate: niissä voi opiskella sekä ammattiin että ylioppilaaksi. Ikäluokkien pienentyessä seurauksena tulee olemaan lukioiden joukkokuolema."
"Jyväskylän kaupungin lukioista vuonna 2004 valmistui 570 ylioppilasta, joista vuonna 2005 lopussa oli 77 työssä, 29 työttömänä, 385 opiskeli, varusmiespalveluksessa oli 56, maasta oli muuttanut 3, teillä tietämättömillä oli 20. Opiskelijoista 40 prosenttia opiskeli työn ohessa.
Opiskelevista nuorista oli 54 ammatillisessa koulutuksessa, 163 ammattikorkeakoulussa (42 prosenttia opiskelevista), 156 yliopistossa (41 prosenttia)."
Noistakin, jotka opiskelevat yliopistoissa (41 %) harva enää pääsee hyviin ansioihin eikä työllisyyskään ole taattu. OPM:n 7.11.2007 julkistamassa tutkimuksessa, Nuorisobarometrissa päädytään siihen tulokseen, että nuorten usko koulutukseen on heikentynyt.
Lisää: Valitut Palat "Pelastakaa Suomen koulut"
Pienessä koulussa oppilaiden ongelmat huomataan helpommin. Valitettavasti pienet koulut eivät ole poliitikkojen suosiossa. Sen sijaan nuoret on kerätty suuriin koulutusyksikköihin taloudellisuuden ja tehokkuuden nimissä.
Lukio-opetus on vielä luonteeltaan passivoivaa kirjoista pänttäämistä ammattikoulujen tekemiseen painottuvaan toimintaan verrattuna. Lukioihin on mennyt jokaisesta nuorisoikäluokasta suuri enemmistö.
Seurauksena on samankalltainen ilmiö kuin maataloudessa 1800-luvulla. Kun maatalous ei enää tarjonnut kaikille nuorille väylää työhön, toimeentuloon ja sitä kautta asemaan yhteiskunnassa maatalouteen syntyi "ylijäämäväestöä".
Se purkautui siirtolaisuutena ja valitettavasti myös nuorisoväkivaltana erityisesti Pohjanmaalla. Lukioille on käynyt samoin 2000-luvulla. Lukiot eivät enää takaa automattisesti väylää työhön, toimeentuloon eikä yhteiskunnalliseen asemaan. Lukiot kriisiytyvät.
Matti Vesa Volanen 8.11.2007 kirjoittaa Keskisuomalaisessa otsikolla "Itseaiheutetut lukio-ongelmat" mm. näin:
"Suomeen ollaan muodostamassa alueellisesti vahvoja (ammatti)opistoja, joissa on täyden palvelun periaate: niissä voi opiskella sekä ammattiin että ylioppilaaksi. Ikäluokkien pienentyessä seurauksena tulee olemaan lukioiden joukkokuolema."
"Jyväskylän kaupungin lukioista vuonna 2004 valmistui 570 ylioppilasta, joista vuonna 2005 lopussa oli 77 työssä, 29 työttömänä, 385 opiskeli, varusmiespalveluksessa oli 56, maasta oli muuttanut 3, teillä tietämättömillä oli 20. Opiskelijoista 40 prosenttia opiskeli työn ohessa.
Opiskelevista nuorista oli 54 ammatillisessa koulutuksessa, 163 ammattikorkeakoulussa (42 prosenttia opiskelevista), 156 yliopistossa (41 prosenttia)."
Noistakin, jotka opiskelevat yliopistoissa (41 %) harva enää pääsee hyviin ansioihin eikä työllisyyskään ole taattu. OPM:n 7.11.2007 julkistamassa tutkimuksessa, Nuorisobarometrissa päädytään siihen tulokseen, että nuorten usko koulutukseen on heikentynyt.
Lisää: Valitut Palat "Pelastakaa Suomen koulut"
Pienessä koulussa oppilaiden ongelmat huomataan helpommin. Valitettavasti pienet koulut eivät ole poliitikkojen suosiossa. Sen sijaan nuoret on kerätty suuriin koulutusyksikköihin taloudellisuuden ja tehokkuuden nimissä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
What should be done??
Onhan se aina tiedetty, että jos haluat töitä, opiskele sähkö- tai putkimieheksi. Niistä on hullu pula ainakin Etelä-Suomessa!
On myös tiedetty, että humanistit jää aina työttömiksi... Huuaah.. :(
Mutta on myös totta, että nuoret näkevät juuri oman tulevaisuutensa valoisana. Nuoret eivät kuvittele jäävänsä itse työttömiksi. ELi ei usko koulutukseen niin huono ole...
Mun mielestä Suomen lukiot ei oo huonoja. Moni menee miettimään, mitä tekee isona, moni menee, koska tulevaisuuden ammattiin tarvitaan lukio...
Emmä tiiä oliko tässä mun viestissä mitään poittia, mut joo...
Moi.
lukioon, kun TIETÄÄ mikä tulee isona. Ja kyseiseen ammattiin tarvitaan lukiota. Kyllähän periaatteessa voi hakea opiskelemaan vaikka fysiikkaa sen jälkeen ku on kouluttautunu leipuriks, mut vaikeeta on. Siksi lukio. Toisille lukio sopii.
Ammattikoulu ja lukio kummatkin tärkeitä.