Pari päivää sitten oli joulu ja ajattelin että kesään on onneksi vielä monta kuukautta. Aika kuluu kuitenkin rikollisen nopeasti. Nyt on jo huhtikuu pitkällä ja kohta on vappu ja sitten kesä. Silloin paineet lopettaa masennuksesta johtuva erakoituminen kasvaa suurimmilleen, kun pitäisi olla tulossa ja menossa ja menossa ja tulossa. Silloin kauan sitten soittelun lopettaneet kaveritkin ehkä aloittavat taas pommituksen "Hei lähex dokaa, lähex festareille".
En tiedä edes mikä tässä on ongelmana mutta kesän tuleminen ahdistaa ja vituttaa erittäin pajon. Nolottaa että olen vältellyt frendejä pitkään enkä kehtaa tavata heitä. Tavallaan en haluakaan, koska kännääminen ei jaksa kiinnostaa.
En tiedä mitä höpöttelylläni haen, joten lopetanpa tähän.
En tiedä edes mikä tässä on ongelmana mutta kesän tuleminen ahdistaa ja vituttaa erittäin pajon. Nolottaa että olen vältellyt frendejä pitkään enkä kehtaa tavata heitä. Tavallaan en haluakaan, koska kännääminen ei jaksa kiinnostaa.
En tiedä mitä höpöttelylläni haen, joten lopetanpa tähän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En myöskään tajuu sitä vauhkoomista, kun kesä tulee. Aina pitäis olla jossain menossa. Vituttaa se koko typerä aurinkokin. Tulis jo syksy ;).
Sulla sentään on kavereita...
Kohta yötkin alkaa olla valoisia, onneksi ei vielä.