Leeni Ikosen mukaan huostaanottoja tehdään liian herkästi
"Ratkaisu ammattilaisten avuttomuuteen"
Useiden huostaan otettujen ja heidän perheidensä asianajajana Hämeenlinnassakin toiminut varatuomari Leeni Ikonen sanoo, että sosiaalitoimi on Suomessa tänä päivänä kykenemätön vastamaan ihmisten tarpeisiin.
Eduskunta käsittelee tällä viikolla yli 20 vuotta vanhaa lastensuojelulakiin ehdotettuja uudistuksia, joiden tavoitteena on lapsen edun entistä parempi huomioon ottaminen.
”Tälläkin hetkellä hoidan tapausta, joka on oiva esimerkki siitä, kuinka pallo on mennyt sosiaalitoimessa pahasti hukkaan. 12-vuotias lapsi otettiin koulukiusaamisesta johtuneiden koulupelkojen takia kiireellisesti huostaan ja sijoitetiin perhekotiin”, Leeni Ikonen kertoo.
Ikosen mielestä niin Hämeessä kuin muualla Suomessa lapsia otetaan huostaan liian hepposin perustein. Stakesin tilastojen mukaan Hämeenlinnassa oli viime vuonna 119 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Ikosen mukaan määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Leeni Ikonen peräänkuuluttaa avohuollon todellisten tukien kehittämistä ja niiden käyttämistä ensisijaisena keinona auttaa lapsia lain edellyttämällä tavalla.
”Avohuollon vaihtoehtoja ei osata tai haluta käyttää, asiakkaan toiveita ei huomioida eikä huostaanottoja lopeteta, vaikka peruste niille olisi poistunut. Sosiaalitoimen pitäisi palata alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli löytää auttamisen ilo työstään ja erityisesti lasten asialla.”
Uusi laki tulossa
Nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta –83. uusi lakiesitys on perjantaina eduskunnan käsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Lakiesityksessä sanotaan muun muassa, että nuoriso- ja seurakunnan työntekijöitä sekä yksityisillä sektoreilla toimivia palveluntuottajia velvoitettaisiin ilmoittamaan havainnoistaan.
Leeni Ikosen mielestä lakia uudistettaessa olisi viranomaisvallan lisäämisen sijasta tullut paneutua oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen, koska Suomi on jo saanut useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
”Tällainen viranomaisvalvonta on käytännösä jo nyt johtanut ylilyönteihin, kun päiväkotien johtajat ja opettajat tekevät vanhemmille asiasta kertomatta sosiaalitoimille ilmoituksia lapsista, joilla heidän mielestään on ongelmia.”
Ikonen on myös huomannut työssään, että viranomainen kuvittelee tietävänsä perheen asiat ja lapsen edun paremmin kuin vanhemmat.
”Katsoisin, että jotain on kovasti vialla yhteiskunnassa, kun perheet eivät uskalla käydä sosiaalityöntekijöiden tai sairaaloiden lastenpsykiatrien luona ilman lakimiestä”, hän huomauttaa.
Ikonen lisää, että kuntien yleinen ongelma on, ettei niissä ole muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä.
”Pätevienkin työntekijöiden ongelma on sosiaalitoimen toimintakulttuuri. Asiakkaan kohtaaminen, hänen toiveidensa huomioiminen sekä työtapojen laatu ja arviointi tuntuvat puuttuvan. Suuri ongelma on kuitenkin oikeudenkäyntimenettely, kun hallinto-oikeudet pääsääntöisesti hyväksyvät huostaanottopäätökset ja samalla siunaavat viranomaisten mielivaltaiset toimintatavat."
"Ratkaisu ammattilaisten avuttomuuteen"
Useiden huostaan otettujen ja heidän perheidensä asianajajana Hämeenlinnassakin toiminut varatuomari Leeni Ikonen sanoo, että sosiaalitoimi on Suomessa tänä päivänä kykenemätön vastamaan ihmisten tarpeisiin.
Eduskunta käsittelee tällä viikolla yli 20 vuotta vanhaa lastensuojelulakiin ehdotettuja uudistuksia, joiden tavoitteena on lapsen edun entistä parempi huomioon ottaminen.
”Tälläkin hetkellä hoidan tapausta, joka on oiva esimerkki siitä, kuinka pallo on mennyt sosiaalitoimessa pahasti hukkaan. 12-vuotias lapsi otettiin koulukiusaamisesta johtuneiden koulupelkojen takia kiireellisesti huostaan ja sijoitetiin perhekotiin”, Leeni Ikonen kertoo.
Ikosen mielestä niin Hämeessä kuin muualla Suomessa lapsia otetaan huostaan liian hepposin perustein. Stakesin tilastojen mukaan Hämeenlinnassa oli viime vuonna 119 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Ikosen mukaan määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Leeni Ikonen peräänkuuluttaa avohuollon todellisten tukien kehittämistä ja niiden käyttämistä ensisijaisena keinona auttaa lapsia lain edellyttämällä tavalla.
”Avohuollon vaihtoehtoja ei osata tai haluta käyttää, asiakkaan toiveita ei huomioida eikä huostaanottoja lopeteta, vaikka peruste niille olisi poistunut. Sosiaalitoimen pitäisi palata alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli löytää auttamisen ilo työstään ja erityisesti lasten asialla.”
Uusi laki tulossa
Nykyinen lastensuojelulaki on vuodelta –83. uusi lakiesitys on perjantaina eduskunnan käsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2008 alusta. Lakiesityksessä sanotaan muun muassa, että nuoriso- ja seurakunnan työntekijöitä sekä yksityisillä sektoreilla toimivia palveluntuottajia velvoitettaisiin ilmoittamaan havainnoistaan.
Leeni Ikosen mielestä lakia uudistettaessa olisi viranomaisvallan lisäämisen sijasta tullut paneutua oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen, koska Suomi on jo saanut useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
”Tällainen viranomaisvalvonta on käytännösä jo nyt johtanut ylilyönteihin, kun päiväkotien johtajat ja opettajat tekevät vanhemmille asiasta kertomatta sosiaalitoimille ilmoituksia lapsista, joilla heidän mielestään on ongelmia.”
Ikonen on myös huomannut työssään, että viranomainen kuvittelee tietävänsä perheen asiat ja lapsen edun paremmin kuin vanhemmat.
”Katsoisin, että jotain on kovasti vialla yhteiskunnassa, kun perheet eivät uskalla käydä sosiaalityöntekijöiden tai sairaaloiden lastenpsykiatrien luona ilman lakimiestä”, hän huomauttaa.
Ikonen lisää, että kuntien yleinen ongelma on, ettei niissä ole muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä.
”Pätevienkin työntekijöiden ongelma on sosiaalitoimen toimintakulttuuri. Asiakkaan kohtaaminen, hänen toiveidensa huomioiminen sekä työtapojen laatu ja arviointi tuntuvat puuttuvan. Suuri ongelma on kuitenkin oikeudenkäyntimenettely, kun hallinto-oikeudet pääsääntöisesti hyväksyvät huostaanottopäätökset ja samalla siunaavat viranomaisten mielivaltaiset toimintatavat."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.