Olen siis 22-vuotias vanhoillislestadiolainen nuori aikuinen. Toisin kuin useimmat ikäisistäni vl:istä, minä opiskelen yliopistossa; aion sen jälkeen siirtyä työelämään; seurustelen fiksun ja rakastavan poikaystävän kanssa ilman kiirettä naimisiin; meikkaan kevyesti ja sävytän hiuksia koska myös ulkonäkö merkitsee minulle; harrastan tanssia ja musiikkia koska pidän siitä; haluan joskus tulevaisuudessa kaksi lasta, jos Jumala suo. Käytämme siis ehkäisyä, että myös voin jatkaa elämääni näin, sillä en usko kymmenen raskauden olevan hyväksi terveydelle ja se estäisi minua elämästä. Jokainen raskaus on kuitenkin aina riski ja raskas prosessi.
Ihmettelenkin, miksi monille on niin tärkeää ne teot ja meikkauskiellot ja muut hömppäsäännöt. Minä en usko tekoihin, vaan Jumalaan. Kyseenalaistatteko te muut koskaan näitä sääntöjä? Mietittekö koskaan, ovatko ne oikeasti Jumalalalta: haluaako Jumala todella, että nainen joutuu valitsemaan perheen ja opiskelun/uran väliltä?
Minusta tämä on jokaisen henkilökohtainen päätös. Minä pidän luonnollisena, että jokainen saa tehdä päätöksensä ihan itsestään lähtevän OMANtunnon mukaan. Tuntuu, että olen jotenkin outo, kun haluan itselleni mielekkään elämän, johon kuuluu myös pienehkö perhe - vaikka olenkin nainen, jonka pitäisi uskonnossamme jostain syystä valita noiden väliltä. Miesten ei tarvitse.
Haluaisin asiallista keskustelua aiheesta ihan ihmisten OMIEN ajatusten pohjalta - en halua tänne Vanhan testamentin mukaista paatosta siitä, miten 2000 vuoden takaisessa yhteiskunnassa elettiin ja miten samalla tavalla pitäisi yhä elää. Nuoret varsinkin, ottakaa kantaa. Koetteko olevanne sukupuolenne vankeja?
Ihmettelenkin, miksi monille on niin tärkeää ne teot ja meikkauskiellot ja muut hömppäsäännöt. Minä en usko tekoihin, vaan Jumalaan. Kyseenalaistatteko te muut koskaan näitä sääntöjä? Mietittekö koskaan, ovatko ne oikeasti Jumalalalta: haluaako Jumala todella, että nainen joutuu valitsemaan perheen ja opiskelun/uran väliltä?
Minusta tämä on jokaisen henkilökohtainen päätös. Minä pidän luonnollisena, että jokainen saa tehdä päätöksensä ihan itsestään lähtevän OMANtunnon mukaan. Tuntuu, että olen jotenkin outo, kun haluan itselleni mielekkään elämän, johon kuuluu myös pienehkö perhe - vaikka olenkin nainen, jonka pitäisi uskonnossamme jostain syystä valita noiden väliltä. Miesten ei tarvitse.
Haluaisin asiallista keskustelua aiheesta ihan ihmisten OMIEN ajatusten pohjalta - en halua tänne Vanhan testamentin mukaista paatosta siitä, miten 2000 vuoden takaisessa yhteiskunnassa elettiin ja miten samalla tavalla pitäisi yhä elää. Nuoret varsinkin, ottakaa kantaa. Koetteko olevanne sukupuolenne vankeja?
Vastaukset 26
Vanhimmat
vanhoillislestadiolainen. Kyllä sinä aika outo taidat olla, ihan oikeassa olet.
Eikö esikoislestadiolaiset opiskele yliopistoissa, vai ?
Samalla tavalla miesten täytyy valita kuin naistenkin.
Olet outo, koska voit hyvällä omallatunnolla elää kuvaamallasi tavalla. Ei vastaa henkeen.
Et tietenkään ole maailman silmissä outo.
Varmasti saat tällä palstalla tukea näkemyksillesi, koska tämä palsta on maailmaa.
"Varmasti saat tällä palstalla tukea näkemyksillesi, koska tämä palsta on maailmaa."
Missäs ne vanhoillislestadiolaiset oikein elävät jos eivät maailmassa?
Minusta on vähän hassua puhua maailmasta ja jostakin sen vastakohdasta.
Tietysti me kaikki elämme Jumalan Valtakunnassa, mutta se on tarkoitettu meille kaikille eikä vain vl-lahkolle.
Kertokaa minulle, mikä on maailma?
Toisaalta, maailma voi kyllä olla helvetti monelle ihmiselle. Ajatellaan nyt vaikka sodan keskellä eläviä tai nälänhätää kärsiviä ihmisiä tai tulvien alle hukkuvia tai orjuudessa eläviä. Kyllähän näitä löytyy.
Aloituksen tekijälle voisi sanoa, että jos sulla on kaikki hyvin, niin miksi ihmeessä ruikutat itsellesi myötätuntoa erillaisuudesta? Haluatko vain tuoda itsesi esille? Taidat olla feikki, kirjoituksessasi ei ole ollenkaan vl-ihmisten säväreitä.
Terveisin ei-vl Wariska
Kyllä tavallaan haluan tuoda itseäni esillekin siinä mielessä että haluan tietää mitä ehkä muutkin kuin perheeni ajattelevat eri tavalla elämisestä.
Omassa perheessäni olen saanut niin paljon painostusta ja jopa vähättelyä, kun en näe asioita samalla tavalla kuin he.
Opiskelet yliopistossa, et ole outo.
Elät maailmallisesti, olet outo.
Kiva lukea sun tekstiä!
Koin itseni vangiksi ollessani lestadiolainen. Olen nainen ja vangiksi todellakin itseni koin. Ajattelin juuri kuin sinä, etten saa elää oikeaa elämääni mikä minulle on annettu, jos jatkan elämääni lestadiolaisia seuraten. Muutoinhan olisin joutunut joko synnyttämään melko varmasti yli kymmenen lasta tai sitten olemaan "vanhanapiikana", seurakunnan halveksimana, koska en tuota lapsia. Sano asiat suoraan.
Olen herkkä ihminen joka reagoi herkästi asioihin. Olen pienestä asti ollut hyvin päättäväinen, eikä minun ylitseni helposti kävellä ellei perustella asioita todella hyvin.
En ole koskaan pystynyt uskomaan täysin mihinkään ellen saa prikulleen tarkkoja selityksiä ja silloin jos en saa valitsen itse mikä voisi olla mahdollisesti se oikea. Koen että minun täytyy elää oman omatuntoni mukaan. Joku vl voi nyt kuvitella, että silloinhan ihminen voi vaikka tappaa, jos noin ajattelee, mutta heille ehkä elämä onkin joko lestadiolaisuus taikka täysin toinen ääripää, sekopäänä eläminen. Minulle ei.
En myöskään ymmärrä ihmisiä, jotka eivät halua ajatella elämässään itse ihan mitään, vaan odottavat että muut tekevät päätökset heidän puolestaan. Eli esim. lestadiolaisuudessa sen miten ihmisen tulee tarkalleen elää.
Koen ahdistavaksi ahdasmielisen elämän, jossa ihminen työnnetään nurkkaan ja pakotetaan elämään näin ja näin, piste. Ja se miten minä olen kokenut lestadiolaisuuden, on juuri tuota.
Minulle voi joku vl sanoa, että niin koska et ymmärrä sitä uskon kautta ja muuta plaaplaata. Valehtelisin, eläisin valheessa, jos olisin vl.
No missä vaiheessa sinun kaltaisiasi on alettu suvaita?
Saako tuollainen olla ihan avoimesti, vai liittyykö siihen jokin salailun aspekti?
Vai oletko sä mukana joukossa vaan mukavuuden halusta? Elät niinkuin elät mutta pääsääntöisesti salassa jotta saat säilyttää sosiaaliset suhteesi?
Sanoisin että et ole outo vaan mukavuudenhaluinen.
Kyllä, mukavuudenhaluinen olen, koska haluan elämältäni sitä, minkä koen mielekkääksi. Uskon, että useimmat ihmiset ovat jollain tavoin mukavuudenhaluisia.
Elän ihan avoimesti näin kuin elän, en mitenkään salassa. Kyllähän selkäni takana puhutaan, se minua vaivaakin kun ihmiset ovat niin kovia painostamaan ja tuomitsemaan. Haluan säilyttää sosiaaliset suhteeni sekä vanhoillislestadiolaisiin, että muihinkin. Se tässä vain onkin ongelmana, että vaikka rakastan perhettäni ja sukuani saatan joutua katkaisemaan välit heihin siksi, etteivät he hyväksy valintojani.
minunkin tavoitteena on rikas ja menestyvä ura, eikä mullakaan ole kiirettä naimisiin saati sit seurustelemaan. Uskon, että meitä on monia vl tällä saralla.
Uskotko pystyväsi saavuttamaan menestyvän uran, jos menet naimisiin? Tuntuuko sinusta, että saat molemmat (kuten Suomessa on mahdollista) vai tuntuuko sinusta että joudut valitsemaan näiden kahden välillä?
mutten tahdo. En mene naimisiin, koska en halua menettää vapauttani ja rahaa olen pienestä pitäen himoinnut.
Miten koet menettäväsi vapautesi, jos menisit naimisiin?
Itse olen parisuhteessani kokenut olevani aivan yhtä vapaa ihminen kuin ennenkin. Paitsi päätökset, jotka koskevat molempia, ovat tietysti niitä,joissa toinenkin on otettava huomioon. Omien juttujen suhteen tilannne ei ole muuttunut.
Sinulla ei varmaankaan ole lainkaan vl-kavereita etkä lainkaan ry:llä, kun et ole huomannut, että opiskelutovereissasi on enemmän nuoria vl-naisia kuin vl:ten suhteellinen osuus väestöstä.
Olet feikki etkä ensimmäistä kertaa asialla.
Iänkaikkiseen kadotukseen, kukaan vl-ei saa sinua JT sanoa. Kukaan ei saa sinua nähdä. Olet helvetin oma. Myös entiset saarnamiestaulukauppiaat vihasivat akateemista loppututkintoa. Ja sama oppi on edelleenkin vl-piirissä. Eli naisten ei tarvitse käydä koulua, koska eivät ole muuta kuin lapsentekijöitä.
Ehkäisy on kymmenien vuosien laikana julistettu suureksi synniksi. Samoin esiaviollinen suhde. Rytmimusiikki on täysin kielletty. Eikä lasten määrän suunnittelu tule kysymykseenkään. Meikkaamisella olet täysin poissa vl-yhteisöstä.
Sinä et saa päättää omasta ruumiistaan, vaan sen tekee viisas vl-saarnamies. Jos vähänkin tiedät taustaa, ajattelu omin aivoin on täysin kielletty.
Paras neuvo on. Lopeta koulu ja ala tekemään lapsia 10-15. Muuten käy köpelösti.
Kukin tallaa tyylillää
Tuo ehkäysy kielto on sairasta mielestäni..
Joku tykkää 3 lapsesta joku 10 varmasti moni soveltaa noita eli käyttää kumia. Tunnen monia ystäviä joilla silti 4 lasta ja käyttää kumia. Ei ole syntiä käyttää järkeä.. mutta meikkaaminen musa on väärin ja tanssi.
Nojoo, tuo meikkaaminen on mielestäni sellainen homma, että raja itsensä ehostuksessa on muutenkin hailea... esim. monet ottavat permanentin, laittavat huulikiiltoa ja taivuttavat ripset. Minusta meikki on vähän kuin nätisti pukeutuminen. On vaatimattomampia vaatteita, mutta on taas hienompia vaatteita. Omat hiukseni ovat luonnostaan ainakin niin maantien harmaat, että sävytän niitä ruskeiksi niin en näytä niin hiirulaiselta. En koe tekeväni siinä mitään syntiä, koska en vahingoita sillä ketään (edes eläimiä, kun valitsen vain niitä tuotteita joita ei testata eläimillä).
Tanssimista en näe synniksi sen enempää kuin muutakaan liikuntamuotoa. Tai se ei ole niin mustavalkoista. Strippaamisen näen syntinä, samoin jos tanssilla on joitain muita sen kaltaisia tarkoitteita. Tanssi liikuntamuotona ja harrastuksena taas ei mielestäni eroa vaikkapa pilateksesta tai aerobicista. Se riippuu siitä, mikä on tanssin tarkoitus - onko se synnillinen vaiko vain omaksi huvikseen ja liikunnaksi.
Musiikissa sama homma: esim. black metal -musiikki on melko synnillistä. Taidokkaasti ja ilman synnillistä sanomaa tehty musa taas korvia hivelevää taidetta. Musiikki-genrejä on niin monia, ettei tähänkään voi mielestäni mustavalkoisesti vetää rajaa.
Ehkäisystä olen kanssasi samaa mieltä.
Mielestäni on kaksi vaihtoehtoa, kuljet omia teitäsi niinkuin haluat tai kuuntelet "seurakunnan ääntä" ja annat sen "viitoittaa" tiesi.
Se mitä kertoilit on ihan tavallista ,arkipäiväista ihmisillä jotka noin elävät. Kunnon elämää. Toinen vaihtoehto on myös kunnon elämää, hiukan rajoittuneenpaa jossain mielessä.
Jos uskoisimme tätä elämää varten, hulluuttahan tämä olisi.Uskomme että "kaitaisempi tie" vie taivaaseen.
Itse myös opiskelen yliopistossa, ehostan, seurustelen ("pitkään ja hartaasti"), tavoittelen uraa ja perheen perustamista. Minulla työura ja perhe eivät ole keskenään vaihtoehtoisia, eivät myöskään aiemmin luettelemani ja usko. Eivät ympärilläni olevat vl-piirit eivätkä perheeni ole pyrkineet ohjaamaan elämääni ja valintojani. Tosin en paljon mainosta näkemyksiäni, tavoitteitani ja valintojani. Ainakin hiljaisesti hyväksyvät minut tällaisena kuin olen. Itse rakennan rakkaani kanssa tulevaisuuteni ja toivon sille siunausta.
No mitä ajattelet sitten niistä, jotka elävät vl:na niin kuin vl opettaa?
Eipä kirjoittamani politiikkaa olekaan, jos politiikkaa ajatellaan valtasuhteina ja niukkojen resurssien allokointina (jakamisena), kansankielellä yhteisten asioiden hoitamisena.
Ajattelen, että hyvä, jos ovat tyytyväisiä ja onnellisia elämässään ja huono, jos ulkoapäin ohjatut valinnat tekevät onnettomaksi ja vievät elämänhallintaa.
Tällä palstalla on paljon ja hyvin keskusteltu siitä, että myös uskoon pohjautuvat elämänvalinnat olisi hyvä olla lähtöisin uskovaisesta itsestään eikä yhteisön ohjauksesta. Vl:n on hyvä elää niin kuin raamatussa opetetaan.
No et ole outo... onhan meitä useampiakin, jotka tekevät omat valintansa eivätkä halua alistua joihinkin järjenvastaisiin määräyksiin - joille ei itseasiassa löydy raamatustakaan perustetta. Kapinallisia siis olemme... alkaa vähän tuntua siltä, että lestadiolaisuuden pitäisi alkaa uudistumaan sisältä, tai oikeastaan se muutos on aika väkisinkin edessä, koska porukka ei enää alistu niihin vanhoihin määräyksiin ja kieltoihin niinkuin vanhempi polvi. Ja se on vain hyvä...
No muuten samaa mieltä mutta...meidän porukoissa ei uskota minkään oikeasti muuttuvan.Ei tosin enää patistella niin henkiilökohtaisesti nuorii mitä esim. kymmenen vuotta sitten kuulemma on tehty.Vanhemmat sisarukset on kertoneet kauhujuttuja.Nyt ei kyyläämistä ja saa mennä ja bilettää jos tahtoo, ja käydä seuroissa kun tahtoo.Niin että eiköhän se tästä pikkuhiljaa...Kiitos kun kirjoitit, ja kiitti avaajalle!
Mukava lukea, että jotkut muutkin kyseenalaistavat puhujien järjen- ja raamatunvastaisuuksia.
Totta lestadiolaisuuden pitäisi uudistua: vielä mennään kuin pässit narussa, niellään asiat niin kuin seuroissa _miehet_ sanovat (miksi muuten vain ne) eikä voida tutkia ihan itse sitä Raamattua puhtaalta pöydältä...
Uskon, että asiat muuttuisivat, jos myös naiset voisivat toimia eikä meitä suljettaisi hiljaiksi laumasieluisiksi kuuntelijoiksi kuten tähän mennessä on tehty - alettaisiin ymmärtää myös naisten tarpeitä ja tehdä päätöksiä sen mukaan. Nyt tämä on pelkkien miesten seurakunta. Ei vain ole seurakunnassa sijaa kun on sattunut syntymään sisäisten sukupuolielinten kera.
Todellakin ahdistaa, koska rakas lapsuudenperhe, suku, ja monia muita läheisiä kuuluu siihen, enkä halua menettää yhteyksiä keneenkään heistä. Minun on kuitenkin elettävä niin kuin koen hyväksi.
siltä, että olet uuslestadiolainen tai sillanpääläinen tai joku sellainen nimellinen lestadiolainen. Feikkikin voit olla.