Metsänhoitaja Tapio Nikkanen Kirkkonummelta (tunteeko kukaan?) kirjoitti aika erikoisen mielipiteen, vaati sellutehtaita suljettavaksi jotta voitaisiin saada KANTOhintaa alemmaksi. Kävi kyrsityttämään, joten kirjoitin vastineen, saa nähdä julkaistaanko. Julkaistaan se nyt kuitenkin tässä:
Metsänhoitaja Tapio Nikkanen vaatii puumarkkinoille ylitarjontaa (HS 8.4.). Tähän tilanteeseen päästäisiin ”monien laitosten alasajolla, Voikkaat ja Keminjärvet ovat vasta alkusoittoa”. Aika erikoinen mielipide metsänhoitajalta tilanteessa, jossa metsäteollisuutemme käyttää vain kaksi kolmasosaa metsiemme vuosikasvusta hyödykseen, seurauksena vuosia jatkuneesta Venäjältä tuodun puun aiheuttamasta ylitarjonnasta ja tämän markkinatilanteen aiheuttamasta hintojen laskusta.
Hänen mukaansa Suomessa ovat maailman korkeimmat kantohinnat. Erikoinen väite, kun ottaa huomioon että Venäjän puun vientitullikin on 15 euroa kuutiolta ja suomalaiselle metsänomistajalle maksetaan 16 euroa koivukuutiosta jota hintaa ei voi mitenkään pitää kovin korkeana!
Kuitupuun kantohinnat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten ja verrattuna vuoteen 1995, ne ovat laskeneet noin puoleen. Hankintahinnat ovat nousseet vuodessa 7-8 euroa/motti, noin 25% ja hankintatyön arvo (hankintahinta-kantohinta) jopa noin 50%. Nämä luvut voi tarkastaa www.mhy.fi sivuilta puun markkinakatsauksen taulukoista. Mistä voi tarkastaa Nikkasen väitteen siitä että Suomessa ovat maailman korkeimmat kantohinnat?
Metsiämme tulee käyttää kansakuntamme hyödyksi ja puuta saadaan liikkeelle kun siitä maksetaan oikeudenmukainen korvaus metsänomistajille. Kuutio puuta sisältää poltettaessa enemmän energiaa (8000-9000 MJ) kuin barreli öljyä (6000 MJ), polttoaineiden energiasisällön voi tarkastaa esim. www.motiva.fi sivuilta.
Barreli öljyä maksaa nyt noin 70 euroa ja kuutio koivua noin 35 euroa. Biopolttoaineena puu antaa paremman tuoton kuin sellun raaka-aineena. Siksi ehkä Nikkanen osuikin oikeaan vaikkakin väärillä perusteilla, puu on liian arvokasta annettavaksi puoli-ilmaiseksi sellun raaka-aineeksi!
Metsänhoitaja Tapio Nikkanen vaatii puumarkkinoille ylitarjontaa (HS 8.4.). Tähän tilanteeseen päästäisiin ”monien laitosten alasajolla, Voikkaat ja Keminjärvet ovat vasta alkusoittoa”. Aika erikoinen mielipide metsänhoitajalta tilanteessa, jossa metsäteollisuutemme käyttää vain kaksi kolmasosaa metsiemme vuosikasvusta hyödykseen, seurauksena vuosia jatkuneesta Venäjältä tuodun puun aiheuttamasta ylitarjonnasta ja tämän markkinatilanteen aiheuttamasta hintojen laskusta.
Hänen mukaansa Suomessa ovat maailman korkeimmat kantohinnat. Erikoinen väite, kun ottaa huomioon että Venäjän puun vientitullikin on 15 euroa kuutiolta ja suomalaiselle metsänomistajalle maksetaan 16 euroa koivukuutiosta jota hintaa ei voi mitenkään pitää kovin korkeana!
Kuitupuun kantohinnat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten ja verrattuna vuoteen 1995, ne ovat laskeneet noin puoleen. Hankintahinnat ovat nousseet vuodessa 7-8 euroa/motti, noin 25% ja hankintatyön arvo (hankintahinta-kantohinta) jopa noin 50%. Nämä luvut voi tarkastaa www.mhy.fi sivuilta puun markkinakatsauksen taulukoista. Mistä voi tarkastaa Nikkasen väitteen siitä että Suomessa ovat maailman korkeimmat kantohinnat?
Metsiämme tulee käyttää kansakuntamme hyödyksi ja puuta saadaan liikkeelle kun siitä maksetaan oikeudenmukainen korvaus metsänomistajille. Kuutio puuta sisältää poltettaessa enemmän energiaa (8000-9000 MJ) kuin barreli öljyä (6000 MJ), polttoaineiden energiasisällön voi tarkastaa esim. www.motiva.fi sivuilta.
Barreli öljyä maksaa nyt noin 70 euroa ja kuutio koivua noin 35 euroa. Biopolttoaineena puu antaa paremman tuoton kuin sellun raaka-aineena. Siksi ehkä Nikkanen osuikin oikeaan vaikkakin väärillä perusteilla, puu on liian arvokasta annettavaksi puoli-ilmaiseksi sellun raaka-aineeksi!
Vastaukset 13
Vanhimmat
nuoria metsiä hakkuukuntoon kun oikein metsäammattilainen noin asiat todentaa _______):))### saatana!
Liekö se hevosmies ja konsultti, joka asuu Evitskogissa ja potkut saanut entinen Ponssen toimitusjohtaja, joka harjoittaa jotain omaa yritystoimintaa. Eikös se Einarikin ole hevosmiehiä, joten kuulostaisi luontevalta.
Varmaan on saanut puunhintatietonsakin tunnetusti luotettavalta hevosmiesten uutistoimistolta.
Olishan tuo mukavaa jos joku teräväkynäinen viitsisi oikoa Hesarissa virheitä, jottei kansa saa taas väärää käsitystä.
MT 2.4-08 sivu 30 Liekö kantohinnat sitten maailman korkeimmat, mutta siinä oli listattuna hankintahintoja helmikuulta, lähteenä Metla
MÄK KUK KOK
Suomi 35 37 35
Viro 46 36 46
Liettua 35 35 48
Tuontihinta rajalla 55 51 47
Viron ja Liettuan hinnat on valtion metsien hankintahintoja. Tuontihinta rajalla 2007. Tekstissä kirjoitetaan kauniisti "Baltian kuitupuun hankintahinnat ovat alentuneet selvästi tammi-helmikuussa...
Siitä väännetään oikein tosissaan, ja viisaiden lukeneiden ihmisten toimesta miten saakutin kallista Suomen puun hinnat ovat.
Jos joku aine tai tuote on kallis, niin sitä pitää etsiä edullisempaa tai jättää ostamatta. Mitä ihmeainetta se puu oikein on kun sen
hinnasta polemisoidaan kuin pienet pahanpäiväiset lapset.
Miksi rautamalmin hintaa ei julkisuudessa itketä sen kalleudesta. Yritetäänkö noilla huudoilla vaikuttaa tyhmiin metsänomistajiin ja valtiovallan päättäjiin markkinavoimille kun eivät mitään mahda.
Kirjoitat asiaa. Se, että tuollaiset jutut pääsevät hyvin esille, johtuu metsateollisuuden lobbareista, osaavat hommansa. Metsänomistajista on tehty riistäjiä! Metsänomistajien edusmiehet MKT ja Metsänomistajien liitto ovat hiljaa kuin kusi sukassa ja täysin teollisuuden vietävissä.
Tulos nähdään mm. uudessa hallituksen esittämässä perintöverouudistuksessa, jossa metsätilalliset jäävät lapsipuolen asemaan verrattuna muihin yrittäjiin. Se niistä hallituslupauksista.
HERROJEN MIELESTÄ,TAVALLISEN KANSAN MIELESTÄ HERROJEN PALKAT OVAT LIIAN KORKEAT TEHTYYN TYÖMÄÄRÄÄN NÄHDEN.ME VERONMAKSAJAT KUITENKIN OLEMME MAKSANEET HERROJEMME KORKEAKOULU OPINNOT SUURIMMAKSI OSAKSI.TÄÄ ON TOTUUS
tuohon valheeseen hinnasta. Samassa oli jotain 5-vuotis suunnitelmista ja ratkaisuksi ongelmiin seuraavassa käännöksessä esitettiin vastaavaa. Se on kyllä ihan totta, että jatkojalostus on kehnoa, kun puoliväkisin pitäisi kaikki keittää selluksi. Puu ei lämpöarvoltaan (alle puolet öljyn vastaavasta)eikä muutenkaan pärjää nestemäisille polttoaineille.
Kirjoitit: "Puu ei lämpöarvoltaan (alle puolet öljyn vastaavasta)eikä muutenkaan pärjää nestemäisille polttoaineille"
Nyt en oikein ymmärrä? Totta tietysti on että nestemäisten polttoaineiden lämpöarvo (reilu 40 MJ/kg) on suurempi kuin puun (vajaa 20 MJ/kg). Mutta niin on hintakin.
Kilo kevyttä polttoöljyä maksaa euron. Kilo puuta, laskettuna kuitupuun hankintahinnasta maksaa alle 10 senttiä.
Toisinpäin asia kääntäen, yksi kiintokuutiometri koivua on lämpöarvoltaan yhtä suuri kuin 250 litraa öljyä.
250 litraa löpöä maksaa noin 170 euroa, motti koivua 35 euroa.
Tietysti puun teollisuusmittakaavainen käyttö energianlähteenä vaatii suuremmat varastot kuin öljyllä toimiva lämpövoimala, kuljetus teettää enemmän töitä, kuivatus (aurinkoenergialla) vaatii työtä, tuhkaa tulee enemmän, jne... Mutta polttoaineiden hintaero on huima ja kasvusuunnassa. Biopolttoaineiden käyttöä pitää lisätä joten öljyn ym. fossiilisten verot tulevat nousemaan, kuten oikein onkin.
Epäillen suhtaudun muihin prosesseihin joissa biomassasta pyritään saamaan esim. liikennepolttonesteitä. Ehkä tulevaisuudessa tuo voi olla järkevää, mutta silloin kaikki sivutuotteet pitää hyödyntää järkevästi. Viljan polttaminen on edelleen kannattavaa, mutta jos siitä tislaa viinaa auton tankkiin, kannattavuus hupenee paitsi jos siinä syntyvä valkuaisrehu onkin päätuote.
Tämä on vain osa totuutta jos ajatellaan laajemmin eli biopolttoaineita ja öljyn loppumista. Halkoja on hankala tankata / varastoida liikkuvissa tai lentävissä tai uivissa laitteissa.
Joten oikea hinta vertailu pitäisi jopa tehdä siten että molemmat muutetaan nestemäiseksi eli biobensaksi.
Jolloin johtopäätös on se että on täysin HULLUA polttaa öljyä, sen varastointi muoto on itsessään jo valmiina LOISTAVA samoin kuin sen energia tiheys HUIPPUA. Puu sen sijaan kannattaa polttaa heti suoraan sillä jos puu muutetaan ensin nestemäiseksi biobensaksi ja poltetaan vasta sitten huomataan öljyn polton järjettömyys.
2050 luvulla ihmetellään avoimesti että kuka %¤#"#¤ hullu poltti öljyt pesässä.
Hyvän puun pilkkominen ja keittäminen bulkki selluksi sen sijaan pitäs HETI lopettaa ja kaikki sellutehtaat kannattaa muuttaa tuottamaan prikettejä ja kaikesta lopusta pitää samassa vanhassa sellutehtaassa tehdä 2gen ja 3gen biobensaa.
Oikeasti puulla on loistava tulevaisuus, sahatavaraa + lämpöprikettejä + bensaa, hukkaan ei mene risun risua vaikka grammaakaan ei tehdä sellua.
Tuon suuntaista kehitystä minäkin kaavailen.
Hyvin muotoiltu tuo: "kuka %¤#"#¤ hullu poltti öljyt pesässä"
Polttonesteet kannattaa käyttää kuten totesit, liikkuvissa laitteissa joissa energia pitää saada pieneen tilaan. Omakotitalon öljypoltin on luonnonvarojen haaskausta - sorry vaan öljylämmittäjät. Ei millään pahalla, mutta kyllä se touhu loppuu lähivuosikymmeninä.
Luulen kuitenkin että tämän kehityksen seurauksena puu kallistuu, mutta silti siitä tehdään myös sellua, niille jotka ovat valmiita maksamaan kalliimmasta paperista. Ehkä tarkoititkin sitä että Suomessa ei TARVITA sellutehtaita ja silti saamme puumme jalostettua. Joten, annetaan parin sellukattilankin jatkaa porisemista, kuumahierre sensijaan pitää lopettaa heti, on se niin älytön energiansyöppö. Varkauden Ahlstömin hierremyllyt esim. kuluttavat sen verran sähköä kuin yksi ydinreaktori sitä tuottaa (400 MW) !
tutkimuksista ja tilastoista ei tue väitettä "liian korkeista kantohinnoista"
ei historiassa..
ei nyt...
ei tulevaisuudessa.
Metsäteollisuuden huoli kannattavuudesta ja kilpailukyvyn rapautumisesta on pyritty tiedoistusvälineiden ja ns.tutkivan journalismin toimesta selittämään raaka-aineiden (puun) sietämättömän korkeilla hinnoilla ja saanti vaikeuksilla.Jokainen vetäköön johtopäätöksensä median tarkoitusperistä.
Teollisuuden kustannustehokkuuden ja tehostamiseen tähtäävien toimien tarkastelu antaa huomattavasti tarkemman kuvan tuotannon - markkinoiden ongelmista.
Näin laajamittaisesta tarkastelusta saa kuvan vain metsäteollisuuden ja tutkimuslaitosten julkaisuista -ei mielipideosastoilta.
Hyvä puoli tuossa mielenilauksessa on se että kirjoittaja tuo esille yksinkertaisen markkinamekanismin kuinka raaka-ainemarkkinoiden aidosti pitäisi toimia.
Se jolla on eniten rahaa hallitsee myös markkinoita.
...joten erään pohjoismaisen metsäjätin ponnistelut ovat vahingoittamassa koko suomalaista metsäteollisuutta ,kyseinen yhtiö on myös yksi merkittävä toimija joka on saanut puukaupan käymistilaan...lähinnä tyhjäkäynnille.
Nyt odotetaan.....ja odotetaan......ja......joka syö entisestään kannattavuutta.
http://www.taloussanomat.fi/page.php?comp=STERV.HSE&lang=fi&page=article&page_id=4&prov=STN&sym=STERV.HSE&id=72472467
Tässä helppo muistisääntö kahden vuosikymmenen kustannusesimerkeistä metsäteollisuudessa:
1. Johtajien palkat ovat nelinkertaistuneet
2. Työntekijöiden palkat ovat kolminkertaistuneet
3. Puujalosteiden hinnat ovat kaksinkertaistuneet
4. Kantohinnat ovat pysyneet samoina.
Tämä on viimeisimmän kahden vuosikymmenen kehitys.
Tässä on ainesta keskusteluun !