Onko missään testattu mitä oikeasti vedenalainen
poikittainen tunneli keulassa jarruttaa menoa ?
Uskoisin, että aivan kevyessä jotain, mutta paljonko ?
Entä kovassa tuulessa ?
Asiaa lienee voisi testata hinailemalla venettä reikä auki ja kiinni esim. teipattuna ja mittaamalla vastus.
Parhaiten tämä hoituisi tietenkin jossain laivalaboratoriossa.
Monet puhuvat, että puoli, jopa yksi solmu kevyellä.
Ja sitten kun vähän muotoilee reiän suita, niin puoli solmua voittaa....?
poikittainen tunneli keulassa jarruttaa menoa ?
Uskoisin, että aivan kevyessä jotain, mutta paljonko ?
Entä kovassa tuulessa ?
Asiaa lienee voisi testata hinailemalla venettä reikä auki ja kiinni esim. teipattuna ja mittaamalla vastus.
Parhaiten tämä hoituisi tietenkin jossain laivalaboratoriossa.
Monet puhuvat, että puoli, jopa yksi solmu kevyellä.
Ja sitten kun vähän muotoilee reiän suita, niin puoli solmua voittaa....?
Vastaukset 37
Vanhimmat
liukuvissa tulee pintaan ja uppoumarunkoisten nopeudet ovat sen verran maltillisia, että ei käytännön eroa. sitä en ymmärrä miksi tuuli muuttaisi tilannetta yhtään...
painoa keulapotkurista ja akusta nokalla tosin tulee, joten se hidastaa painonpuolesta vähän.
vähän tuli mieleen että tämä on joku provo kyssäri :)
Mutta miksi jotkut syyttävät tunnelia, kun eivät pärjää ?
Puhun purjehduksesta, missä solmun osasilla on merkitystä.
Kilpapursissa ei reikiä näy, eikä edes 3-lapaisia taittuvia potkureita.
Kyllähän tuuli muuttaa tilannetta. Se antaa energiaa veneen liikkumiseen.
Veden vastus kasvaa erilailla, kuin tuulen voimakkuus antaa poweria.
Kysyin, että onko testattu, vai luullaanko vaan jotain ?
Riippuu tietysti hyvin paljon asennustavastakin. Venemessuilla esim. oli yksi vene, jossa potkuri oli jostain syystä laitettu varsin kauaksi keulasta, jolloin pohja on loiva ja vaakasuorasta reiästä tulee hyvin pitkulainen ja iso. Tällaista en ikinä hyväksyisi edes pelkästään perhekäyttöön.
Eräässä toisessa taas aukon takareunaa oli pyöristetty, tosin aika rumasti. Todennäköisestä tämä auttaa selvästi.
Kokeile laittaa vaikkapa ämpärin suu hiukan veteen ja tunnustele millainen voima siitä tulee 6 kn vauhdissa. Parempi tietysti tulee, jos laitat ämpärin suun ympärille levynpalasen pohjaa kuvaamaan. Vertaa sitä siihen, että reilut 30-jalkainen vene tarvitsee ~100 kg voiman kulkeakseen tuon ~6 kn.
3-lapaisesta kiinteästä potkurista tulee helposti ~20 kg vastusvoima 6 kn vauhdissa. Toki riippuu paljon potkurin koosta. Karkeasti arvioiden uskoisin keulapotkurin reiällä olevan yhtäsuuren vaikutuksen.
Muistelen jostain ulkom. palstalta jäänyttä vaikutelmaani, joka on: keulapotkuri, kun se ei ole ylimitoitettu, jarruttaa vain niukasti vähemmän kuin 3-lapainen kiinteä potkuri verrattuna taittolapaiseen. Purjehtiessa suurin merkitys tällaisilla "jarruilla" on kevyellä tuulella, kuten Joakim ja k:nit ovat jo jossain yhteydessä aiemmin todenneet.
Ei merkitystä ja jos tunnelin etureunat on muotoiltu asennusohjeiden mukaisesti pieniksi "lipoiksi" niin vielä vähemmän. En kyllä näe keulapotkurin tuomaa etua ohjailuun tavallisissa lyhytkölisissä veneissä, moottori- ja pitkäkölisetveneet ovat erikseen. Euroopan satamat ahtauksineen ovat eri juttu.
on nykyään ahtaita satamia.Sesonkiaikaan. Ei potkurista ainakaan haittaa ole manööveratessa.
Mulla on 13 m pitkä 4 m leveä vene.
Edellisessä hieman pienemmässä ei ollut, mutta muutamia kertoja kesässä tuli mieleen, että olisipa nappi, mitä painaa.
Sanoit lipat ja vielä vähemmän...
Kuinka paljon vähemmän ?
Ostanko pakkelia ? ;-)
Mitään faktaa. Kaikki vain uskovat jotain ja ovat jotain mieltä.
Kilpureissa ei näy reikiä, eikä edes 3-lapaisia t a i t t o lapapotkureita.
No nehän mm. "painavat"
Maalaisjärjellä en niitä raaseriin ottaisikaan, mutta paljonko hävitään ?
Jos tungen ämpärinpuolikkaan veteen, niin kyllähän se tuntuu. Käsissä.
Entä jos veneessä on seilejä melkein 100 neliötä ja massaa 10t.
Paljonko saan solmunosasia pois ämpärinpuolikkaalla ?
Missä ovat laivainsinöörit ?
Ei ainakaan täällä. Vielä....
Joakim puhui tapansa mukaan asiaa. Sieltä löytyi ihan numerotietojakin sen verran kuin niitä pystyy antamaan. Asennukset kun vaihtelevat melkoisesti, mikä sekin muuten kävi ilmi samassa yhteydessä.
Sikäli kuin olen ollut ymmärtävinäni, keulapotkurin koko riippuu veneen koosta, joten sadan neliön ja kymmenen tonnin veneessä on isompi reikä kuin pienemmässä. Ja toisaalta aika pienillä voimilla veneet kulkevat...
Kevyillä siis jotain. Mutta reippaammssa myös jotakin ? ;-)
Joakim on kyllä puhunut aina järkeviä.
Kiitos siitä hänelle.
Mutta kuitenkin : Montako osasta pois vauhdista, kun yleensä kulkee 6,7 s. 5 ms sivutuulessa ? (Edellinen vene) Sileä vesi.
En pysty hahmottamaan kiloja tähän yhteyteen.
Kokeilin hiukan omalla veneelläni omalla VPP-ohjelmalla laskien taittolapa vs. 14" 3-lapainen kiinteä paikoilleen lukittuna.
Kysymäsi tilanne 10 kn sivutuuli: nopeudet 6,57 -> 6,18 kn. Vastaavasti 20 kn sivutuuli 7,71 -> 7,47 kn ja 6 kn sivutuuli 5,21 -> 4,39 kn.
Luovilla suhteellinen ero on suurempi, ~10-20% tuulesta riippuen.
Veneeni on aika kevyt, pieni ja kevytkulkuinen, joten jollain muulla veneellä vaikutus voi olla selvästi pienempi.
Tuo 14" 3-lapainen kiintolapa muuten jarruttaa kutakuinkin yhtä paljon kuin tavallinen ämpäri veneen perässä vedettynä.
Vein itse viime syksynä Degerö 36DS veneen Southamtonin venenäyttelyyn ja keulapotkurista oli ensikertaa todellista apua manoveerattaessa venettä näyttelypaikalle laituriin, eli oli todella ahdasta. Ajatellen vastaavan rahan hyötyä niin hyvä vaihtoehto on tutka, sitäkin harvoin todella tarvitsee mutta silloin se on korvaamaton.
Laskelmissa näyttää tuolta. Itselläni on kiinteälapainen potkuri veneessä ja juuri olen aikeissa sen uusia. Puntaroin parhaillaan, ostaisiko kiinteän vai taittolapaisen.
Olen kokeilemalla yrittänyt selvittää potkurin jarruttavaa voimaa. Eli ensin antanut potkurin pyriä mukana. Sitten vaihde päälle. GPS ei havaitse mitään nopeuseroa. En myöskään havaitse ämpärin hinaamista. Kumiveneen hinaaminen koneella ajettaessa pudottaa matkanopeutta n. 0,2 kn. Tämä on helppo todeta tyynessä, kierrokset voi pitää helposti samana.
Veneen ilmoitettu uppouma on 7,5 tn ja purjeala 77 m2.
Vaikutus potkurin jarrutukseen on lähes sama riippumatta siitä, pyöriikö potkuri vai onko lukittu vaihteella. Laskelmin on jopa osoitettu jarrutuksen olevan suurempi pyöriessä. Itse en osaa noita laskuja tehdä.
Veneesi painaa lähes 3-kertaisesti, joten tietysti se ämpäri vaikuttaa paljon vähemmän.
Potkuri taas kasvaa yleensä veneen ja moottorin mukana, joten sen vaikutus voi hyvinkin olla vastaava. Tuskin veneessäsi on 14" potkuria vaan ainakin 16" ellei 18". 18" potkuri jarruttaa 65% enemmän kuin vastaava 14".
Kokeilemalla on vaikea totuutta löytää, koska tuulen muutokset ovat helposti merkittävämpiä. Sisarveneen kanssa vertailemalla voisi onnistua. Kiintolapaisella vaihteen laittaminen päälle tai pois ei välttämättä kuvaa hyvin potkurin vastusta.
Jos potkuriakseli on vinossa ja/tai potkuri ei pyöri hyvin herkästi, vastus ei välttämättä paljoa laske, kun potkuri pyörii vapaasti. Jokatapauksessa vapaastipyörivän kiintolapaisen vastus on vielä merkittävästi suurempi kuin taittolapaisen.
vene on tuota hieman suurempi ja veneen kokoon nähden suuri moottori, siis myös iso 3-lapainen taittopotkuri 18x16.
Kun purjeitten noston jälkeen sammuttaa koneen ja jättää vaihteen vapaalla, potkuri jää pyörimään. Kun sitten laittaa vaihteen pakille, nopeus nousee noin puoli solmua, 0,3-0,6 solmua tuuli- ja aalto-oloista riippuen, ehkä joskus jopa hieman enemmän.
Vanhassa veneessäni oli kiinteälapainen potkuri. Siinä nopeusero oli huomaamaton tai pieni, pyöri potkuri tai ei. Juuri kuten sinullakin.
Oletteko todella kokeilleet ämpärin hinaamista :)
vene on tuota hieman suurempi ja veneen kokoon nähden suuri moottori, siis myös iso 3-lapainen taittopotkuri 18x16.
Kun purjeitten noston jälkeen sammuttaa koneen ja jättää vaihteen vapaalla, potkuri jää pyörimään. Kun sitten laittaa vaihteen pakille, nopeus nousee noin puoli solmua, 0,3-0,6 solmua tuuli- ja aalto-oloista riippuen, ehkä joskus jopa hieman enemmän.
Vanhassa veneessäni oli kiinteälapainen potkuri. Siinä nopeusero oli huomaamaton tai pieni, pyöri potkuri tai ei. Juuri kuten sinullakin.
Oletteko todella kokeilleet ämpärin hinaamista :)
joskus kun lapset oksentaa, tulee ämpäriä hinattua. Huvikseni olen katsonut vaikuttaako nopeuteen. En ole huomannut vaikutusta (GPS). Ämpäri on veneen mukana tullut Espanjalainen, jossa pleissattu köysi. Niin vahva, että luultavasti vene pysätyy, jos tarttuu jonnekkin.
Potkuri on 17 tuumainen, mutta tuossa eräs moottorimyyjä on sitä mieltä, että suorituskyky moottorilla paranee, jos laittaa 16 tuumaisen ja jyrempinousuisen potkutrin....tiedä häntä.
En kilpaile, joten kokonaissuorituskyky (putjeet moottori erikseen kätettynä) ratkaisee.
Ei hidasta käytännössä ollenkaan, kun asennutat sellaisen mallin, joka laskeutuu luukusta käyttöasentoonsa ja takaisin. Luukun saumat jonkun verran hidastavat...
Minulla on 35-jalkainen verraten hidas matkapursi, johon asennettiin keulapotkuri jälkeenpäin. Mitään nopeusmittauksia en ole tehnyt, koska en kilpaile, mutta mitään havaittavaa eroa en ole pystynyt toteamaan edes kevyillä tuulilla. Väitetty yhden solmun ero ei mielestäni voi pitää paikkaansa.
Keulapotkurista on omalle keulagastilleni ollut paljon iloa sivutuulessa satamaan tultaessa ja varsinkin sieltä lähdettäessä, koska keulapuomin osuminen naapuriveneisiin voidaan sen avulla estää. Juuri siinä oli syy keulapotkurin hankkimiseen, sillä yksi pieni vahinkokin tuli kerran aiheutetuksi, läheltä piti -tilanteista puhumattakaan.
Maksimaalista nopeutta tavoittelevan ei tietenkään kannata hankkia keulapotkuria. Taannoin kuutosella purjehtiessani ei keulapotkuri tullut mieleenkään, mutta eipä meillä ollut potkuria perässäkään...
Olet ymmärtänyt asian aivan oikein, jos voit helpottaa gastin toimintaa hankinta on hyvä, nopeuden kanssa ei ole merkitystä. Turvallisia rantautumisija ja lähtöjä satamista=vähemmän kiroilua ja huutoa manöövereissä!
Jäi sanomatta, että veneeni vauhtia jarruttaa myös kiinteä kolmilapainen potkuri. Mutta se myös pysäyttää 8-tonnisen veneen laituriin tultaessa taatusti. Sekä minä että keulagastini arvostamme sitä. Ei huutoja eikä vahinkoja.
Koittakaapa vakka 4 tn uppoumaisessa veneessä ämpärillä pudottaa nopeutta tuon 1 kn. Siis kun vene purhetii vaikka 4 kn, ämpäriä köydenpäässä hinaamalla pudottakaan 3 kn. Onnistuuko? Siis tuollainen tavallinen 8-10 l ämpäri.
Eihän se solmun hidastus tosiaankaan sillä tavallisella ämpärillä onnistu. Siitä kun sanka repeytyy irti välittömästi. Mutta jos sangon saa kestämään, hidastuu takuulla sen solmun verran. Erityisen hyvin onnistuu siitä neljästä solmusta, suuremmilla nopeuksilla tehoa on käytössä paljon enemmän ja siitä riittää hiukan paremmin haaskattavaksi vaikka ämpärin hinaukseen.
riippuu sitten veneestäkin. Mulla on sellainen ämpäri, jossa sanka pysyy kiinni. Saa vetää ihan vapaasti perässä, ei huomaa mitään hidastumista. Vene painaa kyllä n. 8 tn. Keulapotkurikin kyllä löytyy.
Tietysti jos Still 525:een laittaa keulapotkurin, voi hidastaakkin, mutta yleensähän keulapotkuria käytetään isommissa veneissä ja siten reikä on suhteellisesti kyllä melko pieni.
Keulapotkuri helpottaa varmasti eniten purjeveneitä, koska niissä on miltei kaikissa uloimpana kaiteet eikä listaa ollenkaan.
Purjeveneissä on köli, joka pitää veneen hyvin suunnassaan ja estää rekaamisen ja isokokoinen peräsin, jolla vene kääntyy hyvin myös peruutettaessa.
En ole koskaan keulapotkuria käyttänyt enkä osannut kaivatakkaan, vaikka yhden kesän työskentelin vesibussilla, joka varmasti on vaikeammin käännettevä kuin 99,99% huviveneistä.
(Sisä)perämoottoriveneet taas kääntyvät minne vain, jos hiukankin on taitoa. Samoin kaikki 2-moottoriset ja vesisuihkut.
Jäljelle jää siis kölittömät akselivetoiset, joista tuo vesibussi on varmasti pahimpia.
Jotenkin erikoista on se, että viimeaikojen kaksi pahinta rantautumiskohellusta on tapahtutunut veneille, jossa on keulapotkuri ja muutenkin hyvä ohjailtavuus (toinen sisäperätiiskeri toinen ~35 jalkainen purjevene). Ehkä keulapotkuriin luotetaan liikaa?
Siitä, että ajelevat usein vakioreittejä ja laiturit on mitoitettu niiden käyttöön.
Itse ainakin kaipaan keulapotkuria esim.
Etsiessäni kympin tuulessa paikkaa esim. Itämerenportissa.
Onneksi on usein päästy rannan puolelle, missä on tilaa manööveerata.
Varmaan moni muukin meistä on katsellut kalastustroolareiden parkkeeraamista ahtaissa tanskalaissatamissa. Ne näyttävät pääsevän ahtaisiin paikkoihin ja lähtevän sieltä helpon näköisesti, vaikka tuuli painaisi - ja ilman keulapotkuria!
Mitä jos treenailisi muutaman vuoden ennenkuin päättää keulapotkurin hankkimisesta?
ettet ymmärrä keulapotkurin käytöstä mitään. Vaikka sekin täytyy myöntää, että usein näkee keulapotkurilla varustettujen veneiden rantautuvan ja manoveeraavan satamissa, eikä niidenkään kipparit ymmärrä keulapotkurin käytöstä paljoakaan.
En jaksa nyt ryhtyä selittämään keulapotkurin käyttökikkoja. Voin joskus myöhenmin - tai aikaisemmin - miten nyt asiaa ajatellaan. Itselläni on nyt kokemuksia kahdelta kesältä. Keulapotkuria ei tarvitse normaalisti rantautuessa koskaan. Monissa erikoistilanteissa tai ajettaessa venttä ahtaaseen paikkaan, on se korvaamaton. Se siis mahdollistaa asioita, jotka ilman keulapotkuria olisivat mahdottomia tai erittäin vaikeita. Esim. veneen käätäminen kapeassa kanavassa, jossa kanavan leveys vain hieman veneen pituutta suurempi, tuuli lähtötilanteessa perästä. Lähteminen kylkikiinnityksestä, kun tuuli painaa venettä laituriavasten. Sivutuulessa tuulenpuoleisen keulaköyden kiristäminen. Niin, piniessä ja kevyissä veneissä hyöty on luonnollisesti pienempi.
ilman keulapotkuria onnistuu springin avulla. Jätät keulaspringi kiinni ja sen avulla ajat veneen perän ulos (kierrokset eteenpäin kunnes perä on ulkona). Sitten pakitat ja gasti päästää springin irti. Onnistuu, vaikka tuuli vähän painaisi.
Ahtaissa tiloissa kääntämiseen voi ottaa purjetta avuksi, jos osaa. Purjelaivoissa näköjään osattiin/osataan (havainto viime kesältä Bergenin satamassa).
springi, kun keulapotkuri on keksitty? Lisäksi kaikenlainen väkisin nojaaminen springoin avulla on turhaa.
Miten käännät sloopin kapeassa kanavassa purjeiden avulla, jos haluat kääntää keulan siihen suuntaan josta tulit ja tuuli puhaltaa takaapäin tai jos ei tuule, mutta kanavassa virtaa? Kerro lyhyesti. Virtaa voit toki käyttää hyväksesi ja pitää reunassa olevista veneistä kiinni, mutta jälleen miksi, kun keulapotkuri on keksitty. On tyylikkäämäpää ja turvallisempaa kääntää vene irti rannassa olijoista.
Toissakesänä Köpenhaminassa käänsin veneen kanavassa, jossa useimmissa kohdissa vene ei mahtunut poikittain ollenkaan. Etsimme kohdan, jossa reunaan pysäköityjen veneiden väliin jäi sen verran tilaa, että vene kääntyi. Pelivaraa molemmin puolin alle metri. Ei tuulta ja kevyt virta. Hyvin kääntyi.
En keksi yhtään huonoa puolta keulapotkurista. Toki se ei ole välttämätön, mutta erittäin käytännöllinen. Nykyinen veneeni on kuudes ja olen purjehtinut jo nuoresta kollista lähtien, 22 vuotta. Keulapotkuria vastustetaan vain tietämättömyyden takia. Ja kyllähän se arsyttää, kun joku painelee keulapotkurin nappeja ja itsellä sitä ei ole. Itse käytän melko vähän, koska sääsätän sähköä tilanteisiin, joissa keulapotkurista on todellista hyötä.
Luin näitä juttujasi keulapotkurin välttämättömyydestä. Tulipa mieleen, että ekan kerran seilasin Köpiksen Nyhavniin puuveneelläni ilman konetta. Sitten kun lähes kaikissa purkkareissa oli apumoottori, alettiin pitää purjeilla landauksia ja purjeilla lähtemisiä mahdottomina. Nyt jo uskotellaan, ettei ilman keulapotkuria voi pärjätä?
Kivahan veneeseen on asentaa kalliita laitteita, jos niistä tykkää. Mukavia ne ovat niin kauan kuin toimivat ja onpahan lisää huoltokohteita rahanmenoa.
Missäs olen sanonut keulapotkuria välttämättömäksi. Lueppa vaikka edellisen viestini viimeinen kappale uudestaan ihan ajatuksella. Ei sen takia, että siinä olisi jotain syvällistä, vaan siksi, että huomaisit lukihäriiösi.
sisältö.
"Luin näitä juttujasi keulapotkurin välttämättömyydestä. "
Missä aiemmassa viestissä pidettiin keulapotkuria välttämättömänä?
Tällä palstalla on joitain ahkeria vastaajia, jotka pistävät aiempien viestien kirjoittajien suuhun sanoja, joita ei tällä tavalla ole sanottu. Ikävä tapa.
Toisille se rahan meno ja huoltaminen ei ole ongelma.
Kaikki ei tahdo tehdä niinkuin ennen, vaikka olet nuorena puuveneelläsi pyörinyt jos missä, haluan minä nykyaikaiset vehkeet, taulu-tv, tutka, lämmin vesi, dvd, keulapotkuri, plotteri, läppäri, lämmitin....
En ikimaailmassa ottaisi puuvenettä riesakseni.
Ajoin joksus nuorena poikana amazonilla, ei tulisi enää mieleenkään.
Mennyt on mennyttä, nyt on nyt.
Tällaisia lueskelin:
"...springi, kun keulapotkuri on keksitty? Lisäksi kaikenlainen väkisin nojaaminen springoin avulla on turhaa.
...Miten käännät sloopin kapeassa kanavassa purjeiden avulla, jos haluat kääntää keulan siihen suuntaan josta tulit ja tuuli puhaltaa takaapäin tai jos ei tuule, mutta kanavassa virtaa? Kerro lyhyesti. Virtaa voit toki käyttää hyväksesi ja pitää reunassa olevista veneistä kiinni, mutta jälleen miksi, kun keulapotkuri on keksitty..."
Näitä luettuani muistutin, että ennen pärjättiin jopa ilman apumoottoria. Vanhat konstit eivät ole haitaksi nykypäivänäkään, kun kone ei yllättäen starttaakaan tai keulapotkuri ei toimi. Myös se springin käyttäminen kuuluu aivan normaaleihin merimiestapoihin.
Eipä olisi tarvinnut hermostua sanastani "välttämätön". Ei ollut tarkoitus haukkua kenenkään mielipiteitä.
pärjättiin ennen ja pärjätään vieläkin. Mutta miksi pitää väkisin yrittää? Lisäksi nykyään useat purjehtivat suurempia veneitä pienellä miehistöllä, joka ei ole omiaan auttamaan manoveerauksissa. Jos on 30 jalkainen vene ja 4 äijää ei ole mitään ongelmia rantautumisissa eikä muissa manoveereissä. Nykyään vain on yleistä, että pariskunna purjehtivat kahdestaan paljon suuremmilla ja painavammilla veneillä. Silloin on kovevoimista apua.
Viimekesänä viimeksi katselin useita "vauhdikkaita" tilanteita, joissa keulapotkuri olisi ollut suureksi avuksi. Muistuu mieleen kaksi räikeintä tapausta. Toisessa Tansanlipun alla purjehtvat Bianca painui Christiansössä Puolalaisen teräs ketsin kylkeen ja samaan nippuun painui vielä Ruotsalainen Najad. Virta ei antanut anteeksi pikku mokaa. Köysiä heiteltiin ja avustajia kyllä riitti. Vähän jo säälitti "uhriksi" joutuneet.
Toinen tapaus sattui Utklippanin satama-altaassa, jossa Saksalaisten Bavaria painui virran ja tuulen voimasta sata-altaan nurkkaan eikä päässeet irti /Satama-allas on neliskulmainen ja kaksikapeaa aiukkoa,mjoista ajetaan sisään ja ulos). Toisista veneistä (olivat kiinni rannassa) heitettiin köysiä ja niistä vetämällä vene saatiin pois satamasta. Onneksi tässäkin tapauksessa oli riittävästi avustajia.