Mikähän on suositeltava kiristystiukkuus aluvanteille (N.m.)
ALUN KIRISTYSTIUKKUUDET
MICHELINUKKO
6690
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vanteestakin mutta ite oon laittanu 120 nm.
Ristikon päälle kaksi sormea ja vääntö, niin kireys on kevyt mutta sopiva. Alut vuodesta -80 eikä ole milloinkaan löystynyt pultti. Olen joskus kokeillut jälkikiristystäkin mutta se on osoittautunut tarpeettomaksi.
tehköön jokainen miten haluaa.
Olen toki käyttänyt momenttiavaintakin, mutta vain sylinterin kannen kiristykseen.
Momenttiavaimella 110-120 Nm on hyvä jos muita arvoja ei ole tiedossa. Sitten jälkikiristys lyhyen ajon jälkeen.
Momenttiin kiristämisellä pultit tulevat oikeaan tiukkuuteen: vähintään riittävän tiukalle kun avain naksahtaa ja samassa vältytään ylikiristämiseltä eli tarpeettoman tiukkaan vetämiseltä, mikä voi vaurioittaa kierrettä, pultteja tai vannetta.
Sormivoimat ja avaimen pituus ovat jokaisella eri, joten ilman momenttiavainta on mahdoton sanoa mihin momenttiin pultit tulevat käsivaralla. On ollut tapauksia, missä rengas on irronnut kun käsivaralta pultit on jääneet liian löysään ja yhtälailla että rengas ei ole irronnut, kun käsivaralta on saatu pultit riittävän tiukkaan. Enemmän arpapeliä se on ilman asianmukaista avainta.
Auton ohjekirjassa kerrotaan kiristysarvot kevytmetallivanteille.
Ensin 110 Nm ja jälkikiristys samaan momenttiin 100 km jälkeen. Alumiinivanne ei jousta yhtään, joten ylikiristäminen ei auta ja vanteen hakiessa paikkansa pultit löystyvät aina hiukan. Pulttikoneella kiristettäessä kannattaa käyttää 100 Nm momenttisauvaa ja vääntää loput käsin momenttiavaimella.
Teräsvanne joustaa, joten sen voi ylikiristää. Vanteen hakiessa paikkansa teräksen jousto riittää pitämään pultit kireällä eikä jälkikiristystä tarvita.
Pulttia ei saa milloinkaan ylikiristää - oli vanne sitten alumiinia tai terästä.
"Teräsvanne joustaa, joten sen voi ylikiristää. Vanteen hakiessa paikkansa teräksen jousto riittää pitämään pultit kireällä eikä jälkikiristystä tarvita."
-Eli suomeksi sanottuna ylikiristämisesi pitää pultit paikallaan: Vanne prässätään voimalla paikalleen "hakemaan paikkaansa" ja pultit väännetään raa'alla voimalla kiinni. Kyllähän se pysyy. Turha vanteen joustosta puhua, jos alunperinkin vedellään pultit ylitiukkaan. Toki vanteenkin saa tuollatavalla vääntymään ja pulttien kartiot lastuttua, mutta momentti on annettu pulttien turvaksi.
Pyöränpultitkin joustavat, eli ne venyvät suunnitellun määrän kun ne kiristetään annettuun momenttiin (voisi verrata pieniin jousiin). Pultin ylikiristäminen voi "venähdyttää" pultin siten, ettei se enää palaudu turvalliseen alkumittaansa avaamisen jälkeen. Venähtänyttä pulttia sen jälkeen yhä uudelleen ylikiristellessä saadaan pultti lopulta katkeamaan - joko asennuksessa tai pahimmillaan kesken ajon.
Siksi momenttiavainta tulee aina käyttää, että voi varmistua pultin olevan oikealla kireydellä: niin kireällä että se pysyy kiinni, muttei niin kireällä että pulttiin tulisi liiallinen venymä (jännitys). Ylikiristäminen voi myös muovata pultin tai vanteen kartio-osan huonoksi, jolloin pultti ja vanne ei enää vastaa puhtaasti ja tasaisesti, mikä myös lisää rasituksia.
Pyöränpultin kierteet tulee aina puhdistaa, mutta ei koskaan voidella millään. Kiristysmomentti on tarkoitettu kuiville kierteille. Kierteiden voitelu voi myös aiheuttaa pultin ylivenymistä (=ylikiristymistä), koska voidellun kierteen kitka onkin pienempi ja pultti venyy (jännittyy) samalla momentilla liikaa. Ei-voitelevaa kierrelukitetta voi käyttää tipan, jos haluaa varmistua pulttien pysyvyydestä.