ponnisteluja kohti valaistumista

Kiitos paljon! Se oli kerrassaan hieno vastaus. Iloa ja valoa sinun päivääsi ava. :)

tässä ja nyt, ei eilen, ei huomenna vaan just nyt hetkessä rakkauden aavistuksen, pisaran helmeilevän iloisen katseen silmissä lapsen onnellisen, arjen keskellä pienissä asioissa, pienissä teoissa, suuren sisäisen rakkauden väreilyssä joka sykkii sydämen tahtiin hengittäessä puhtauden ilmaa, valoon kauneuden joka on meissä jokaisessa ihmisessä kun silmin sisäisin katselee avaralla paikalla, ei pimeydestä vaan ainoastaan valosta:))

Siunaan sinua, ystävä:))

Etsiessään totuutta Siddhartha Gotama, Buddha, tapasi filosofeja ja brahmalaisia mestareita, mutta ei kuitenkaan ollut tyytyväinen näiden antamiin vastauksiin.

Etsiessään oikeaa oivallusta Gotama ( tai Gautama )liittyi myös ankaraa itsekidutusta harjoittavien askeettien joukkoon. Nämä askeetit elivät äärimmäisen niukalla ravinnolla, kurittivat itseään säännöllisesti, eivätkä peseytyneet. Kuuluessaan tähän ryhmään Siddhartha oli kuolla nälkään, ja lopulta hän totesi, ettei siihen aikaan niin suosittu askeesi - syömättömyys, peseytymättömyys ja ankara ruumiinkuritus - ollut oikea keino totuuden etsimisessä. Kuuden vuoden jälkeen hän erosi askeesia harjoittavista ystävistään.

Myöhemmin, valaistuttuaan, Gotama ryhtyi opettamaan Kultaista keskitietä; Neljää jaloa totuutta eli Brahma Viharaa, sekä Kahdeksanosaista tietä. Neljä jaloa totuutta ovat:

1.Metta(rakastava ystävällisyys ja hyväntahtoisuus)

2.Karuna(sääli)

3.Mudita(myötätuntoinen ilo)

4.Upekkha(mielen tasapaino)


Kahdeksanosainen tie on yhtä kuin Buddhan opetusten ydin. Kahdeksanosaiseen, omaan ja muiden onnellisuuteen tähtäävään tiehen kuuluu seuraavien harjoittaminen:

1)Oikea oivallus
2)Oikea mieli
3)Oikea puhe
4)Oikea toiminta
5)Oikea elinkeino
6)Oikea pyrkimys
7)Oikea valppaus
8)Oikea keskittyminen

Neljä Buddhan jaloa totuutta ( tai hyvettä ) sekä hänen viitoittamansa Kahdeksanosainen tie muodostavat buddhalaisuuden perusainekset.


>>>Budhan uskonto kieltää veden koskettamasta tätä pyhää miestä.>>>

Esittäisitkö väitteesi tueksi sen Buddhan itsensä opettaman opin, joka kieltää "veden koskettamasta pyhää miestä"?

Buddhalaisuus ei kiellä ketään pesemästä itseään. Kyseinen henkilö on luultavasti hindulainen swami, ei buddhalainen joogi.

Intia on hindulainen maa. Buddhalaisia on Intiassa vain vähän, noin 0.8% väestöstä.

Sipoon siddha kirjoitti:

Buddhalaisuus ei kiellä ketään pesemästä itseään. Kyseinen henkilö on luultavasti hindulainen swami, ei buddhalainen joogi.

Intia on hindulainen maa. Buddhalaisia on Intiassa vain vähän, noin 0.8% väestöstä.

Lue lisää

Hindulaisuuskaan ei kiellä ketään pesemästä itseään. Päin vastoin jokapäiväinen puhtaus on erittäin tärkeää, niin fyysinen kuin hengellinenkin puhtaus. Puhtaudella kunnioitetaan Jumalaa.

Se, että jotkut shaiviittiswamit eivät peseydy, johtuu siitä, etteivät he enää välitä ruumiistaan koettuaan henkisesti jotakin huikean paljon mielenkiintoisempaa.

Vaisnava kirjoitti:

Hindulaisuuskaan ei kiellä ketään pesemästä itseään. Päin vastoin jokapäiväinen puhtaus on erittäin tärkeää, niin fyysinen kuin hengellinenkin puhtaus. Puhtaudella kunnioitetaan Jumalaa.

Se, että jotkut shaiviittiswamit eivät peseydy, johtuu siitä, etteivät he enää välitä ruumiistaan koettuaan henkisesti jotakin huikean paljon mielenkiintoisempaa.

Lue lisää

Mä olen just tuollainen.

Vaikka täytyy myöntää, peseydyn kuitenkin säännöllisesti ihan vain huomaavaisuudesta muita ihmisiä kohtaan... :-)

Ja laitan vaatteetkin päälle kun menen ulos, koska joutuisin oletettavasti vaikeuksiin muutoin. Ja trendikkäillä kuteilla saa sitäpaitsi muijiakin, joka on hyvä asia.

Itse asiassa olen varsin siisti mies. Lopulta kuitenkin tärkeämpää onkin se sisäinen likaisuus, ei ulkoinen.

Muistakaamme se.