Näin Päivämies aikoinaan sepitti Laestadiuksen kääntymyksen:
”Aluksi Laestadius oli epäuskoinen pappi, mutta Kaaresuvannossa hänen omatuntonsa heräsi. Hänelle tuli hätä omista synneistä ja hän etsi Jumalan armoa. Vuonna 1844 Jumala vastasi Laestadiukselle ja hän löysi armon ja anteeksiantamuksen. Se tapahtui näin: Laestadius oli Tarkastusmatkalla Åselen seurakunnassa. Siellä hän tapasi lappalaistytön nimeltä Maria. Maria oli kirkossa kuuntelemassa, kun kirkkoherra Laestadius saarnasi.
Maria huomasi saarnasta, että Laestadius ei ole uskomassa. Kirkon jälkeen Maria puhutteli Laestadiusta. Hän selitti, kuinka epäuskoinen ihminen saa synnit anteeksi Jumalan edessä: kun joku Pyhän Hengen saanut ihminen saarnaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja Hänen käskystään. Maria saarnasi Laestadiukselle kaikki synnit anteeksi.
Nyt pappi Laestadius näki sen tien, joka vie taivaaseen. Se tie oli ollut häneltä piilossa tähän saakka. Laestadius sai kokea taivaan ilon esimakua, kun Jumalan rauha täytti hänen sydämensä. Nyt Laestadius oli uudestisyntynyt, elävään uskoon tullut pappi. Hän sai Pyhän Hengen.
Tämän jälkeen Laestadiuksen saarnoihin tuli uusi voima, uusi `terä`.”
(Pms 20.4.1977)
Päivämiehessä julkaistu sepitelmä Laestadiuksen lestadiolaistumisesta, parannuksenteosta, on ongelmaallinen ainakin siinä mielessä, että se poikkeaa Laeastadiuksen omasta kuvauksesta. Laestadius ei kuvaa, että "Lapin Maria" olisi saarnannut hänelle "synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä" käyttäen juuri näitä sanoja. Mitään muita aikalaiskuvauksia tai silminnäkijäkeromuksia Millan ja Laestadiuksen tapaamisesta ei ole. Kaikki sepitelmät on tehty jälkeen päin enemmän tai vähemmän mielikuvitusta käyttäen. Myöhemmän lestadiolaisperinteen on ollut suorastaan pakko laittaa nuo taikasanat, tuon sananparren "nimessä ja veressä" Millan suuhun. Miksi?
Miksi Päivämiehen piti muuttaa jopa historiaa oman oppinsa mukaiseksi? Ainakin Saksassa, Neuvostoliitossa,Kiinassa ja eräissä muissakin totalitarisissa järjestelmissä on tehty samoin.
”Aluksi Laestadius oli epäuskoinen pappi, mutta Kaaresuvannossa hänen omatuntonsa heräsi. Hänelle tuli hätä omista synneistä ja hän etsi Jumalan armoa. Vuonna 1844 Jumala vastasi Laestadiukselle ja hän löysi armon ja anteeksiantamuksen. Se tapahtui näin: Laestadius oli Tarkastusmatkalla Åselen seurakunnassa. Siellä hän tapasi lappalaistytön nimeltä Maria. Maria oli kirkossa kuuntelemassa, kun kirkkoherra Laestadius saarnasi.
Maria huomasi saarnasta, että Laestadius ei ole uskomassa. Kirkon jälkeen Maria puhutteli Laestadiusta. Hän selitti, kuinka epäuskoinen ihminen saa synnit anteeksi Jumalan edessä: kun joku Pyhän Hengen saanut ihminen saarnaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja Hänen käskystään. Maria saarnasi Laestadiukselle kaikki synnit anteeksi.
Nyt pappi Laestadius näki sen tien, joka vie taivaaseen. Se tie oli ollut häneltä piilossa tähän saakka. Laestadius sai kokea taivaan ilon esimakua, kun Jumalan rauha täytti hänen sydämensä. Nyt Laestadius oli uudestisyntynyt, elävään uskoon tullut pappi. Hän sai Pyhän Hengen.
Tämän jälkeen Laestadiuksen saarnoihin tuli uusi voima, uusi `terä`.”
(Pms 20.4.1977)
Päivämiehessä julkaistu sepitelmä Laestadiuksen lestadiolaistumisesta, parannuksenteosta, on ongelmaallinen ainakin siinä mielessä, että se poikkeaa Laeastadiuksen omasta kuvauksesta. Laestadius ei kuvaa, että "Lapin Maria" olisi saarnannut hänelle "synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä" käyttäen juuri näitä sanoja. Mitään muita aikalaiskuvauksia tai silminnäkijäkeromuksia Millan ja Laestadiuksen tapaamisesta ei ole. Kaikki sepitelmät on tehty jälkeen päin enemmän tai vähemmän mielikuvitusta käyttäen. Myöhemmän lestadiolaisperinteen on ollut suorastaan pakko laittaa nuo taikasanat, tuon sananparren "nimessä ja veressä" Millan suuhun. Miksi?
Miksi Päivämiehen piti muuttaa jopa historiaa oman oppinsa mukaiseksi? Ainakin Saksassa, Neuvostoliitossa,Kiinassa ja eräissä muissakin totalitarisissa järjestelmissä on tehty samoin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
epätodennäköistä, että "Lapin Maria" olisi käyttänyt synninpäästöä missään muodossa. Ensinnäkin, Maria itse oli tullut uskoon Pehr Brandellin vaikutuksesta, eikä Brandellin edustama kristillisyys tuntenut synninpäästön käyttöä.
Jos Maria olisi käyttänyt synninpäästöä Laestadiuksen tavatessaan, niin miksi kului vuosikausia tuosta tapahtumasta ennenkuin L.L.L. itse hyväksyi synninpäästön käytön heränneen ihmisen sielunhoidossa?
Aloituksessa on tyypillinen lestadiolaislegenga, vailla todellisuuspohjaa.
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=3604&Itemid=173
Jumalan valtakuntaan kuulumista ei mitata minkään organisaation jäsenyydellä. Jumalan valtakunnan kansalaisia ovat kaikki ihmiset, jotka ovat saaneet syntinsä anteeksi. Pyhä Henki on liittänyt heidät yhdeksi Kristuksessa. Lutherin mukaan "oikea seurakunta on siinä, missä on pieni, Kristusta tunteva joukko, yksimielinen opissa, uskossa ja Kristuksen tuntemisessa". Jumalan valtakunta on sisäiseltä olemukseltaan iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.
Tästähän se koko Lestadiolainen liike lähti alkuun.
Siinä oli paljon hyvää, esimerkiksi Laestadius rajoitti holtitonta viina käyttöä Lapissa, mutta se muu, siitä kannattaa olla varovainen.
Kommentteja.
Kyllä LLL uskoi, mutta uskoi vaan Jumalaan, ei Jeeusen niinkään, ei Hän muuten pappina olisi, ja se heijastuu aiemmista saarnoista.
””Vuonna 1844 Jumala vastasi Laestadiukselle ja hän löysi armon ja anteeksiantamuksen.”” Miksi sitä ei voi sanoa suoraan, että löysi Jeeusen, eli tuli kristitty.
Päivämies väärentää, ei Maria huomannut, että ei ole uskomassa, vaan elävässä uskossa.
”” Hän selitti, kuinka epäuskoinen ihminen saa synnit anteeksi Jumalan edessä: kun joku Pyhän Hengen saanut ihminen saarnaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja Hänen käskystään. Maria saarnasi Laestadiukselle kaikki synnit anteeksi.””” kauniisti kirjoitettu, mutta mitenkähän se suhtautuu Raamattuun. Siellä sanotaan, että on vain yksi välimies. 1 Tim 2;5 > Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
tuon "Jeesuksen nimessä ja veressä" -synninpäästön vasta vuosikymmeniä myöhemmin eräässä yöllisessä palaverissaan. Tästä Laestadius muistelmissaan kirjoittaa.
Maria ei saarnannut Laestadiukselle synninpäästöä millään tavalla, vaan Lars kertoo itse näin:
"Talvella vuonna 1844 tulin Åselen Lappiin tarkastusta pitämään. Täällä tapasin muutamia lukijaisia, jotka kuuluivat maltillisempaan puoleen. Niiden seassa oli eräs lappalaistyttö nimeltä Maria, joka avasi koko sydämensä minulle, kuultuaan alttarisaarnani. Tällä yksinkertaisella tytöllä oli armonjärjestyksessä kokemuksia, joita en koskaan ennen ollut kuullut. [ - - ] Ja nyt vasta", ajattelin minä, "nyt näen tien, joka viepi elämäään; se on ollut minulta salattuna, kunnes sain puhella Marian kanssa." Hänen yksinkertainen kertomuksensa vaelluksistansa ja kokemuksistansa teki niin syvän vaikutuksen sydämeeni, että minullekin valkeus koitti; minä sain sinä iltana, minkä vietin Marian seurassa, tuntea taivaallisen ilon esimakua."
Näyttää siltä, että koko vl-liikkeen perusta pettää perustajan erilaisen uudestisyntymiskäsityksen myötä. SRK:n virallisen opin mukaan: "Vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan, että Pyhä Henki toimittaa vanhurskauttamistyön evankeliumin välityksellä. Jumala vanhurskauttaa syntisen seurakunnassaan. Seurakunnalle ja sen jäsenille on Jeesus antanut sovituksen viran. Evankeliumin julistamisen virka on Pyhän Hengen virka. Hänen omansa käyttävät tätä valtuutusta. Julistaessaan evankeliumia kaikille luoduille he julistavat myös synninpäästön sanaa, joka on evankeliumin ydintä. Siinä syntiselle julistetaan Jeesuksen nimessä ja veressä syntien anteeksiantamus."
(lainaus SRK:n nettisivuilta)
Näyttää siltä, etä Laestadius ei tehnyt lestadiolaisen opin mukaista parannusta, jossa syntiselle julistetaan synninpäästö "nimessä ja veressä", ja jonka vl-liike uskoo evankeliumin ytimeksi.
Koska kukaan ei saarnannut LLL:lle synninpäästöä Jeesuksen nimessä ja veressä, hän teki väärän parannuksen. Juuri näistä vääristä parannuksista ihmisiä syytettiin hoitokokouksissa ja vaadittiin tunnustamaan uudelleen vuosikymmeniä vanhoja syntejä.
LLL:ää muutenkaan uskovana. Hän käytti saarnoissaan vertauskuvana Lapin mytologiaan kuuluvia maahisia.
Aivan nerokkaita vertauksia ja hyvin puhuttelevia saarnoja.
Saarnat olivat satuttaneet joitakin niin, että aivan tieteeellisesti on pyritty todistamaan Lestadiuksen uskoneen maahisiin.
Tämähän on vl:ien itsensä keksimä vale:
>> Maria saarnasi Laestadiukselle kaikki synnit anteeksi.