Mitäs sitten kun kupsahdatte? Minne ajattelette pääsevänne? Vähän lueskelin noita tekstejä, niin monet piti buddhalaisuutta filosofiana ym...minne filosofit pääsevät? Monissa uskonnoissa uskotaan että kuoleman jälkeen päästään jumalan luo, muttamiten buddhalaisuudessa? Jos tämä kerta on vain filosofia, eikä uskonto?
mitä kuoleman jälkeen?
töppönen
7500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En tiedä onko tämä onko nyt ihan puhdas buddhalainen uskomus, mutta minä uskon että kuoleman jälkeen minusta ei jää mitään jäljelle. Paitsi jokin sielun tapainen matkustaa uuteen ruumiiseen. Uusi ruumis ei välttämättä ole mitenkään samanlainen kuin tämän hetkinen, ja eiköhän joku karman lakikin määrää jonkinverran mihin henki matkustaa.
Kristinuskon mukaan:
synnittömät, mutta pakanat joutuvat Limboon. Ei ihan helvettiin, mutta ei paratiisiinkaan. Heidän rangaistus on elää erossa Jumalasta. Siellä ovat kastamattomat ja filosofit sun muut ateistit, jotka eivät kuitenkaan olleet ihan helvetti-tason syntisiä.
Tai no Danten mukaan ainakin.
Buddhismissa kai vaan synnytään uudestaan, niin kauas kunnes valaistumisen kautta päästään nirvanaan... kai. Voi olla, että hindulaisuus meni hieman sekaisin, mutta jotain tonnepäin.
jos nämä "pakanat" ovat jo kuulleet Jumalan sanan (toisin kuin antiikin filosofit, joita Dante kuvaa). Lähetyskäskyn "kohteeksi" joutunut ja pakanana pysynyt päätyy käsittääkseni ihan ehtaan helvettiin...
Itse edustan puhtaasti filosofiaa.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään elämää.
Emme joudu minnekään, emmekä pääse minnekään.
Meillä on tämä yksi ihana elämä elettävänä. Ja jokainen tekee elämästään sellaisen kuin haluaa.
Filosofiselta kannalta kysymys kuuluu:
Miksi ihminen haluaisi elää kuolemansakin jälkeen?
Lähtökohta on, että kuoleman jälkeen emme elä. Ainoa mielenkiintoinen seikka on se, miksi ihmisten on vaikea hyväksyä kuolevaisuutensa, ja hakeutua uskomaan johonkin epärationaaliseen absoluuttiin tai muuhun järjestelmään, joka tarjoaa illuusion ikuisesta elämästä.
Miksi ihmeessä siis tahdot elää ikuisesti?
Oletko ajatellut mitä on ikuisuus?
Miksi et hyväksy elämääsi tällaisena (lähtökohta on, että jokainen joka kaipaa ikuista elämää, ei kykene hyväksymään sen hetkistä elämäänsä)?
Moi
kuolemasta ei voi puhua se on kokemus esim syöt sokeria silloin tiedät miltä makeus maistuu se on turha spekuloida miltä se tuntuu ennen kuin syö sokeria.
Kuolema on aina yksilökohtaista eli kaikki lähtee omalla tavalla, jotkut ymmärtää kaiken olevan mielikuvista ja osa astuu Nirvanaan jne.
Kannattaa lukea esim tiibetin kuoleman kirjaa missä on viitteitä kuoleman jälkeisistä tapahtumista. Huom se on vain kirja, kirjoja on tuhansia Buddhan opissa
kiitos Ngawang
Kyseiseen kirjaan liittyen huomauttaisin, että 'tavallinen ihminen' ei kuoltuaan koe kyseisessä kirjassa kuvattuja näkyjä. Tiibetiläinen kuolleidenkirja liittyy nk. sadan jumaluuden initiaatioon (Shi-tro), jonka saaminen mahdollistaa nähdä bardossa (kuoleman välitilassa) ilmenevät asiat buddhan erilaisina ilmentyminä.
Tiibetinbuddhalaisten opetusten mukaan ihminen on kuoltuaan jonkin aikaa (max 7 viikkoa) eräänlaisessa välitilassa, käyden läpi kaikenlaisia psykologisia prosesseja. Tämän jälkeen hän jälleensyntyy. Minne ja minkälaiseen kehoon, se riippuu hänen aiemmista teoistaan. Se, mikä jälleensyntyy lienee lähinnä tietyt mielen taipumukset (jotka nekään eivät ole pysyviä).
Niin, ehkä ei, tunnustan tyhmyyteni en todellä tiedä sen enempää.
Initaatio on varmaan siisti.
Kiitos kun kerroit, se on minulle erittäin vapauttavaa kuulla edes vähän pyhää Dharmaa ettei tarvitse lähteä täältä uskoivaisena tai tyhmänä pois, se olisi surkea kohtalo
Kiitos Ngawang