Taisi kuolla jo ajatuksenakin. Katsoin, että luetteu on, vaan vastauksia oli ainoastaan 12, joista suurin osa omiani. Ei hyvältä näytä. Kiinnostusta on, mutta vasta kun on ihan pakko, ihminen yleensä alkaa toimia.
Pitkin päivää olen miettinyt esim. rahoitusta. Kallis ei talo ole ja joku kirjoittikin, että "Ostetaan vaan"! Rahasta se ei siis ole kiinni, ei minunkaan mielestäni. Siinä on kyse ihmisistä. Ja ennen muuta emännyydestä ja isännyydestä. Kuka on rohkea ottamaan vastuuta? Valmiiseen olisi helppoa mennä, kunhan suunnitelma tyydyttäisi kaikkia.
Itselläni olisi selvä kuvio, miten edetä, mutta laiskuus ja innottomuus tarttui kyllä jostakin, mistä lie...minuunkin. Näinkin kun on hyvä olla, on itsellinen elelijä, palvelut tuossa kivenheiton päässä, syö mistä pitää, on oma rauha ym.ym.
Jotenkin luulisi, että myös valtio intoutuisi avittamaan tällaista "vanhustenhoitoa". Starttirahaa ovat saaneet pienemmätkin "yritykset". Tämänpäiväisen aamuykkösen ohjelmassa oli joku englantilainen mies, joka on kiinnostunut
suomalaisten perheryhmäkoteihin panostamisesta. En oikein tajunnut, olisiko hän rahoittamassa, vai mitä tekemässä, tuskinpa vain tutustumassa, ollaanhan Englannissa tässä asiassa meitä edellä.
Tulin tulokseen, että kuntien kannattaisi toimia lastensuojelussa toisin, edullisemmin. Samanlainen etukäteisnäkemys valtiolla ja kunnilla voisi olla myös vanhenevien ihmisten keskuudessa.Halvemmiksi tullaan yhteiskunnalle, kun toimitaan itse, niin kauan kuin "varvas vielä heiluu".
Niin, mitä tehdään? Isketäänkö hanskat naulaan, vai rakennetaan kallis ja kaunis koti yhteiseen asumiseen?
Pitkin päivää olen miettinyt esim. rahoitusta. Kallis ei talo ole ja joku kirjoittikin, että "Ostetaan vaan"! Rahasta se ei siis ole kiinni, ei minunkaan mielestäni. Siinä on kyse ihmisistä. Ja ennen muuta emännyydestä ja isännyydestä. Kuka on rohkea ottamaan vastuuta? Valmiiseen olisi helppoa mennä, kunhan suunnitelma tyydyttäisi kaikkia.
Itselläni olisi selvä kuvio, miten edetä, mutta laiskuus ja innottomuus tarttui kyllä jostakin, mistä lie...minuunkin. Näinkin kun on hyvä olla, on itsellinen elelijä, palvelut tuossa kivenheiton päässä, syö mistä pitää, on oma rauha ym.ym.
Jotenkin luulisi, että myös valtio intoutuisi avittamaan tällaista "vanhustenhoitoa". Starttirahaa ovat saaneet pienemmätkin "yritykset". Tämänpäiväisen aamuykkösen ohjelmassa oli joku englantilainen mies, joka on kiinnostunut
suomalaisten perheryhmäkoteihin panostamisesta. En oikein tajunnut, olisiko hän rahoittamassa, vai mitä tekemässä, tuskinpa vain tutustumassa, ollaanhan Englannissa tässä asiassa meitä edellä.
Tulin tulokseen, että kuntien kannattaisi toimia lastensuojelussa toisin, edullisemmin. Samanlainen etukäteisnäkemys valtiolla ja kunnilla voisi olla myös vanhenevien ihmisten keskuudessa.Halvemmiksi tullaan yhteiskunnalle, kun toimitaan itse, niin kauan kuin "varvas vielä heiluu".
Niin, mitä tehdään? Isketäänkö hanskat naulaan, vai rakennetaan kallis ja kaunis koti yhteiseen asumiseen?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Eikä ajatus kuollut! Just kirjoitin lisää, tuohon toiseen otsikkoosi!
Missä päin "uusittu" asut? Lähdetäänkö yhdessä Katinhäntään taloa katsomaan ja ajatusta jatkamaan?
Siellä olis pari kantturaa ja pari kanaa, kukko, kissa, koira ja ....sitten siellä olis aittoja jossa nukkua ja perheet vois tulla sinne ja "varata" oman mummun!
Ois pullanpaistajamummu
kutpjamummu
laulajamummu
....
sitte myytäs kalliilla niitä palveluja!
No pilailuksiko tämäkin juttu meni? Ei olisi luullut, että kukaan enää näillä kymmenillä...
Kivaa kimppa kämppääkö täällä puuhastellaan jos olis 10 mummoa kasassa saatais vaikka mitä aikaan siihen mennessä kun apua tarvitaan.. niin kauan kuin sormet pelaa näpiköllä ei hätää :)
enää mummoja, siellä sais kapsahtaa mummun syliin, vaikka se ei ihan ikioma olisikaan!
Eikö sulla ole enää leikkimieltä ja ideoita ollenkaan!
Mitään uutta ei synny, jos "näin on meillä tehty 20v" saa aina päsmäröidä!
Googlesta hakusanalla yhteisöllinen asuminen. Kun niitä sivustoja katselee, siellä kohtaa juuri tuonkin ideasi perheitten lomapaikkana. En osaisi ajatella asiaa noin myynnillisesti ja juuri siksi olisi syytä saada asioihin viisaita ihmisiä, kokeneita kokkeja tai muuten valppaasti elämää seuraavia henkilöitä.
Minulle ei ole tärkeintä edes ekologinen ajattelu vietynä sellaiseen kiristävään toimintaan, että kaikki olisi kovin säännösteltyä. Riittää nämä nykyiset lajittelut kotona, lasit, peltipurkit, paperit yms.
Kaikesta sisällöstä voi aina sopia, sehän olisi kuin avioliitto, jossa törmättäisiin ja noustaisiin jaloillemme. Suhde päihteisiin, siinäkin on eräs asia ja monta, monta muuta.
Kyllä näin ajatellun asumismuodon pitäisi olla ensiksi koti ja toiseksikin koti. Kun koti olisi hyvän tuntuinen, se olisi turvallinen.
Vaan,. haaveilemasta ei meitä kiellä kukaan!
halukkaat! Kyselin tuota yhteisöasumista myyjältä ja hänen mielestään talo olisi siihen sopiva.
Eihän sitä kaksin kukaan lähtisi katsomaan, se olisi ihan moukkamaista. Asustan Tampere-Turkutien lähettyvillä, joten Katinhäntä jää kaiketi Raumatien varrelle. En ole tarkemmin katsonut sitä paikkaakaan.
Luehan myös tuon "minä ostan", luultavasti mieshenkilön mielipide. Siinä oli järkeä, jota kaikki tämäntyylinen asioitten hoitaminen vaatii.
Siinä olisi Bossea meille kaikille, jotka ajatuksinemme mielellämme liitelemme pullantuoksuisina.
jos yhteisöön tulee tosikkoja ja vähemmän tosikkoja.Yksi nipottaja/tosikko latistaa toisten luovuuden.
Laskekaa kunnolla mitkä kiinteistön hoitokulut tulee olemaan.Odottaako siellä esim. 15.000e jätekaivo investointi ym. ym.ym.ym.
mutta osittain leikkimielellä. Vaikka ajatus kiehtoisikin, ei sen toteuttaminen niin yksinkertaista ole. Talo ei ole kallis, varsinkaan jos hinta jaetaan 5-10 osaan, mutta tuskin talo sellaisenaan soveltuisi yhteisasumiseen ja tuskin viranomaisetkaan sitä hyväksyisi. Talossa olisi kyllä huoneita, mutta yhteinen keittiö ja yhteiset pesutilat. Muutostyöt, keittiöiden ja pesutilojen rakentaminen yms. nostaisi kokonaishinnan vähintään kolminkertaiseksi.
Samalla rahalla rakentaisimme uuden rivitalon, jossa pieniä huoneistoja ja yhteiset kerho- ja askartelutilat.
varsinkin jos ihan uutta pytinkiä alottaisi tehdä.
Tuon uudemman kannalle minäkin helposti lähtisin mukaan. Kaikenlaiseen lakihommaan, jota tarvittaisiin, olisi nuorisossamme ainakin yksi, joka asiat hallitsee. Saisimme ilmaista neuvoa ja paperinpyöritystä.
Sanot, että "rakentaisimme uuden rivitalon", minne??? On kuntia, jotka mielellään antavat ilmaisen tonttipaikan, kunhan saavat veronmaksajia kuntaansa. Siinä ajatellaan varmasti ainoastaan nuoria perheitä, joiden lisääntymiskyky on vielä tallessa. Me 60 risat saattaisimme vaikuttaa kunnanisien mielestä tulevina riesoina heille.
Verotulotkin kun ovat puolta pienemmät kuin nuorilla perheillä.
Eihän tuo ole ainoa paikka, saattaa tulla muitakin. Nykyisin, kun tehtaita ajetaan alas ja koneet viedään pois, tulee suuria tilaratkaisumahdollisuuksia vaikkapa juuri asukkaitten käyttööän. Esim. Littoisten Verkatehdas (olikohan se sellainen ?) saneerasi tehtaasta paljon kauniita huonekokonaisuuksia. Asunnot menivät nopeasti kaupaksi! Nuoret rohkenivat ottaa isoja lainoja, heillähän on elämä edessäpäin. Yleensä on kuitenkin niin, että nuo tehdasrakennelmat sopivat parhaiten näyttelytiloiksi tai esim. teatteriksi, kuten Tampereella ja Hämeenlinnassa on tehty.
Pidetään tätä yhteisöasumista lämpimänä, koskaan ei tiedä, miten sattumia alkaakin olla käden ulottuvilla. Rakennusmestarit, timpurit, putkimiehet, (suvusta löytyy) LVI-ihminen,muurari jne. kuka tuntee heitä?
Jos asiat ihan oikeasti alkaisivat elää tosi elämää, pitää olla muilta salainen sp. Siinä sitten voisi laukaista mielipiteitään, jos sellaisia joskus tulisi mieleen.
Maakunnissa on useita rivitaloyhtiöitä myynnissä ja edulliseen hintaan! Kohteet sijaitsevat usein paikkakunnilla joissa ei ole työtä tarjolla ja nuori väki on lähtenyt pois. Hyrynsalmen kunta myy ainakin kolmea eri kohdetta. Luontoharrastajana saattaisin lähteä itsekin.
voimme olla hyvinkin tavoiteltuja uusia asukkaita. Itsekin kuulun porukkaan, joka on ansainnut eläkettä koko työuransa ajan (23-vuotiaasta) ja tuloni ovat suuremmat kuin monella nuoremmalla. Nykyisessä kotikunnassani olen hyvä asukas, maksan veroa ja esim. viime vuonna en lainkaan käynyt terveyskeskuksessa. Meitä on monenlaisia.
sanon olevani itse samassa asemassa kuin sinä olet.
Moni hyvin koulutettu ja todella paljon lukenut ei tahdo saada työtä kivenkään alta. Elimme työikämme aikana, jolloin työ tuli suoraan syliimme ja saimme valita, mihin menimme. Kun haimme virkaan kuin virkaan, aina pääsimme. Moni on myös niin terve, että ei tarvitse edes terv. keskusta. Minä toki käyn pari kertaa vuodessa "varmuudeksi", vaan hyväkuntoisena pitävät. N. 10 kg kun vielä putoaisi pois, sanoisin itsekin olevani työkuntoinen.
mieluisan keskustelun aikaiseksi, vaikkei mitään "valmista" syntynytkään. Itsekin otin osaa, puoliksi leikillä, mutta puoliksi vakavastikin. Sen koulukiinteistön voit varmasti jo unohtaa, ei siihen palstalla kiinnostus riittänyt ja tulihan myös, eri kirjoituksissa, kaikki epäkohdat jo esiin. Myös minun lisäksi ketjun ainoa mies taisi jo vetää tekstinsä takaisin.
Yllämainitut Hyrynsalmen rivitalot (varsinkin Kanervapuiston rivitalo) näyttävät tosi kiinnostavilta ja ovat lähes ilmaiset, mutta sinne Kainuun korpeen en ole ihan heti valmis lähtemään. Muuten olisin heti ostanut pari kolme huoneistoa ja vaikka ottanut Kikan vuokralaiseksi siihen yhteen.
Sen sijaan rivitalohaave elää yhä, varsinkin nyt kun asteittain olen jättämässä työelämän, enkä enää ole sidottu tiettyyn paikkakuntaan ja voisin muuttaa minne vaan. Jo toista vuotta sitten yritin houkutella yhden kaverin paritaloprojektiin mukaan, mutta hän ei halunnut jättää pääkaupunkiseutua.
Haluaisin vaihtaa maisemaa ennen kuin se on liian myöhäistä. Nykyinen asuntoni on yksinäiselle miehelle turhan iso, ja jo minulla olisi omasta takaa talolle ostaja.
Kohtuuhintaisia tontteja on joka puolella Suomea, kun ei niitä lähdetä etsimään pääkaupunkiseudulta. Uudeltamaaltakin saa hyviä rivitalotontteja 20-30 kiloeuron hinnalla ja ylempänä vielä halvemmalla. Tosin kunnilta tuskin myötätuntoa saa, koska emmehän kaikki ole yhtä suurtuloisia, kuin eräs kirjoittaja.
Mutta, enhän tässä mihinkään pyri. Kerroin vain ajatukseni kun asumisesta on keskusteltu.
nuorena lähti mihin vain, kun elämä oli edessä. Aika harvoin etsiytyi sinne, missä oli entisiä tuttuja jo olemassa. Oli mukavaa, kun tutustui savolaisuuteen, sitten jäyhään Hämeeseen ja vieläkin jäyhempään Satakuntaan, kunnes löytyi samanhenkisiä ystäviä, eikä enää haikaillut Uudenmaan lehto- ja harjumaisemiin. Kieli rikastuu, kun menee tätä maata laidasta laitaan. Tosin - hieman myös koki todeksi sen, että savolaiset taitavat olla hieman "kieroja", hämäläiset "juroja", satakuntalaiset "kateellisia", varsinais-suomalaiset "äveriäitä" ja uusmaalaiset "tyhmän ylpeitä".
Koulukiinteistön kyllä unohdinkin heti, tosin lähtisin sitä katsastamaan, jos porukkaa löytyisi enemmän kuin kaksi. Se voisi olla kevätretki maalaismaisemaan.
Hyrynsalmelle saakka en lähtisi, se vaatii ihan määrätynlaisen luonteen. Sielunmaisemaansa kaikki haluavat palata, kuten myös lähelle lastenlapsia.
Minullakin on liian iso asunto, vaikka on vain 77 neliötä. Kahta makuuhuonetta en tarvitsisi, vieraat voisivat nukkua joskus lattiallakin. (minä en!) Mitä enemmän tätä asiaa pyörittelee, sitä enemmän alkaa tyytyväisyys nykyiseen olemiseen olla todellista. En kaipaa muuta kuin iäkkäämpiä ihmisiä, vastuuntuntoisia, joiden pihahommat sujuvat ilman muistuttamisia. Kun rivitalossa eläkeläinen alkaa toimia rivakkaasti, saa pian huomata, ettei kukaan muu enää tee mitään. Nuoremmat ovat työssä ja ehkä "kehtaavat" ajatella "tehköön tuo, sen ei tarvitse olla töissäkään..."
Joskus tulee näinkin tyhmä ajatus mieleen, että käyttävät vain hyväksi minua...no jaa, kyllä osaavat olla myös erittäin kohteliaita, ei tarvitse odotella huomenten huutamista ja käden heilautusta. Ihmiset ovat mukavia, jos heille on samanlainen. "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa..."
...jos toiset tykkää juopotella ja toiset ei? Kun nytkin on paljon parveketupakoinnista valittajia.
Vai pitäskö olla raittiina vaan? :-)
ei tuohon voi ottaa kantaa. Eihän asumismuodosta saisi mitään hyyssäävää juoppolaa tulla, en usko, että viinaksista kovin kiinnostuneet edes ajattelevat sellaista. Piha-aluetta olisi riittävästi ainakin tupakoiville.
valmis tekstini juuri äsken,mutta kirjoittelen uudelleen tämän päivän aikana.Innostus ei ole hävinnyt,ajatus on edelleen mahtava.Pirkanmaalla asuvana matka ei olisi edes pitkä lähteä katsomaan paikkoja.
Ajatus muhii jo päässäni ja olen sitten nopeitten ratkaisujen ihminen,on vain nyt muutakin ajankohtaisempaa "kiirettä."
Kirjoitan piakkoin!
Sattuu olemaan entinen koulurakennus jota "kuolaatte".
Siellä minäkin olen oppinut lukemaan ja laskemaan.
Rakennus on vahva ja ryhdikäs hirrsetä tehty.
Ostakaa vaan, tulen joskus moikkaamaan.
Olet siis mukana ajatuksissamme, vaiko vain kehut, että talo tulisi myydyksi.
Komealle talo näyttää, vaan muuttaisitko itse siihen?
Miksi muuttaisit (tuskin lukutaidon vuoksi?)
Miksi harkitsisit?
Miksi et muuttaisi?
Mitä muuta tarjottavaa kylällä on?
Terveyskeskus? Apteekki? Huvitukset? Harrastusmahdollisuudet? Työväenopisto, Kirjasto? Lukusali, urheilumahdollisuudet, uimahalli? Kaupat?
No, kyselen vain, kun olen tiedonhaluinen.
Toistaiseksi meiltä puuttuu ROHKEA JOHTOHAHMO, joka kokoaisi talon pihalle halukkaat katsojat.
Itse ajatus ei kiinnosta, vaan tuttu rakennus.
Muistoja on paljon koulusta, kävinhän sitä 7 vuotta.
Kirjastoauto käy ehkä kerran viikossa. Kaikki muut palvelut 16 km:n päässä.
Sitä maaseudun rauhaa siellä on, ehkä liikaakin.
Olen viimeisten vuosien aikana pohtinut omalta osaltani tulevaisuuttani. Yhteisöasuminen on ollut yhtenä vaihtoehtona mielessäni. Tuo aloittajan löytämä rakennus näyttää päällisin puolin viehättävältä. Ainoa, mikä minua ajatteluttaa on rakennuksen sijainti. Itseäni miellyttävä asuinpaikka olisi täällä sisämaassa, lähempänä lapsenlapsia. Jos päätetään kokoontua keskustelemaan asiasta, ilmottaudun mukaan.
kiinnostavat minua. Lähinnä voisin olla aktiivinen omassa ympäristössäni, että tänne luotaisiin erilaisia mahdollisuuksia. Luin jostakin lehdestä naishenkilöstä, joka etsi sopivaa rivitaloasuntoa, jossa olisi vain yksi kerros. Tarjolla ei ollut kuin kaksitasoisia. Itse olen asunut suurimman osa elämästäni yhden kerroksen rivitaloasunnossa. En ole koskaan ajatellut, miten helppoa kaikki on ollut, esim. lastenvaunut oli helppo saada sisälle tarvittaessa. Milloin lienee rollaattorin vuoro? Toivottavasti aikaa kuluu.
kuin omat ajatukseni. Täällä joku ehdotti jostain läheltä Oulua olevaa asuinkiinteistöä ostoon tai vuokraukseen. En lähtisi sinne asti, vaikka kolme lastenlasta asuvatkin Oulussa. Olen itse Etelä-Suomesta, ison sisämaajärven rannalta lähtöisin, joten "juuriaan" kait jokainen etsii ja lastenlasten lähelläoloa.
Vaan - emme voi ajatella muuttaa aina sinne, mistä huuto kuuluu, kyllä pitää rauhoittua ja olla tarkka valinnoissaan.
Voisit katsella vaikka Kajaanin seudulta ko. asumistyyliä, muistaakseni siellä on ihan kunnan omistamia yhteisöasumisasuntoja.
...myös paikan varaamista oman asuinpaikkani palvelutalosta.
Kajaaniin on tästä yhtä pitkälti kuin Laitilaankin, mutta kai noita tyhjillään olevia koulukiinteistöjä löytyisi Keski-Suomestakin. Pitäisi vaan olla aktiivinen ja alkaa kerätä muita samanmielisiä suunnittelemaan yhteisön muodostamista.
Mukavaa joka tapauksessa, että otit asian keskustelun aiheeksi :) .
jos alamme ajatella hanketta,niin monta mutkaa on matkassa...tai sitten ei.
--organisaattori,jona ilmeisesti ajatuksen alullepanija toimisi
--"idealistisia",rivakoitakin,tekeviä ihmisiä ehdottomasti...toki joku haaveilijakin joukkoon mahtuisi
--soaiaalisia,toisten kanssa sopeutuvia
--rohkeita ottamaan askeleen tuntemattomaan tulevaisuuteen
Mutta ensimmäinen askel olisi tietysti paikan katsastaminen.Pannaanko tuulemaan vai edetäänkö hitaasti...
Jollain lailla "luovaa hulluutta" meissä jokaisesa olisi suotavaa löytyä.
Kivaahan jo sinänsä edes innostua tällaisesta!
Huomannet, miten "alullepanija" alkaa jarrutella, kun ei millään lähtisi "vetäjäksi"!
Eikö kukaan aviopari ole tästä kiinnostunut?
Niin, tai mies, joka ei lähde naisten johdattelemana kulkemaan "perässä" tai "rinnalla".
Tässä vaaditaan organisoijaa, vaikka eihän tämä nyt aivan kamalan vaikeaa voi olla. Minäkin ostin mieheni kuoleman jälkeen tämän kodin, johon oli tukijana ainoastaan häntäänsä myöntyvästi heiluttava koira! Tosiaankin, koira valitsi kotimme, koska se haisti jo pihamaalla, että taitaa olla muitakin hännänheiluttajia lähistöllä.
Nyt ei ole koiraakaan, joten huom! sinä jolla ON KOIRA, ota se mukaasi ja lähdetään kaikin katsomaan tuota rakennuskompleksia. Toisaalta - hitaasti hyvää tulee. Otetaan yhteyttä ihmiseen, joka on nikissään antanut nettiosoitteensa. Hän on mies ja niin feministi en osaa olla, ettenkö katso miestä ylöspäin.
Sitten voitaisiin käväistä kuin kevätretkellä, ei suurin odotuksin, vaan hieman ihmetellen omaa tekostamme.
Olen täällä yhä kuulolla, mitä tapahtuu. Ottakaa ihmeessä minutkin mukaan, kun lähdette kevätretkelle tätä kiinteistöä katsomaan. Ei ole hullumpi ajatus tavata talolla kaikki ne, jotka ovat asiasta todella kiinnostuneita.
siitä nyt jotakin tulee. Helppoa täällä olisi ilmoittaa aika ja paikka, sekä tietysti välittäjä kertoisi parhaan mahdollisen kohdan, missä tavata.
Jossakin kahviossa voitaisiin käväistä huikopalalla ja sitten koululle. En osaa ajatella, että näin iso talokompleksi menisi noin vain kaupaksi, sen myyminen vienee aikaa. Kyläläinen kirjoitti keskustaan olevan n. 16 km. Melkoinen matka, kun on tottunut ikkunansa avaamalla pääsevän maitolitraan ja leipään käsiksi.
Ehdotelkaapa päiviä! Miten olisi "sireenien aikaan, valkeaan?"
Laitatko mulle "uusittu" vaikka yksityisviestiä osoitteeseen [email protected]. Voitaisiin keskustella asiasta paremmin, kun ei näistä muista tiedä, onko kuka tosissaan vai ei.
nyt olen juuri lähdössä pitkälle pyöräreissulle. Tänään, ehkäpä saunan jälkeen istahdan tähän koneelle taas.
Hyvää päivänjatkoa!
että jätän hankkeen esilleottamisen uudelleen sireenien aikaan.
Kiitos aloittajalle innoituksesta ja pidetään silmät auki mahdollisille uusille kohteille.
Hyvää kevätmieltä!
sireenien aikaan valkeaan! Jos joku löytää tai tietää mukavan tuntuisen ja oloisen paikan yhteisöasumiseen kelpaavaksi tai olisi valmis ottamaan vastuun uuden rakentamisesta, niin kehiin vain, auttajia löytyy! Rahaakin!
Minulle jätti eräs sellaisen pyynnösn, että "oma vessa on oltava!"