mun masennus joka kestää jo 1vuos.Mä olen huolissaan vauvan voinnista,koska raskaus oli stressaava.ei koko raskaus mutta kuitenkin silloin tällöin.
Loppuraskaudessa olin todella ahdistunut kun ei kestänyt tätä paska enää,huoli vauvasta oli kova.
Huoli ei loppunut,vaikka lapsi on täysin tervee.
Onko totta?Jos äidillä on paljon ressiä raskauden aikana lapsella on suurempi riski sairastua skitsofreniaan?
Kertokaa kokemuksista,koska jokainen kokemus on kullan kallis ....
Loppuraskaudessa olin todella ahdistunut kun ei kestänyt tätä paska enää,huoli vauvasta oli kova.
Huoli ei loppunut,vaikka lapsi on täysin tervee.
Onko totta?Jos äidillä on paljon ressiä raskauden aikana lapsella on suurempi riski sairastua skitsofreniaan?
Kertokaa kokemuksista,koska jokainen kokemus on kullan kallis ....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onko tuollainen tutkimustulos olemassa, että jos äidillä on raskausaikana stressiä, niin lapsella on suurempi riski sairastunut skitsofreniian? Jos tämä olisi totta minun kaikilla kolmella lapsella olisi tulevaisuudessa skitsofrenia. Tämä tuntuu tosi oudolta yhtälöltä (äidin stressi- lapsen skitsofrenia). En usko, että niillä voi olla mitään yhteyttä.
Minä kärsin pakkoajatuksista eli minua jää vaivaamaan monet menneisyyden ikävät asiat. Siinä vaiheessa raskautta, kun ahdistus oli paha söin mielialalääkettä. Ja synnytyksen jälkeen aloin aika pian syömään taas lääkettä. Raskaus- ja imetysaikaan on joitakin täysin turvallisia lääkkeitä. Lääkityksen lisäksi käyn terapiassa. Pyysin terveyskeskuslääkäriltä lähetteen mielenterveyskeskukseen. Jos et käy terapiassa, niin rohkaisehan mielesi ja ota asia puheeksi lääkärisi kanssa. Lääkärisi ehkä ohjaa sinun psykiatrin juttusille, niin voitte keskustella lääkitysasiasta.
Minun mielestä näistä terapia ja lääkitysasioista puhuminen ei ole yhtään hävettävää. Toisin päin, ajattelen, että se on viisasta itsen ja perheen kannalta hoitaa itseään.