jo monta kuukautta, mutta en uskalla juurikaan puhua sinulle. Katselen vain kaihoisasti...Niinpä meille ei ikinä tule mitään, ei mitään...:(
Ja tämä on naiselle mieheltä.
Ja tämä on naiselle mieheltä.
Olen ollut
ihastunut sinuun
474423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Onko suomalaiset tosiaan noin nynnyjä.
vastaavassa tilanteessa kun koitat kertoa jollekin vastakkaista sukupuolta olevalle olevas ihastuneesi häneen, taitais mennä pupu pöksyyn sultakin! Siinä kun on se menettämisen pelko.
Jos oot vain kiinnostunut kevyesti jostain, mutta et ole ihastunu tai rakastunu niin helpompaa se silloin on kertoa mutta heti kun ihastuminen tai monta astetta vakavampi versio eli rakastuminen astuu kuvioihin niin eipä olekaan niin simppeliä kertoa sille.
mutta eivät kaikki näin nynnyjä ole. Itse olen kyllä unelmamaailmassa elävä haaveilija, en saa mitään aikaiseksi...:(
mutta hyvin kirjoitit ajatuksistasi. Itse olen paljolti samaa mieltä, mutta hän, jolle vastasit, saattaakin olla pelinainen; rohkea ja tunteeton.
kevyesti ihastunut, en tunne mitään tarvetta kertoa ihastumisesta. Mutta jos kyseessä on rakkaus tai rajumman asteen ihastuminen, on lähes pakko päästä tuon ihmisen tajuntaan jotenkin. Pitää edes päästä vihjaamaan.
sen toisen ihmisen joka on ollut hyvä tuttusi, kenties kaverisikin? Kyllähän minäkin koitan keksiä jonkin erittäin kieron keinon viestittää että "hei kuule, mä oon erittäin ihastunut sinuun" mutta ENÄÄ en sano sitä ihan niin suoraan kuin ennen. On nimittäin ollut hankaluuksia suoraan snaomisesta.
Noin se just menee kun sydämmensä toiselle menettää
ihan selvästi. Vai päästä vihjaamaan...Nyt jos koskaan haluaisin uskaltaa edes vihjata hänelle...
olio. Ja mikä mukavinta, jotkut kykenevät kertomaan myönteisesti tunteitaan miettimättä järjen kannalta 10 mahdollista seuraavaa siirtoa. Shakkipelaajat eivät varmaan kykene rakastumaan ainakaan toisiinsa:)
tai ainakin tuohon viestissäsi esittämään ajatukseen...Itse olen valitettavasti sellainen, että mietin, mitä sanon etten sanoisi, mitä mietin...:( Tykkäämiseen viittaavat sanomiset jäävät sisäiseen suodattimeen eivätkä purkaudu hellinä sanoina suustani...sorry, kun olen tällainen... Ja se kehityskelpoisuus... Hmm...sitä on kyllä...:)
Joten varmuuden vuoksi kaikki vähänkin t
Meitä on paljon joilla on sama tilanne. Täytyy vaan vaivihkaa jotenkin, kierosti kuin kettu, koittaa valaista asiaa vastapuolelle ja samalla koittaa saada vastapuolen tunteista jokin selko.
? Nautin ihastumisen tunteesta, mutta siihen se sitten jääkin. Tulee uusi ihastuminen ja taas nautin niistä ihanista värinöistä. Ja voin hekumoida ajatuksella, entä jos olisinkin ollut rohkeampi...Mutta ei, en minä...
että se toinen vaan on niin helkkarin ihana että vie jalat alta, sekoittaa mielen ja sydämen.
Mä en ihastu kovin helposti nykyään mutta se nainen johon olen ollut pitkäänkin ihastunut ja tuntenut saman ajan, vei hiljan jo toistamiseen multa "jalat alta" ja tunne voimistui ihastuksesta rakastumiseksi. Eli ensin ihastuin häneen pari vuotta sit, nyt rakastuin häneen. On hän aika pakkaus, kun vaan huomaisi minussa edes jotain joka sytyttäisi hänen tunteensa.
Mä en siis ihastu siksi että hakisin sitä ihastumisen tunteen nautintoa vaan se vastakkainen osapuoli vaan valloittaa kertakaikkiaan.
kauniisti totesi, että valitan, ei kiinnosta. Miksi minulle ei riitä, että olisi vain ystävä ja todella hyvä ystävä onkin hän. Ahdistaa, kun tekisi se hänelle huutaa päin naamaa, minulla on tosi hyvä olla sun kanssa, puhua.. Minä en halua olla vain ystävä, vaikka se jokin olisi ihan riski, ettei edes tiedä toimisiko oikeasti. Valitettavasti elämässä ei nämä tunne osoit eivät oikein kohtaa, jos toinen pitää vain ystävänä ja sanonut sen, niin ei se muutu. Minä olen nainen, mieheen olen ihastunut.
, mutta vaikutat aika määrätietoiselta naisten suhteen. Itse olen ihan hukasssa heidän kanssaan...:(
, koska olet noin rohkea kertomaan tunteistasi miehelle...:) Ikävä juttu, ettei ihastus ollutkaan molemmin puolista...:(
Toivottavasti löydät jonkun erittäin hyvän, vaikka se en minä olisikaan.
Kiitoksia sanoistasi, niinpä niin, sellaistapa elämä, tietysti hyvä asia, että "kohde" oli suora, mutta sattui silti, itseäni ärsyttää, että menisipä tunne ohi, jotta olisi normaalisti, eikä olisi.. niin sekaisin ja kuvittelisi typeriä.. :(
oikeassa elämässä, niin ehkä arvostaisin avoimuuttasi. -Miten se vaikutti omiin tunteisiisi, kun sait häneltä kieltävän vastauksen? Helpottiko ihastumisen tunne, olitko vaivautunut, häpeävä...Kerro, kiitos!
mutta nyt ainakin tiedän että jotain on tehtävä, aion ainakin yrittää. En sano sitä hänelle suoraan ehkä vielä mutta ainakin jotenkn vihjaisen, saisi edes jonkun aasinsillan tai jonkun kun mä juttelen hänen kanssaan niin voisi hienovaraisesti vihjasta miten on asianlaita.
joku, jossakin.-Vaikuttaisi hyvältä suunnitelmalta, kannustan sinua toteuttamaan sen, hienovaraisesti...
Olisin iloinen puolestani, jos onnistuisit...:)
että juuri tuo kyseinen nainen on se josta tulee mun elämän kumppani. Kuten sanoin niin en etsi varta vasten jotain, vaan sydän ja mieli on niin päättänyt että se on JUURI tuo nainen johon olen ihastunut, ei joku muu.
No hänen mielestään ei pitäisi heittää pois ystävyyttä tunteiden takia, "hänen mukaan typerää" tuntui olevan hiukan vaivautunut. En ole ahdistellut asialla, tietysti hän on varautuneempi ja tarpeeksi älykäs, ettei tee isoa numeroa, mutta tietysti tilanne on kiusallinen. Tapaamme vähemmän on helpompaa, varmaan hänellekin. Kun asia tuli selväksi niin selkeästi, ymmärrän ettei asiaa kannata jauhaa, tuottaa vain tuskaa minulle. Minulla menee tunteet vuoristorataa - jatkuu kuten ennenkin, toisaalta tuntuu etten kestä. Ongelmallista, varsinkin kun aika uusi ystävyys kuitenkin kyseessä, mutta oikein hyvä, että pystyy puhumaan, nyt on sellaista vaivautunutta ja se minua vaivaa. En oikeasti tiedä, miten jatkossa :(
Häpeaa, vihaa, miksi näin, surua aivan kaikkea, haluaisin puristaa sen ihmisen syliini, kertoa päivän tapahtumat.. Tekisi mieli melkein lyödä, että huomaa minut.. Oliko hyvä asia kertoa? Kyllä ja ei koska hän sen oli jo vaistonnut omien sanojensa mukaan ja vaivautunut asiasta. Ei vaan voi mitään :(
Itse ainakin tunnut olevan ihan totaalisen koukussa häneen, taitaa ollakin melkoinen pakkaus...:)Toivon että hän näyttäisi tunteitaan enemmän sinulle; hellisi, pussailisi ja pitäisi hyvänä...:)
kuulostaa aika tekaistulta tuo kirjoituksesi.
Vitsi, vitsi...Jääkin ainoaksi, kun oikeasti näillä asioilla ei saisi juuri vitsailla...
-Ei kirjoituksessani ole mitään tekaistua, siinä on lyhyesti sanoen nyt tilanteeni, niin valitettavaa, kuin se onkin tunnustaa...:(
Olen tunneluuseri varmaankin...:(
ota itseäsi niskasta kiinni! Itsekään en ole aina niin itsevarma ja arkakin joskus. Mut silti saan tehtyä asioita jotenkin kummalla tavalla. Itsestä se on paljon kiinni..
;) Mulla on ollu nää tunteet puolisen vuotta..
Mutta en ole mitään saanut aikaseksi..En uskalla,ja kun en ole niin varma että tunnetko samoin minua kohtaan..
Pitäis kai vaan unohtaa :(
Sun sinisilmiä kaipaan..
sympaattiselta! Olisitpa juuri se oikea! :) Jos olet hän, niin sanoisin, että minäkin kaipaan sinua ja sinisiä silmiäsi. Kai se näkyy katseestani, kun kohdataan. Pelkään, mutta samalla myös toivon sen näkyvän katseestani... Oletko huomannut mitään?
:)Nätisti sanottu,symppis tääl..
Niin ja sinä olisit hän. ;)
Kyllä meillä on sinisimmut kummalkin.
Olen jotain huomannut ,mutta pelkään että olisin ehkä tulkinnut väärin..Onkohan enää mitään tehtävissä?Käytökseni ei aina kerro kaikkea,toivottavasti et ole ymmärtänyt väärin..En uskalla.
Kyllä sen huomaa,ei siinä sanoja tarvita katsot niin... :))
Missä me ollaan kohdattu?
Jos olisit hän ketä kaipailen,ei olla vähän aikaan taas nähty.
melkeen viikko aikaa, kun nähtiin. Ei minunkaan käytökseni kerro kaikkea. Myös tämä ihastukseni käyttäytyy miten milloinkin, mutta meillä on silti jonkinlainen yhteys. Sen tuntee parhaiten juuri toisen katseesta. Osaan myös arvailla hänen käyttäytymistä etukäteen. Ehkä minä tunnen häntä jo sen verran, että osaan arvata. :)
Voin sanoa sen, missä me ei olla kohdattu eli yleisimmät, kuten työpaikka ja koulu ovat sellaisia paikkoja, joissa emme ole törmänneet. Tuliko jo huti?
huti tuli :(
perin sympaattiselta sinisilmältä :)
Täällä on myös eräs sinisilmä(ei toivottavasti
-nen) meitä mietiskelijöitä varmaan riittää :) Minäkin taidan olla saamaton haaveilija, joka miettii asiat aina liian moneen kertaan.
Viesteissäsi jotain perin "tuttua" (kuten varmaan jokaisessa täällä, jos tarpeeksi on haaveilijan vikaa =)ja tähän mennessä vihjeesi ovat osuneet kohdalleen. Pakko lähteä leikkiin mukaan, jos sallinet. Voisihan sitä kai huonomminkin (vai voiko?) perjantai iltaansa viettää :))
koska koin dejavuu-tunteen luettuasi viestisi...Ollaan varmaankin nähty jossakin...Töissä???!!!
voihan pallokala :D Taitaa väsymys vaivata...
Että siis olemmeko nähneet töissä? Riippuen siitä missä töissä? ;)
taitaa väsymys vaivata, mutta onhan se jo ymmärrettävää...
Mä näin sut sun töissä..."voihan pallokala..." Toi on HYVÄ...:DDDDD
kysynpä vaan..
ymmärsin ettei hän ole tavannut mielitiettyänsä töissä tai koulussa..
-sivusta-
No näinhän mä ajattelinkin...että jos nyt töistä on kyse niin se on sitten mun työ kyseessä... :)
Missäs se mun työni sijaitsee? Mulla on tänään kyselyikä :D
Heh, pallokala...mistä lie tullut...kunhan tuli :))
ko? Töissä kylläkin on suloinen ihastukseni kohde ja siellä Hänet tapasin...:)
mutta nyt ei väsymys paina, takana on katkoton yöuni...Täytyypä taas tehdä vaikka mitä ja virtaa varmasti riittää...:)Eilen illalla tuli monta näppäilyvirhettä "väsymyksen" vuoksi...
Ai missäkö sinun työsi sijaitsee, kyselit...No kerron sinulle, kun et itse tunnu muistavan...:DDDDDD Täällä, täällä...siis Stadissa...:)
töissäsi ja se sijaitsee tietysti Helsingissä...Oliko toi "pallokala" kätketty viesti...;) Ja kyselyikä on kaikki ikä...Eihän SITÄ muuten saa selville...:)
Menin sekaisin keskustelusta, sillä moni tuntui olevan ap. Joten kysymys ap:lle!
Tapasit hänet siis töissä? Ja helsingissäkö työskentelet? voikunpa et..:-)
Haluaisitko kertoa jotakin kyseisestä naisesta:)?
Mikäli et työskentele helsingissä, toivon sinun olevan juuri se ketä etsin:)
kertoa, että en ole ap. Hän vai kylläkin tekstit suustani, joten päätin vastata tuolle sympaattiselta kuulostavalle kirjoittajalle. Me emme siis yleensä tapaa työpaikalla, emmekä koulussa. Ainoina poikkeuksina muutamat törmäämiset hänen työpaikallaan.. :) Hän kun satttuu tekemään myös kaupallisen alan hommia, joten on sitä kautta näkyvällä paikalla aina kun niikseen tulee. :) Vieläkö tuntuu tutulta vihjeeni?
Minä olen ap ja minut tunnistat samasta tai lähes (yksi viesti) samasta nimimerkistä, siis ihastunut sinuun/Sinuun...;)
Ja Helsingissä työskentelen, joten...:(
Mä menin nyt ihan sekasin,en tajuu enää. ;)
Teen ite asiakaspalveluhommia..
kun muistutit ;) Enpä tosiaan olisi muistanut itse ;)))
Hmm eiii ainakaan tietääkseni pallokalaan sisältynyt mitään? Se vain tulla pomppas...
Tuosta kyselyiästä kyllä sanoisin, että mulla lienee aina sellainen ;D Silti tuntuu, etten saa mitään selville? Johtuisiko liian pitkästä välityksestä?
taas vastasin ap:lle, vaikka jatkoikin sen sinun perään :)
Sori kun sekoitin jonkun :) Ap:kin on perin symppis :)