Amerikan vl-hajaannus 70-luvulla?

En muuten saanut sitä Makkeriakaan auki, että olisin voinut katsoa mitä siellä on. Mikähän on sivujen osoite?
Mulla ei ole Amerikan 70-luvusta kovin tarkkoja tietoja; vähän muistan tosin niitä aikoja.

Mieleeni on kyllä jäänyt (keväällä edesmenneen)raahelaisen saarnaajan kertomus amerikanturnestaan 70-luvulla. Hän muisteli siellä havainneensa, että "kun ihmisellä on silmät ulospäin pullollaan, niin näkee paremmin toisen viat kuin omansa...!" Kyseessä oli varmaan toisia arvosteleva ja vahtiva mielentila, jota hän näin lennokkaasen tapaansa kuvaili.

Löysin pikkusen kirjoitettua tietoa Einari Lepistön muistelmateoksesta (2001). Katkelma s.195 on sanasta sanaan tällainen: "Myös Amerikan Siionissa koettiin vaikeuksia. Maailmanmielisyys ja synninluvallisuus olivat saaneet jalansijaa 1960-luvulla ja lisääntyneet 1970-luvulle tullessa. Erityisesti tämä ilmeni monien uskovaisten nuorten käyttäytymisessä, eivätkä kaikki vanhemmat puuttuneet lastensa sopimattomaan elämään. Syksyllä 1972 Minneapolisissa pidetyssä kokouksessa ilmeni, että eräiden puhujien ympärille oli muodostunut oma ryhmittymä. Monille väärä tunnontila ei auennut, ja huomattava osa Amerikan seurakuntien jäsenistä jätti Jumalan valtakunnan."

Suomessa tämä ilmiö näkyi siten, että jotkut suomalaiset uskovaiset tukivat mielipiteillään Amerikan erilleen lähtenyttä porukkaa ja he puolestaan muodostivat täällä Suomessa oman pienen joukkonsa. En tiedä, mikä on ryhmittymän nimi täällä tai onko sitä enää olemassakaan.
-Joitakin henkilökohtaisesti muistan; kovia ja kiivaita, miekan kanssa olivat liikkeellä.

En usko, että mitään "virallisia" yhteyksiä on.

En yhtäkkiä muista tarkemmin mutta muistan, että kovasti Suomessa käyneet amerikkalaiset puhuivat asiasta.

Olen perinyt kirjan nimeltä "Sota perintöosasta", joka kertoo poispotkittujen näkökannalta vanhoillislestadiolaisuuden kuvioista 1970-luvulla. Ko. teoksessa on yhdeksän sivun verran käsitelty tuota Amerikan tilannetta. Samoin siinä puhutaan vanhoillislestadiolaisuuden hajaannuksesta Ruotsissa samoihin aikoihin. Voin joskus lainata kirjan "giraff"ille, jos lupaat palauttaa sen.
Mutta kirjan sisältöön kaiken kaikkiaan pitää varmaan suhtautua "med en nypa salt".

Hei !

Matkaajan mainitsema -sota perintöosasta- on isäni, Lauri Pietilän kirjoittama omakustannekirja.

Kirja on kirjoitettu pääsääntöisesti juuri tuosta hajaannuksesta ja muista ihmeellisyyksistä lestadiolaisen liikkeen sisällä.

Myöhemmin hän kirjoitti myös toisen kirjan:
-Vioilla ja virheillä peitelty-

Jälkimmäinen on Lestadiolaisuuden esittelykirja, jossa on käsitelty asioita laajemminkin ja mainittu kaikki hajaannukset isoista esikoisista lähtien. Tähän kirjaan kirjoittaja on myös hieman tarkistanut käsityksiään ja korjannut joitain pieniä asiavirheitä.

Kirjassa suurimmaksi syyksi hajaannuksille on nostettu ns "johtajien" vallanhalu. Kaikki ei voi olla johtajia ja toisten johtajien / saarnamiesten syrjäyttämiseksi on sitten pitänyt keksiä, kuinka jollain on "väärä oppi" ja "eriseuralainen henki". Tavalliset uskovaiset ovat olleet ihmeissään ja osa seurannut ja uskonut yksiä, toiset toisia. Näin on porukka hajaantunut. Tietysti kun liikkeitä on muodostunut useampikin, joissain on myös opillisiakin eroja ja ominaispiirteitä.

Mikäli kiinnostaa, voi tilauksen laittaa isälleni sähköpostilla osoitteeseen:

[email protected]

Molemmat kirjat maksavat 10,-€ /kpl postikulut.

Tilausaika voi tosin olla pitkä. Isäni on jo 80 vuotias ja katsoo sähköpostiaan ehkä kerran parissa viikossa. Mutta mikäli ei ole kiirettä, niin kyllä se sieltä tulee.
Näitä kirjojahan voi kysellä myös kirjastoistakin.

T. Antti Pietilä

Muistan yhden tapauksen 70-luvun puolivälistä, joka voi omalta osaltaan hieman valaista asiaa. Olin silloin tosin aika nuori, mutta jostain syystä kertomus jäi mieleeni.

Nimittäin yksi tuttu uskovainen tyttö oli käymässä silloin Amerikassa. Ja tietenkin liikkui siellä paikallisten vl-nuorten kanssa.
Kerran heidän ollessa hampurilaispaikassa, sinne tuli heidän tuntemiaan muita nuoria. Nämä nuoret, varsinkin tytöt, olivat pukeutuneet hyvinkin ”maailmallisesti”, eli räikeästi meikattu ja vaatteet paremminkin diskoon sopivat kuin seuroihin. Nuorten autoissa soi kuuluvasti sen ajan nuorten yleensä ihannoimat ”tanssikappaleet”.
Näistä kavereista sitten vl-nuorten erottua, he kertoivat tälle suomalaiselle ystävälleen näiden nuorten olleen sitä ”eriseuraporukkaa”.

En ole tästä asiasta sen jälkeen tämän tuttuni kanssa puhunut, enpä häntä ole pitkään aikaan edes nähnyt. Mutta kertomus nousi mieleeni tässä yhteydessä.

Täytyy tosin huomioida, että tämä oli vain yksi tapaus. Eikä yhden tapauksen perusteella voi mennä yleistämään.

Mutta, jos käytös näillä ”eriseuranuorilla” oli tämän kaltaista laajemminkin, niin silloin linja heillä oli todella selvästi ”liberaalimpaa” kuin vl-porukalla.


Muistaakseni Ruotsista lähti samoihin aikoihin eriseura, joka myöskin yhtyi tähän Amerikan eriseuraan.

Onko sitten yhteyksiä näihin?, en tiedä muuta kuin jotkut vanhat tutut keskenään ja sukulaiset tietenkin pitävät toisiinsa yhteyttä.