Kului vuosia kunnes taas
havahduin
olin kulkenut eteepäin
tuntematta mitään.
Ajattelin aina ensin muita.
Vain kivusta tiesin olevani elossa.
Kuinka luonnollista ja
hyväksyttävää.
Äityiden onnea,mutta onneksi
äiti.
Viimeinen viestini...emme ikävöi enään.
havahduin
olin kulkenut eteepäin
tuntematta mitään.
Ajattelin aina ensin muita.
Vain kivusta tiesin olevani elossa.
Kuinka luonnollista ja
hyväksyttävää.
Äityiden onnea,mutta onneksi
äiti.
Viimeinen viestini...emme ikävöi enään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.