Tässä yksi mahdollinen syy miksi opettajat, sanovat että lapsi syö koulussa paljon. Vaikkei vättämättä opettajan sanoma aina pidä paikkansa.
Maku ja laatu kunniaan kouluruoassa
10.04. - 12:43 (Luotu: 11:24)
Maku ja laatu ovat tästä lähtien mukana vaatimuslistalla, kun koulut kilpailuttavat ruoanvalmistajia. Pelkkä hinta ei saa enää ratkaista, kuten tähän asti on usein käynyt.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut kouluille ohjeet, miten ruokailu pitäisi järjestää. Uudet suositukset ottavat myös selvän kannan kiistaan koulujen makeisautomaateista: sokeriset välipalat eivät kuulu kouluihin. Niitä kaupittelevat koulut saavatkin tulevaisuudessa huomautuksen.
- Tähän asti tämä puhe terveydestä on ollut hyvin epämääräistä. On katsottu vain, että otetaan halvin, joka ei välttämättä ole ollenkaan terveellisin. Nyt myös maku- ja laatukriteerit pitää mainita tarjouspyynnössä, sanoo Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.
Asiaan puuttuminen on tärkeää, koska suuri osa Suomen kouluruokailusta on ulkoistettu.
STT
Helsinki
Maku ja laatu kunniaan kouluruoassa
10.04. - 12:43 (Luotu: 11:24)
Maku ja laatu ovat tästä lähtien mukana vaatimuslistalla, kun koulut kilpailuttavat ruoanvalmistajia. Pelkkä hinta ei saa enää ratkaista, kuten tähän asti on usein käynyt.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut kouluille ohjeet, miten ruokailu pitäisi järjestää. Uudet suositukset ottavat myös selvän kannan kiistaan koulujen makeisautomaateista: sokeriset välipalat eivät kuulu kouluihin. Niitä kaupittelevat koulut saavatkin tulevaisuudessa huomautuksen.
- Tähän asti tämä puhe terveydestä on ollut hyvin epämääräistä. On katsottu vain, että otetaan halvin, joka ei välttämättä ole ollenkaan terveellisin. Nyt myös maku- ja laatukriteerit pitää mainita tarjouspyynnössä, sanoo Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.
Asiaan puuttuminen on tärkeää, koska suuri osa Suomen kouluruokailusta on ulkoistettu.
STT
Helsinki
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koululaistenkin lautasille puolet kasviksia
10.04. - 12:29 (Luotu: 12:26)
Lautasmallia suositellaan nyt myös koululaisten malliateriaksi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa koululaisten lautasten täyttämistä puoliksi kasviksilla.
Uusissa ohjeissa opastetaan muutenkin, miten kouluateriat tulisi koota ja mitä ruuaksi valita.
Samalla neuvottelukunta patistaa kuntia huomioimaan etenkin ruuan ravitsevuuden, kun se hankkii kouluruokaan raaka-aineita.
Suomessa on koululaisille tarjottu maksuton kouluruoka jo 60 vuoden ajan.
STT
Helsinki
Arvostelevat vain vanhempien ja kotien puutteita!
Lapset ja nuoret saivat uudet liikuntasuositukset - tiedossa paljon töitä
10.03. - 12:22 (Luotu: 12.02. - 09:55)
Tommi Vasankari
Tammikuun lopussa Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa julkaisivat lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset.
Nimikin kertoo, että kyse ei ole siis puhtaasti liikuntasuosituksista, vaan kokonaisuudessaan riittävästä päivittäisestä liikkumisesta. Suosituksissa todetaan, että 7-18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1-2 h päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.
Lisäksi suositus rajaa yhtämittaisen istumisajan enintään kahteen tuntiin ja rajoittaa viihdemedian ääressä olon korkeintaan kahteen tuntiin päivässä. Nämä arvot ovat suosituksia, jotka pohjautuvat tieteelliseen näyttöön ja aiheuttavat kieltämättä muutospaineita monille eri toimijoille.
Koulujen haasteena on tarjota jokaiselle oppilaalle tunti fyysistä aktiivisuutta jokaisena koulupäivänä. Tämä ei todellakaan onnistu pelkillä liikuntatunneilla, vaan niiden lisäksi koulumatkat tulisi kulkea turvallisesti jalan tai pyörällä, välituntien tulisi olla aktiivisia ja liikunnalliseen kerhotoimintaan tulisi panostaa.
Samoin tulisi panostaa koulupihan kuntoon ja tehdä ne liikkumaan houkutteleviksi. Opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen tulisi myös resurssoida. Ja iloksemme liikuntatuntien määrääkin ollaan päättäjien taholla lähes yksimielisesti lisäämässä.
Voisiko Nokian kaupunki maksaa pikku-Eeron koulunkäynnistä Tampereen Kalkussa
08.04. - 22:32 (Luotu: 22:27)
Ota kantaa aiheeseen täällä >>>
Tiistain Aamulehdessä uutisoitiin, että Tampereen kaupunki ei hyväksy syksyllä ensimmäiselle luokalle menevää nokialaista Eero Toivolaa oppilaaksi Kalkun kouluun, joka olisi vain kivenheiton päässä Toivolan kodista. Sen sijaan Eero joutuu käymään koulussa viiden kilometrin päässä kotoa.
Voisiko Nokia osallistua Toivolan koulunkäynnin kustannuksiin, jos hän kävisi koulua Tampereen puolella, Nokian kaupungin koulutoimen johtaja Tuomas Erkkilä?
- Lähtökohta on, että jos oppilas menee toisen kunnan kouluopetukseen, niin valtionosuudet siirtyvät aina oppilaan mukana. Eli Tampereen kaupunki saisi yhdestä oppilaasta valtionosuudet ja meiltä ne taas lähtisivät.
Olisiko Tampereen pitänyt mielestänne ottaa Toivola oppilaaksi Kalkun kouluun?
- Periaatteessa huoltaja anoo lupaa siltä kaupungilta, jonka kouluun lapsi olisi menossa. Kaupungin pitäisi periaatteessa ottaa oppilas vastaan. Jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen. Käsittääkseni Kalkun koulu on lisäksi äärettömän täynnä.
Tampereen kaupungin Perusopetuksen johtajan Hannu Suoniemen mukaan jokainen ulkopaikkakuntalainen oppilas maksaa Tampereelle 2000 euroa ylimääräistä. Voisiko Nokia maksaa Tampereen kaupungille tuon summan, että koulunkäynti onnistuisi?
- Ei tällä hetkellä. Asian eri puolia selvitellään parhaillaan ja mietitään, millä perusteilla se voisi tulla kyseeseen. Eri kunnissa koulua käyvät ovat Nokialla yksittäistapauksia. Jokainen oppilas tuskin maksaa 2000 euroa ylimääräistä. Lopullinen summa riippuu muun muassa opetusryhmän koosta.
Onko nykyinen systeemi mielestänne toimiva?
- Aina on parantamisen varaa. Seudullisuus tulee opetuspalveluihin perusopetuspuolellekin lähitulevaisuudessa yhä selvemmin. Asian suunnittelu vaatii silti riittävästi aikaa ja pohdintaa.
Jussi Valkama
Aamulehti
Limun myynnistä napautus koululle
Kuva: Matti Björkman/Lehtikuva
10.4. 12:32 Kohutut limu- ja karkkiautomaatit halutaan saada pois suomalaisista kouluista. Viranomaiset ratsaavat jatkossa sokerisia välipaloja myyvät koulut.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on myös laatinut kouluille ohjeet, miten ruokailu pitäisi järjestää. Pelkkä hinta ei saa enää ratkaista, kuten tähän asti on usein käynyt.
Suosittele
Ei suosituksia
Tulosta
Pdf-versio
Lähetä kaverille
Kommentoi
Maku ja laatu ovat tästä lähtien mukana vaatimuslistalla, kun koulut kilpailuttavat ruoanvalmistajia.
Uudet suositukset ottavat selvän kannan kiistaan koulujen makeisautomaateista: sokeriset välipalat eivät kuulu kouluihin. Niitä kaupittelevat koulut saavatkin tulevaisuudessa huomautuksen.
– Tähän asti tämä puhe terveydestä on ollut hyvin epämääräistä. On katsottu vain, että otetaan halvin, joka ei välttämättä ole ollenkaan terveellisin. Nyt myös maku- ja laatukriteerit pitää mainita tarjouspyynnössä, sanoo Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.
Asiaan puuttuminen on tärkeää, koska suuri osa Suomen kouluruokailusta on ulkoistettu.
Kirjoittaja: STT
omalle mielipiteelleen, koska en ole pitänyt kouluruokailua välttämättä niin kovin terveellisenä, vaikka sitä koulut kehuvatkin.
Ja eiväthän lapset sitä niin kovasti ole kehuneet, on vain joitain suosikkiruokia, jolloin lapset syövät enemmän koulussa kuin muina päivinä. Ja jossain haastattelussa näin maininnan, miten esim. makaroonilaatikko oli maanantain ruokalistalla. Se sitten tulkittiin niin, että lapset eivät saa kotona ruokaa riittävästi viikonlopun aikana.
Maksalaatikko kelpaisi!
11.4.2008 9:35
Oppilaat: Kouluruoan ongelma on maussa ja koostumuksessa.
ARVOSANA Kasper Garam (vas.) ja Lisa Tihlman antaisivat kouluruoalle arvosanan 6,5. Onni Olsson korottaisi sen 7:ään. (JARNO JUUTI)
"Näistä voisimme luopua"
1. Pestokala
- Ei ole mitään pestoa vastaan, mutta kun sitä laittaa seitin kanssa, niin silloin se ei ole kovin hyvää.
2. Perunasose ja nakkikastike
- Perunamuusi on hyvää, mutta perunasose aika kamalaa. Se on sellaista paljon löysempää kuin muusi.
3. Jauhelihakeitto
- Jauhelihakeitto on ihan hyvää, mutta se tuntuu siltä, että siinä on sellaisia läskipaloja. Se on muuten tosi hyvä kouluruoaksi.
4. Kanarisotto(Tihlmanin mielipide, pojat eivät yhdy)
- Mulla on vain sellainen makuaisti, etten tykkää siitä.
Lue myös
"Koululaisia kuunneltava"
Testataan ennakkoluulojen oikeellisuus heti alkuun.
Helsingin Meilahden ala-asteen koulun 6 C -luokan oppilaat Kasper Garam, 12, Onni Olsson, 13, ja Lisa Tihlman, 12, saavat kertoa oman lempiruokansa. Viaton arvaus - hampurilainen tai pitsa?
- Varmaankin maksalaatikko, Garam täräyttää ja riisuu saman tien aseista.
- Vaikea sanoa. Yleensä tykkään eniten kaikista pastaruoista, Olsson jatkaa.
- Lehtipihvi, sanoo puolestaan Tihlman.
Garam paljastaa, ettei lempiruokaa saa koulusta. Yllättäen hän ei kuitenkaan toivo, että se myöskään ilmestyisi ruokalistalle.
Miksi ihmeessä?
- Jos sitä olisi koulussa, en usko, että se olisi ollenkaan hyvää, hän perustelee.
Laatu heikentynyt
Koululaisten mielestä monetkaan ruoat eivät toimisi koulun keittiössä raaka-aineiden kalliin hinnan vuoksi.
Yleinen mielipide on, että kouluruoan laatu on mennyt huonompaan suuntaan. Valitettavasi myös entisten herkkuruokien.
- Ennen se oli kalapuikot ja pinaattiletut, mutta nyt kalapuikoista on tullut jostakin syystä kovempia kuin ennen. Pinaattiletuissa reunat ovat vähän kovia. Ne eivät ole yhtä hyviä kuin aiemmin, mutta ihan syötäviä kuitenkin, Olsson toteaa.
Pieniä pyyhkeitä saavat myös makaronit, joiden koostumus on vuosien mittaan löystynyt.
Keittäjät vaihtuvat
Oppilaiden mukaan ruokalassa on muuttunut sekin, että keittäjät ovat vaihtuneet useaan otteeseen.
- Silloin kun oltiin ekalla, täällä taisi olla aika vakituiset, Olsson sanoo.
- Nyt tänä vuonna ne ovat vaihtuneet kolme kertaa, Garam yhtyy.
- Ei se varmaan keittäjistä johdu, mutta ekalla luokalla ruoan laatu oli ehkä parasta sinä aikana, kun me olemme olleet koulussa, Olsson kertoo.
Torstaina ruokalistalla on kaksi vaihtoehtoa: makkarakastike kuoriperunoilla tai kinkkukiusaus. Haastateltavien lautasilta löytyy jälkimmäistä vaihtoehtoa.
- Tämä on ihan mukiinmenevää, kolmikko päättää.
TUUKKA MATILAINEN
[email protected]