mikä 50 villitys

Oma "entinen miesystäväni" tapasi minut (20 vuotta nuoremman kaverin) 43-vuotiaana, suurella tarmolla rakennutti taloa meille, vaihtoi työpaikkansa lähelle minua, ilmoitti vaimolleen erosta ja oli valmis yhteisasumiseen. Itse jätin aiemman suhteeni ja muutin hänen luokseen. Sitten ykskaks hänen vaimonsa sanoi tappavansa itsensä jos mies ei tule takaisin, ja lapset myös. Joten mies muutti takaisin ja kaikki meni päin persettä. Jäin asunnottomaksi ja tyhjän päälle. Viidenkympin villitys siis sotki elämäni, mutta se villitys ei ollut omani. Saa nähdä mitä siitä seuraa.

aiheuttama realiteettien hämärtyminen.

perää olla, päinvastoin, tuo kiinnostus kauniimpaan sukupuoleen näyttää vaan vähenevän. Viekö työ jo voimat, ja onhan sitä elämää jo takana, johon mahtuu monenlaista kantapään kautta opittua.

:))

peiliin katsoessa tajuaa että elämää on totta tosiaan enemmän takana kuin edessä ja alkaa kauhia vouhkaaminen. Mietitään että mitä on saatu aikaan. Aletaan tutkaileen että ollaanko sitä nyt onnellisia ollenkaan ja mitäpä jos ei sitä tykövetoa enää olekkaan kun nuorempana oli.
Tai sitten sitä katsotaan peiliin ja tajutaan että nyt on hyvin. Turha stressi on pois. Lapset isoja. Onnen löytää pienistä joka päivän ja arjen asioista.

ainakin olen villintynyt täysin muutamasta täällä olevasta että oksat pois.

Toisilla villitys alkaa jo ennen 50 vuoden täyttymistä, ja monilla se jatkuu ainakin 10 vuotta. Keskeistä siinä on halu kokea ja tuntea vielä olevansa enemmän kuin oman elämänsä herra, pystyvänsä vielä johonkin, mikä arjen paineessa on jäänyt taka-alalle, halu maistaa vielä jotain nuoruuden vimmasta ja ennakkoluulottomuudesta, ennen kuin alkaa jäähdyttely keinutuolivuosiin, odottamaan seuraavaa eläkeläisten bussimatkaa.

Tietysti kuvaan kuuluu myön jäljellä olevan ja uskotellun viehätysvoiman testaaminen. Ulkonäkö jos onkin rapistunut ja vyötärön kohdalle kasvanut vararengas, elämän viisaus ja vihdoinkin kehittynyt rohkeus käyttää pehmeitä sanoja, myös pehmeitä käsiä, auttavat sunnattomasti, koska saman ikäisillä naisilla usein on kyltymätön lämmön ja läheisyyden nälkä, missä seksillä on perin vähäinen osuus, kumppanuuden kokemisella, kuuntelemisella ja lohdutuksella, elämänarvojen tilittämisellä ja puhtailla onnen pisaroilla taas keskeinen asema.

jo alle 40,panin silloisen akan ulos,vai olikohan se päinvastoin!

"ikuisiksi pikkupojiksi" jääneiden miesten "tauti".

Eiköhän tuo 50:n villitys ole tosiaan olemassa. Ainakin minun ex-ukkoni rupeasi miettimään omaa elämäänsä ja sitä, että tässäkö tämä sitten on. Alkoi hillitön uuden elämän etsintä ja löytyihän se kun tarpeeksi etsi. Nyt on uutta elämää eletty vuosi ja ilmeisesti hauskaa on. Onneksi vaihtoi minut vanhempaan; sillä varmisti ettei enää tarvitse lapsiperheen elämää viettää.

Minä tässä odottelen villitystä ja menokengät ovat valmiiksi laitettuna menosuuntaan mutta eipä näy villityksestä tietoakaan. Mutta toivossa on hyvä elää!

haluja on kai kun ikää tulee , vielä mennä, kun jotenkin voi, mutta usein käytännössä toteaa että hitaammin .. niin paljon hitaammin jo...se sujuu