Totta vai tarua??? Vaakaputkisto aiheuttaa savimaahan asennettuna, sen, että pintakasvillisuus kärsii ja esim. nurmikkoon jää ns. kaljuja kohtia. Onko näin?
Lisäksi valmistaja lupaa hyötykertoimeksi 5,03, mutta lukema lienee laboratorio oloissa.
Tarkoitus olisi rakentaa puurunkoinen 150 asuinneliön talo yhteen tasoon ja lisäksi 2 auton lämmin talli. Onkohan maalämpö järkevin ratkaisu? Kaukolämpöä ei alueelle saa.
Lisäksi valmistaja lupaa hyötykertoimeksi 5,03, mutta lukema lienee laboratorio oloissa.
Tarkoitus olisi rakentaa puurunkoinen 150 asuinneliön talo yhteen tasoon ja lisäksi 2 auton lämmin talli. Onkohan maalämpö järkevin ratkaisu? Kaukolämpöä ei alueelle saa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaverilla on asunto, jossa ollut maalämpö jo pian 30v., putkisto pinnassa ja pinta ruohon peitossa, ei kaljuja kohtia.. Mutta muita ongelmia on kyllä ollut, eli putket olivat aikanaan muutamastakin kohdasta poikki, kun juuristot yms. tekijät olivat kohdelleet putkia kaltoin.. siinä on sitten kiva kaivaa pihaa ylös ja etsiä vuotokohtaa.. Eli kaivoon upotettuna löytyy kyllä etuja!
JK. nykyään kuulemma on koekäytössä jo ilmalämpöpumput, jotka tuottavat lämpöä vielä -35 asteessa... kun tällaisesta masiinasta tehdään ilma-vesilämpöpumppu, saattaa maalämpöön investoiminen alkaa olla turhaa touhua.
Ne näkemäni pari tapausta joissa on pintaputkisto nurmen alla, ei eroa normaalista mitenkään. Ei ole kaljuja kohtia. Maa voi kyllä elää routimisen mukana jonkin verran. Maalämpöfoorumilla jollakin oli alimitoitettu keruupiiri joka jäädyttää maan kunnolla ja routiminen on niin voimaksta että maa halkeilee.
COP 5 taitaa olla vaan unta.
Kirjoitin asiasta vähän aikaa sitten
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000030459954#22000000030459954
On tullut kirjoitettu lähes sama asia kahdesti tuossa pidempi versio
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000033642955
Minulla on useita rakennuksia ja käytössä kaikki eri versiot lämmönkeruupiireistä, eli maa, kallio ja järvenpohja.
Maapiiri on pellossa jonka maalaji on savi. Heinä kyllä kasvaa normaalisti, mutta pellon pinta on jouduttu tasoittamaan uudelleen pari kertaa. Ensimmäistä kertaa tasatessani ajattelin maan tiivistyvän kaivettujen putkiojien kohdalta. Mutta maan pinta on jälleen epätasainen. Lämmönkeruuputki ilmeisesti jäädyttää ympäriltään maata, routimisen vuoksi maa laajenee. Kesällä maa sulaa ja putken kohdalle tulee painauma pellon pintaan. Putket on kaivettu metrin syvyyteen, lämmönkeruupiirissä on neljä 200 metrin lenkkiä, putkiväli maassa 1,8 metriä. Muuten järjestelmä on toiminut moitteetta.
Porakaivo lämmönlähteenä ei ole kustannuksiltaan kovinkaan paljon suurempi kuin vaakaputkisto, edellyttäen että kallio on alle 5 metrin syvyydessä. Kaivutyö jää pois, putkea ja maalämpönestettä menee vähemmän.
Tuo COP arvo 5,03 0n EN 255 normin mukaan ilman kiertopumppujen energian kulutusta. Hyvissä olosuhteissa oikein mitoitetulla ja säädetyllä maalämpöjärjestelmällä pääsee 3,5 - 4 lämpökertoimeen.
Uusilla ilmalämpöpumpuilla on hyvä lämpökerroin kovillakin pakkasilla, mutta ilmalämpöpumpun käyttöikä lyhenee voimakkaasti pakkaskäytössä.
Ainakin vesikiertoinen lattialämmitys kannattaa asentaa uudisrakennukseen, se antaa paljon lämmitysvaihtoehtoja tulevaisuudessa. Itse olen laittanut kaikkiin rakennuksiini maalämpöpumpun.
Meillä on 2006 valmistunut 1,5 kerroksinen talo 190 neliötä (22 astetta) ja 60 neliön talli (15 astetta). Puita poltettu noin 1 pinomotti. Vaaka-putkisto 2*200m ja 7kw carrier pumppu. Kokonaissähkönkulutus 4/2007-4/2008 = 8950 kWh. Tässä kaikki sähkö. Talossa asuu 2 1 henkeä. Kylpyamme täytetään kerran viikossa ja samoin sauna. En voi muuta tehdä kuin suositella, ei mitään vaivaa riittää kun kerran vuodessa sihdit puhdistaa. Ja ei tarvitse säästää kun laite tekee sen puolestasi. Eiköhän meilläkin cop täydy olla yli 3. Muuten meillä maksoi putkien kaivuu alle 300€, se oli 7h työ. Jos ei tarvitse tehdä porakaivoa niin kannattaa laittaa AINA maalämpö, jos taas pitää reikä tehdä niin ei kannata kuin todella isoissa taloissa. Meillä maksoi maalämpö kaikkine asennuksineen 9000€. Joten takaisinmaksuaika on luokkaa 5 vuotta.
Nuo kulutuslukemat ja lämpötilat ynnä pinta-alat sekä puun kulutus eivät voi pitää paikkaansa. Tai sitten on roikka vedetty suoraan linjasta sähkömittarin ohi. Vaikka nyt oli leudot talvet, niin nuo lukemat ovat tietysti hanurista.
Meillä on 120 m2 lämmintä pinta-alaa, maalämmitys, 5 henkeä. Maalämpösysteemi on v:lta 1981. Puuta menee takassa ja saunassa kolmisen mottia vuodessa. Sähköä meni meillä 3/07-3/08 11600 KwH. Tässä on siis oikea kulutuslukema.
Inssejä asuu tässäkin talossa 2 kpl. Pinta-alat ja lukemat pitävät paikkansa. Laitteistot pitää myös säätää oikein, ei riitä se että asentaja kääntää virrat päälle ja kertoo että yleensä käytetään tämmöistä käyrää yms. En tiedä yhtään lvi-asentajaa joka asuisi itse maalämpötalossa. Vuoden verran olen hakenut oikeita säätöjä tietokone maalämpöpumppuun kytkettynä ja tulosta on näköjään tullut. Toki hyvin tehty talo (ei ilmavuotoja) ja reilut eristeet auttavat. Taitaa "inssillä" on jokin muu lämmitys kuin maalämpö.
Kyllä minun talossani on maalämmitys. Ja sen lisäksi kirjaan joka kuukausi kulutuslukemat ylös. Ja sitten kerron ne rehellisesti eteenpäin.
Aina löytyy näitä itsensä huijaajia. Tosin enemmän tuolla autoilun puolella on niitä, joiden autot kulkevat pelkällä bensan hajulla. Mutta näkyy löytyvän mökkiläisistäkin.
Samoin joka kuukauden 1. päivä kaikki lukemat ylös. vesi, sähkö, pumpun käyttötunnit, ynnä muita lukemia. Voisi sanoa että happamia on pihlajanmarjat. On takuulla vaikea uskoa kun oman koirankopin kokoisen talon lämmitys kuluttaa enemmän sähköä maalämmöllä kuin suoralla sähköllä. Tämän pituinen tämä.