Luuletko todella, että ongelmat ja epäselvyydet ratkeaisivat puhumatta? Pidätkö itseäsi todellakin niin erinomaisena, että minun pitäisi nuolla maata jalkojesi alla ilman, että sinä osoittaisit mitään myönteistä ja inhimillistä minua kohtaan?
En väitä, ettei välillämme olisi mitään, mutta ei selviä koskaan mitä. Magneetit joko hakeutuvat toisiinsa kiinni tai hylkivät toisiaan. Kun tuijottaa vain omaa napaansa, on vaikea päästä kenenkään lähelle. Ymmärrän sinua enemmän kuin uskotkaan, mutta en jaksaisi elämää kanssasi enkä voi sitoa itseäni sinuun. Pelkään mitä kiukkusi ja voitontahtosi saisi pahimmillaan aikaan...
En väitä, ettei välillämme olisi mitään, mutta ei selviä koskaan mitä. Magneetit joko hakeutuvat toisiinsa kiinni tai hylkivät toisiaan. Kun tuijottaa vain omaa napaansa, on vaikea päästä kenenkään lähelle. Ymmärrän sinua enemmän kuin uskotkaan, mutta en jaksaisi elämää kanssasi enkä voi sitoa itseäni sinuun. Pelkään mitä kiukkusi ja voitontahtosi saisi pahimmillaan aikaan...
Vastaukset 12
Vanhimmat
puistattava kirjoitus.. mihis huutoon metsä vastasi?
Et kai halua olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka kuvittelee olevansa nuin erinomainen? Ja ei kai kukaan oikeasti moista palvontaa tahdo/siedäkään?
päivältä.
hullua kevättä kaikille, mennään jo nukkumaan.
...
Mutta veri kuohuu kuin olisi vielä Suomen tuoksuvaista kevättä odottamassa.
kevät paineita
aikaiseksi mitään. En pidä itseäni erinomaisena, vaan ennemminkin tulee mieleen, että olisinko itse tarpeeksi hyvä sinulle.
Jos olisit tuota mieltä, niin ..ole sitten. Kai sen voisi ajatella niin, että jos olisi tarkoitettu, miksi se olisi niin vaikeaa ?
Osui kuitenkin jotenkin? Riippuu siitä, millä mittareilla hyvyttää arvioidaan: onko hyvä se, joka on paras, vai se, jonka kanssa on hyvä olla?
jo hän vain itse luulisi niin, eihän se todista mitään. Minusta voisi saada tuollaisen kuvan kyllä, koska käyttäydyn varmaan oudosti erään seurassa, mutta en todellakaan kuvittele olevani häntä parempi.
Eikö hyvyys tarkoita esim aitoutta, hyväntahtoisuutta, huomioonottamista, jaloutta ?
juuri noin herkästi, jos olisit Hän.
Niin, tunnet minua hyvin. Minä ehkä tunnen sinua paremmin kuin uskot. En ole aivan yhtä itsekeskeinen kuin kuvittelet. Elämässäni on sinua ennen ollut vain yksi suuri rakkaus. Sinä voisit päästä lähelleni vielä syvemmälle kuin hän koskaan (ja hän kuuluu jo hyvin kaukaiseen menneisyyteen, vaikka ystäviä yhä olemme). Ajattelen sinua kuin jotain juhla-ateriaa, alkupaloineen, makeisineen, pääruokineen - tyydyttävää niin monella tapaa. Jaa, ehkä tuo ruokavertaus ei ollut kovin fiksua. En ole mikään syöppö. Olen hyvin hoikka. Voisit olla myös kuin kirjasto, jossa on loputtomasti kaikenlaista mielenkiintoista opittavaa. Tai jokin symbolinen taidemaalaus, joka avautuu katsojalle vähitellen, yhä rikkaampana. Olet kuin peili, josta opin kasvamaan. Olisit minulle kuin lapsi, jota minulla ei koskaan ollut. Hellisin sinua. Heh, ulotun tuskin kainaloosi.. Olisit isä, veli, ystävä, rakastettu.
Kiukkuni on nopeasti ohimenevää, ja on laantunut kovasti vuosien myötä. Ehkä paranen vanhetessani:)
On sääli, jos pelkäämme jotakin, mikä voisi tapahtua, sen sijaan, että kokeilisimme. Minusta jopa rakkaudessa pettyminen (siis todella, oikeassa elämässä, kasvokkain) on parempi kuin se, ettei uskalla rakastaa. Siitähän on satukin, muistatko? Vieras tulee taloon, ja talonväki lähtee hakemaan jotain kellarista, ja kukin jää sille teilleen. Viimein vieras menee katsomaan, mikä on hätänä. Siellä he ovat, itkemässä. No se oli ongelmana, kun katosta riippui kirves, ja entä jos se joskus putoaisi jonkun päähän, ja miten kauheaa se olisi. Vieras meni ja otti kirveen alas. Ongelma ratkaistu. Minusta tuossa sadussa on aina ollut jotain hyvin viisasta. Miksi pelätä suotta? Eletään rohkeasti. En minä niin kauhea ole. Mikset ottaisi selvää, ennenkuin päätät?
mutta ap:kin se pikkusisko.
rakkauselämääsi, sisko pieni:)
noinko ajattelet minusta. Kaikesta kiitos ja näkemiin.