Ollaan tässä vakavasti jo 2 vuotta mietitty sopivaa lemmikkiä (välillä jätetty se "pöydälle", mutta taas palattu siihen). Tuossa kattelessamme tällä viikolla "Lehmän vuotta" päädyimme vaimon kanssa kissan hankintaan.
Toisaalta kissa on luonteeltaan kuin esimerkiksi minä -haluaa välillä omaakin rauhaa. :)
Raha ei ole ongelma elättää tällaistä söpöä pentua, mikäli se olisi vielä aikusienakin yhtä söpö. Kokemuksia perheestämme on kissoista pelkästään oikeastaan minulla lapsuudesta (n. 10-20 vuotta sitten) kun olen elänyt pappani aikuisen leikatun kollin kanssa melkein joka toinen viikonloppu ja isompana useamminkin (ala-asteikäisenä), vuosina n. 1986-1997, jota pelkäsi naapurin koiratkin eli 2 kultaista noutajaa kun pappani kissa pääsi luukustaan ulos). Olen nähnyt vain sen, että pappa työnsi 2 kokonaista silakkaa kissan nenän eteen ja sanoi että "siinä on".
Olen lukenut nyttemmin kissan hoitokirjoista, että silakankin tulee paistaa eikä antaa sitä mielellään raakana kissalle? Kuitenkin papan kissa oli noin 10 kiloa painava jässikkä ja kuolessaan n. 20-vuotias. Kissa jouduttiin lopettamaan, koska se ei olisi enää meille voinut tulla, koska "kissa löytää vielä 100 km:n päästä kotiin" ja me asuttiin noin 300-400 metrin päästä pappalasta. Noin 2 viikon päästä kissan lopettamisesta kuoli myös pappa.
Tosin isän siskolla on ollut aikojen saatossa ainakin yksi kissa 2-3 vuoden ajan (mutta täti allergisoitui pahasti ja joutui luovuttamaan "Nissen" toisaalle), mutta isän sisko asui n. 100 km meistä toisessa kaupungissa ja kävimme siellä vähintään 1-2 kertaa vuodessa vierailulla. Lisäksi kavereillani on ollut kissoja.
Mitä luulette kissojen lenkittämisestä? Naapurissa asuu Rottweiler ja se asuu samassa kerroksessa meidän kanssamme. Mitä jos samaan aikaan olisimme rapussa?
Entäpä sitten kun muutamme tästä kerrostalo huoneistossa, miten kissa tottuu siihen uuteen ympäristöön?
Entäs kuljettaminen vanhempien luokse n. 250 km:n päähän (jollei saada hoitajaa siksi aikaa), jossa käydään noin 1-4 kertaa vuodessa.
Saako kissaa kieltää menemästä esimerkiksi olohuoneen sohvalle (sohvamme on ns. "lainassa" vaimoni veljeltä ja en haluaisi että se olisi jossakin vaiheessa entinen)? Onko jotakin suojakangasta/-peitettä joka toimisi hyvin? Toki muistan, että papan kissa jätti kaikki muut huonekalut rauhaan, paitsi nahkatuolin. Papan sohvat ovat nyt meidän vanhempien olohuoneessa. Ainoastaan nojatuoleissa kissa sai nukkua kun siinä oli tyyny, mutta muutoin se nukkui missä milloinkin.
Mistähän niitä kiipeilytelineitä ja kysienteroittamispuita saisi edullisesti?
Haluaisimme mielummin ns. maatiaiskissan eikä oikein mitään rotukissaa.
Papan kissasta muistan sen, että aikoinaan isäni siskon mies kasvatti pentuna sen ihan "hulluksi", josta mä en henk.koht. (mielestäni se oli jo eläinrääkkäystä?) pitänyt ollenkaan. Sitä ei kukaan uskaltanut edes silittää muuten kuin otsasta muusta silittämällä se ojensi tassunsa ja raapas. En ole koskaan tavannut samanlaista kissaa. Muut kissat ovat aina antaneet minun silittää yms.
Vaimoni on hoitanut vain koiraa viitisen vuotta elämänsä aikana, mutta homma piileekin siinä että mä olen enimmäkseen ollut kissan kanssa "omakotitalossa" (90-luvulla) ja vaimo hoitanut koiraa. Haluttaisi kissan ja se tulisi kuin "omaksi lapseksemme"!
Muistaakseni kissan luottamuksen saa vain sillä konstilla, mikäli silittää mahasta, mutta jos kissa puraisee silloin kissa ei tiedä, onko ihminen vielä tarpeeksi luotettava hänelle?
Toisaalta kissa on luonteeltaan kuin esimerkiksi minä -haluaa välillä omaakin rauhaa. :)
Raha ei ole ongelma elättää tällaistä söpöä pentua, mikäli se olisi vielä aikusienakin yhtä söpö. Kokemuksia perheestämme on kissoista pelkästään oikeastaan minulla lapsuudesta (n. 10-20 vuotta sitten) kun olen elänyt pappani aikuisen leikatun kollin kanssa melkein joka toinen viikonloppu ja isompana useamminkin (ala-asteikäisenä), vuosina n. 1986-1997, jota pelkäsi naapurin koiratkin eli 2 kultaista noutajaa kun pappani kissa pääsi luukustaan ulos). Olen nähnyt vain sen, että pappa työnsi 2 kokonaista silakkaa kissan nenän eteen ja sanoi että "siinä on".
Olen lukenut nyttemmin kissan hoitokirjoista, että silakankin tulee paistaa eikä antaa sitä mielellään raakana kissalle? Kuitenkin papan kissa oli noin 10 kiloa painava jässikkä ja kuolessaan n. 20-vuotias. Kissa jouduttiin lopettamaan, koska se ei olisi enää meille voinut tulla, koska "kissa löytää vielä 100 km:n päästä kotiin" ja me asuttiin noin 300-400 metrin päästä pappalasta. Noin 2 viikon päästä kissan lopettamisesta kuoli myös pappa.
Tosin isän siskolla on ollut aikojen saatossa ainakin yksi kissa 2-3 vuoden ajan (mutta täti allergisoitui pahasti ja joutui luovuttamaan "Nissen" toisaalle), mutta isän sisko asui n. 100 km meistä toisessa kaupungissa ja kävimme siellä vähintään 1-2 kertaa vuodessa vierailulla. Lisäksi kavereillani on ollut kissoja.
Mitä luulette kissojen lenkittämisestä? Naapurissa asuu Rottweiler ja se asuu samassa kerroksessa meidän kanssamme. Mitä jos samaan aikaan olisimme rapussa?
Entäpä sitten kun muutamme tästä kerrostalo huoneistossa, miten kissa tottuu siihen uuteen ympäristöön?
Entäs kuljettaminen vanhempien luokse n. 250 km:n päähän (jollei saada hoitajaa siksi aikaa), jossa käydään noin 1-4 kertaa vuodessa.
Saako kissaa kieltää menemästä esimerkiksi olohuoneen sohvalle (sohvamme on ns. "lainassa" vaimoni veljeltä ja en haluaisi että se olisi jossakin vaiheessa entinen)? Onko jotakin suojakangasta/-peitettä joka toimisi hyvin? Toki muistan, että papan kissa jätti kaikki muut huonekalut rauhaan, paitsi nahkatuolin. Papan sohvat ovat nyt meidän vanhempien olohuoneessa. Ainoastaan nojatuoleissa kissa sai nukkua kun siinä oli tyyny, mutta muutoin se nukkui missä milloinkin.
Mistähän niitä kiipeilytelineitä ja kysienteroittamispuita saisi edullisesti?
Haluaisimme mielummin ns. maatiaiskissan eikä oikein mitään rotukissaa.
Papan kissasta muistan sen, että aikoinaan isäni siskon mies kasvatti pentuna sen ihan "hulluksi", josta mä en henk.koht. (mielestäni se oli jo eläinrääkkäystä?) pitänyt ollenkaan. Sitä ei kukaan uskaltanut edes silittää muuten kuin otsasta muusta silittämällä se ojensi tassunsa ja raapas. En ole koskaan tavannut samanlaista kissaa. Muut kissat ovat aina antaneet minun silittää yms.
Vaimoni on hoitanut vain koiraa viitisen vuotta elämänsä aikana, mutta homma piileekin siinä että mä olen enimmäkseen ollut kissan kanssa "omakotitalossa" (90-luvulla) ja vaimo hoitanut koiraa. Haluttaisi kissan ja se tulisi kuin "omaksi lapseksemme"!
Muistaakseni kissan luottamuksen saa vain sillä konstilla, mikäli silittää mahasta, mutta jos kissa puraisee silloin kissa ei tiedä, onko ihminen vielä tarpeeksi luotettava hänelle?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olipa hauskaa luettavaa.
Pari juttua kissoista:
Kissa on luonteeltaan sellainen, että se ottaa ihmisen lemmikikseen ei ihminen sitä.
Kissa on mahtava perheen jäsen ja todellakin kaipaa myös omaa aikaansa.
Kissa muuttaa mukana ja sopeutuu uuteen kotiin, kunhan siellä on tuttuja juttuja mukana. Edellyttää, että kissa ei ole vapaana juokseva naapuruston harmi. Kissaa siis ulkoilutetaan ainoastaan valjaissa.
Kissasta tulee hyvä lenkkeilijä, jos se opetetaan siihen pienestä pitäen. Meiltä ostettu pentu on koiran kaverina ja se tekee samat lenkit samaan aikaan koiran kanssa.
Kissa oppii matkustamaan niin autossa, junassa kun muissakin välineissä, mutta se on opetettava siihen jo pienenä.
Ainahan voit kieltää kissaa, mutta se tuskin tuottaa tulosta. Monet käyttävät aluksi esim. vesipulloa. Eli sillä pieni suihkaus silloin kun kissa tekee luvatonta ja oppii tosi nopeasti välttämään kiellettyä aluetta. Mutta luultavasti käy siinä aina kun ette ole kotona!
Kannattanee vältellä rottiksen kanssa samaan aikaan liikkuminen. Vaikkakin ei välttämättä edes välitä jos koira osaa käyttäytyä.
Kiipeilytelineitä ei saa mistään halvalla. Mutta esim. (sorry mainontaa) jos ostaa Lidlin niitä halpoja telineitä pari, niin niistä yhdistelemällä saa tosi hyvän, halvan ja toimivan ratkaisun.
Se mahan silitys ei ole luottamuksen osoitus, suurin osa kissoista ei pidä mahaan koskemisesta. Mutta kissa luottaa yleensä aina omaan väkeen ja erityisesti siihen, joka sen ruokkii.
Maatiaisia on tarjolla suht hyvin. Kannattaa vaan hankkia sellainen, jonka eläinlääkäri on tarkastanut. Pentua ei myöskään voi ottaa alle 12 viikkoisena. Meiltä esim. pennut ovat aina lähteneet 12-15 viikkoisena.
Kissan sosiaalinen kehitys tapahtuu vasta 8-12 viikkoisena ja siksi on tärkeää, että sitä ei viedä ennen tätä. Kannattaa myös ottaa pentu sieltä, missä pentu on ihmisten ja muiden kissojen kanssa tekemisissä. Näin siitä saa mukavan, sosiaalisen seuralaisen, jota on suhteellisen helppo käsitellä.
Rokotukset ja madotukset kannattaa pitää kunnossa. Rokotuksia on tarjolla kolmos- ja nelosrokote eläinlääkäristä riippuen. Nelosrokotteeseen siirrytään kokonaan hissukseen. Siskissalle madotus kerran vuodessa ennen rokotusta on riittävä.
Kissan ruokinnassa on hyvä muistaa pari perussääntöä:
- raakaa lihaa voi antaa välillä, parempi jos se on kuitenkin käynyt pakastimessa
- järvikala on aina keitettävä
merikalaa ei saa keittää, häviää kaikki ravintoarvot (= pelkkää täytettä vatsaan) moni jopa ihan kasvattaja keittää hienoille roturölleille seitiä ja se on virhe
- kuivamuonan laatuun kannattaa satsata.
Onnea matkaan.
"Kissa on luonteeltaan sellainen, että se ottaa ihmisen lemmikikseen ei ihminen sitä. "
Moni ihminenkin on toisella samanlainen. Enemmän minulla on kumminkin kokemusta kissasta kuin koirasta!
"Kissa on mahtava perheen jäsen ja todellakin kaipaa myös omaa aikaansa. "
Erittäin hyvä siis meille.
"Kissa muuttaa mukana ja sopeutuu uuteen kotiin, kunhan siellä on tuttuja juttuja mukana"
Entä jos matkustan n. 150 km:n (sori, taisin sanoa viimeksi 250 km) päähän vanhempien luokse linja-autossa, eikä siellä ole muita tuttuja kuin emäntä ja isäntä eli me kissan oma väki...ja mahdolliset kissan lelut ja koppa! Miten kissan pissattaminen tällöin esimerkiksi onnistuu? On niitä kavereita kumminkin täällä päin, jotka hoitaisivat varmasti meidän kissaakin, mutta yhdellä esimerkiksi tällä hetkellä on remontti.
Meidän mahdollinen hoitajakin on miettimässä oman kissan hankintaa (huhupuheiden mukaan) remontin jälkeen, joten miten 2 kissaa ystävystytetään, ettei ne ole "vihassa" esimerkiksi viikonlopun ajaksi? Tarviiko ne taas totuttaa toisiinsa kun jälleen tapaavat vai muistavatko he toisensa kuten ihmiset?
"Pentua ei myöskään voi ottaa alle 12 viikkoisena"
ála Stéphene Frattini - Lemmikkinä kissa -kissatietoa kaikille" -kirjassa sanottiin että 10-12 viikkoisenakin voi jo pennun ottaa. Ehkä kokemus on myös eri kuin teoria?
"Meiltä ostettu pentu on koiran kaverina ja se tekee samat lenkit samaan aikaan koiran kanssa. "
Mua etoo koirat (riippuen siis tietenkin koiran rodusta) ja varsinkin naapurin rotikka! En aina voi ymmärtää, miten kissat voivat olla koirien kavereina.
"Kissa oppii matkustamaan niin autossa, junassa kun muissakin välineissä, mutta se on opetettava siihen jo pienenä. "
Toisaalta mielestäni hienotunteellisesti tulisi kysyä kanssamatkustajilta, onko esimerkiksi linja-autossa kukaan allerginen kissa1le, mikäli haluaa matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla? Junassa on taas eläimille tarkoitetut osastot ja ymmärrän syyn täysin.
"Ainahan voit kieltää kissaa, mutta se tuskin tuottaa tulosta. Monet käyttävät aluksi esim. vesipulloa."
Niin tai sumutepulloa. Tehooko se enää aikuisiin kissoihin?
"Mutta luultavasti käy siinä aina kun ette ole kotona! "
Tällöinhän minun pitäisi pelätä myös olohuoneen sohvani puolesta, kun olen pois! Eikö se luottamus ole tärkeintä ennen kuin aletaan miettiä sitä kun kissalle selittää: "emäntä ja isäntä lähtee pois kotoa ja ole sä kiltisti sillä aikaa"!
"Kiipeilytelineitä ei saa mistään halvalla"
Eikö sellaisen voi pykätä ihan hyvin itsekin tai keksiä? Eikö esimerkiksi keittiön porrasjakkara riitä kissalle ihan ensihätään ja sitten voi vääntää jonkun oman teoksen?
"Se mahan silitys ei ole luottamuksen osoitus, suurin osa kissoista ei pidä mahaan koskemisesta."
Tiedän, ei papankaan kissa tykännyt koskettamisesta/silittämisestä ollenkaan (paitsi korvien välistä) kun se "kusipää" (=isäni siskon mies) oli opettanut "kuinka puolustautua" kaikille...jopa naapurin koirat se kolli osasi/jaksoi jaakata pihamaaltansa kun se oli jo vanhuus päällä. sen jälkeen pappa toimitti: "että sä jaksat vanhus vielä...". :)
"Maatiaisia on tarjolla suht hyvin. Kannattaa vaan hankkia sellainen, jonka eläinlääkäri on tarkastanut. "
Elikkä maksaa sen lääkärissä käynti, jotta saa kissan?
Kokemuksenani on kumminkin minulla kissa, joka ei ole koskaan eläinlääkärin luona joutunut käymään, vaikka olikin ulkokissa (ehkä alkurokotteet annettiin, that´s it!).
"raakaa lihaa voi antaa välillä, parempi jos se on kuitenkin käynyt pakastimessa"
Pakastimesta pappakin nuo silakkansa oli ottanut. Muistan hyvin kun laittoi silakat pakastimeen ostoreissujen jälkeen, mutta entä miten toimitaan tämän jälkeen on minulla hämärän peitossa? Kuinka kauan silakat tulee olla esimerkiksi jääkaapissa "sulamassa"/sulamassa yleensä ennen kuin tälle kissalle voi niitä antaa? Monesti silakat olivat papalla kokonaisina kuin fileerattuina! Kyllä se kissa söi ne ja jätti vaan silakasta ruodon ja pään tähteelle.
Uskaltaakohan "sisäkissalle" kokonaista silakkaa edes tarjota ja minkä ikäisenä?
Ollaan päätetty emännän kanssa että kissa saa joka torstai yhden silakan, mutta mikäli on ollut erittäin nuhteettomasti saa 2 silakkaa. :) Silakoitahan ei saisi edes ihmislapsillekaan nykyisin syöttää, vai kuinka on? Mutta tämä olisi tälle palkinnon osoitus, että on ollut kiltti. Tuhmana viikkona ei saisi silakkaa!
Toisaalta kaikenlainen ruokavalio on nykyisin ihmiseltäkin kiellettyä, miksei sitten kissalta?
Silakoita en ryhdy kuitenkaan kissalle paistamaan ja se on aivan varma, vaikka kissan hoitokirja sellaista sanookin.
Järvikalaa en nyt ihan ensimmäiseksi näe täällä Turusta päin, rannikolta. :)
"kuivamuonan laatuun kannattaa satsata. "
Tämä taitaakin selittää kaiken, miksei papan kollikissa tykännyt sen tarjoamista kuivamuonista ja jätti ne aina "omaan nojaansa". Ehkä oli jo silakoilla ja säilykeruualla pilattu tuo noin 10 kg:n painava kissa muutenkin?
Jaa, onko merkkejä tiedossa mitä kannattaisi miettiä tuon kuivamuonankin suhteen (ainakin kuulemma kissalle tarvii olla vesikippo täynnä vettä, kuten muutenkin?). Eikö tilapäisestikään huonompi laatuinenkaan kävisi, mikäli olisi hyvänlaatuista joukossa yms.?
Meillä kissoista yksi on mökillä aina mukana ja viihtyy siellä hyvin. Eka päivä on hieman hankalampi, mutta nautii olostaan sen jälkeen. Sillä on aina oma vessa mukana.
Ell suositus on 12 viikkoa luovukseen.
Kirjoja on hyvä lukea, mutta niissä on myös paljon virheellistä tietoa. Maalaisjärki peliin.
Mulla oli itsellä koira ja 3 kissaa sekä akvaario vuosia. Hyvin tuli kaikki toimeen, pari kalaa joutui syödyksi, mutta muuten.
Jos kulkee bussilla tulee eläimestä ilmoittaa etukäteen. Esim. rauniokoira on otettava julkisiin aina, allergisia tai ei.
Se että tehoaako sumupullo, on kissasta kiinni. Mutta yleensä se on aika hyvä. Sohvaan voi myös sivellä hieman sitruunaa, niin se "vierottaa" aika hyvin kuten myös sinappi.
Voithan sinä selitellä. Kaikkea kannattaa yrittää. Mutta ihminenkin tekee usein niin, että mikä on kiellettyä, sitä on tehtävä.
Kiipeilytelineen voi hyvin rakentaa itsekin, ilmanmuuta. Tärkeää on se, että siinä on suht korkeita kohtia, joissa saa raapia ja että siinä on haastetta.
Toki voit ottaa kissan mistä vaan. Itse en ole koskaan ottanut yhtään ilman tarkastusta. Tiedän esim. tapauksen, jossa perhe oli ottanut pikkuisen tarkastamattoman kissan, jolla todettiin pian vakava sydänvika. Jos ei ole varaa maksaa kissasta ja sen tarkastuksesta, niin kannattaako kissaa edes harkita?
Kyllä kissalle voi silakkaa antaa. Meillä mies käy kalassa kesäisin paljon ja kissat nauttivat kovasti pyydystämisestä lavuaarista. Saavat jopa ilman pakastamista muutaman palan muutaman kerran kesässä. En itsekään kissalle kalaa paista, mutta kesällä grillistä annan myös heille osansa samalla kun itselle teen.
Kuivamuonat ovat tosiaan hyvä valita kunnolla. Hill'sillä on erittäin korkea laatuisia ja oikeita rasvoja sisältäviä raksuja. Kissan ravinnon tulisi sisältää paljon hyviä rasvoja.
Joku kirjoitti, että leikatut nartut saavat helposti virtsakiviä. Mutta kyllä se urokset on, jotka niistä lähinnä kärsii, ei nartut. Toki nartullekin voi kiviä tulla, mutta yleensä se on pienten koirien ja kissojen ongelma ja nimenomaan uroksilla.
"Meillä kissoista yksi on mökillä aina mukana ja viihtyy siellä hyvin. Eka päivä on hieman hankalampi, mutta nautii olostaan sen jälkeen."
Kysymyksessä olisi lähinnä viikonloppu eli pe- (myöhäinen ilta klo 19.45 perillä)- su (iltapäivä klo 18.00 kotona takaisin)!
"Ell suositus on 12 viikkoa luovukseen. "
Tuosta tulikin mieleen, että voiko 12 viikkoiselle kissan pennulle antaa jo tällöin kinteätä ruokaa vai tuleeko syöttää vielä maitoa tuttipullolla tai sellaisella "spruutalla" ja jos näin niin kuinka kauan sen tulee jatkua kunnes kissalle saa syöttää kiinteätä ruokaa?
Puhuit raa´sta lihasta. Käykö siis silakat? Oikeastaan haluaisin pitää jotakin palkkionakin, mikäli on ollut viikon nätisti niin saa esimerkiksi 1 silakan tai 2 silakkaa mikäli on ollut oikein nätisti. Tämänlainen toiminto saattaisi toimia koiralle, jos antaisi uuden luun jos on ollut kiltisti, mutta entä kissalle tuo silakka homma. Tuonlaista juttua esitin tuolla , mutta minut hakattiin heti lyttyyn "tietämättömänä"...vastaus oli vähän sama kuin "haista paska" -tyyliin!
Siis mikäli kysyy jotakin niin haukutaan heti!
Otan vaan kokemuksia siitä, kuinka pappani kissaansa hoiti, mutta kissa eli hänellä "ulkokissana" tai voisi sanoa ehkä "kulkukissana" kumminkin noin 20 vuotta (ja lopun tiedätkin).
"Hyvin tuli kaikki toimeen, pari kalaa joutui syödyksi, mutta muuten. "
Tätä mä lähinnä tarkoitin, kun kissaa nimitän "petoeläimeksi"! Akvaariossa ei varmaan uisi yksikään kala. Kalakin on minusta "yksilö". En halua ketää pitää pilkkana, mutta näin on sanottu jo monessakin kissakirjassa, niin se on myöskin totuus.
"Esim. rauniokoira on otettava julkisiin aina, allergisia tai ei. "
Millainen on rauniokoira!?
"Se että tehoaako sumupullo, on kissasta kiinni. Mutta yleensä se on aika hyvä. Sohvaan voi myös sivellä hieman sitruunaa, niin se "vierottaa" aika hyvin kuten myös sinappi. "
Emme tietenkään haluaisi kissaa estää menemästä sohvalle, jos on "kiltti", mutta sitä karvaa saa olla kumminkin aina olla sieltä imuroimassa päivittäin tai viikottain...tämä on se oleellinen syy.
Sohvaa emme nyt haluaisi kumminkaan sotkea, mutta sinappijauheesta tai sinapista olen kyllä kuullut, että se auttaa "kissojen kasvatuksessakin". Olen kuullut myös että joku on "tyynylinnallakin" koittanut estää kissaa, mutta kyllä se sinne on kumminkin sinne sohvalle mennyt.
"Voithan sinä selitellä. Kaikkea kannattaa yrittää. Mutta ihminenkin tekee usein niin, että mikä on kiellettyä, sitä on tehtävä. "
Kysymys on ihmisestä eikä kissasta. Ihmislapsenkin tulee kasvattaa niin myöskin kissan, varsinkin jos se on "vangittu" sisäkissa ja joskus silloin tällöin käydään viereisessä metsässä. Tämä on minun isäni käsitys sisäkissoista, eikä minun, ettei kerrostaloon koskaan kissaa!
Kissan hoitokirjassa sanottiin, että kissalle tulee sanoa "EI" korotettavalla äänensävyllä, muttei KOSKAAN lyödä tai torua enempää, mutta kissa "kerää itsensä" n. 10-20 kieltämisen jälkeen (riippuen yksilöstä)! En itse luota "tietämättömänä" mihinkään selittelyihin: "ei iskän pikkuinen saa olla noin tuhma" (mitä kissa tästä ymmärtää?). Totta kai, pennulle puhutaan noin, mutta miten aikuiselle kissalle (ihmisyyttä hieman enemmän ehkä). Ei se 2 vuoden päästä tule enää olla mikään "vempula", vaan järki päässä oleva kissa!? Papankin kissa lähti heti pihalle, kun sille mainittiinkin lause: "olet sä niin söpö" tai muuta "puuta heinää". Hyvä että sillä kissalla oli hiukan ihmismieltäkin! :)
"Kiipeilytelineen voi hyvin rakentaa itsekin, ilmanmuuta. Tärkeää on se, että siinä on suht korkeita kohtia, joissa saa raapia ja että siinä on haastetta."
Eli riittääkö pelkästään kiipeilyteline vai tuleeko olla myös raapimislauta? Riittäisikö tuollainen kuin mitä alla on meidän kiipeilytelineeksi, entäs tuo alempi kolo kissan nukkumista varten vai olisiko erillinen kori parempi:
http://www.ellos.fi/DetailPages/DetailPage.aspx?categoryid=9589&productId=178160&SellingFlag=SearchText&SearchBackLink=
Onko tuo kynsimislaudaksi kovinkaan häävi:
http://www.ellos.fi/DetailPages/DetailPage.aspx?categoryId=9589&productId=178158&sellingflag=Prediction&ST=Predictor%20-%20proddet1
Onko sulla mielessä mitään hyvää kynsimislauta/kiipeilyteline -yhdistelmää, joka nyt ois yhteensä n. 50 euroa, kuten nääkin?
Tuollaiset tilausputiikit, kuten Elloskin kävis yms.?
"Tiedän esim. tapauksen, jossa perhe oli ottanut pikkuisen tarkastamattoman kissan, jolla todettiin pian vakava sydänvika. Jos ei ole varaa maksaa kissasta ja sen tarkastuksesta, niin kannattaako kissaa edes harkita?"
Itse ole niin pirun nuuka itsekin menemään lääkäriin, mutta kyllä näköjään siellä eläinlääkärillä on joskus kuitenkin käytävä (se on totuus). Voiko sisäkissalle jotakin sattua yhtälailla kuin "ulkokissalle" jossakin maaseudulla?
Tuossa lähimmässä metsässä käytäis lenkillä kissan kanssa...ruumiillisesti kissalle sopivaa maastoa, koska kysymyksessä on mäntymetsä taajamassa (männyn juurikkomaastot ovat kissalle hyvin mieluisia?), oivat "ilveksen" maastot kunhan ihminen ei olis heti kaikkea pilaamassa!
Pelottaa vaan nuo kissan kohtaamiset koiran kanssa, mitä sitten teen. Vaimolle olen sanonut ohjesäännöksi, että lähtee toiseen suuntaan tai mettään sen kissan kanssa eli ei menisi samaa tietä, mistä koira tulee vastaa vai pitääkö kissan tottua siihen ettei hän ole täällä "yksin"!?
Kyllä mä uskon siihen, että kissa viskoo nykyisin koiralta silmät päästä kynsillään kun koira kerkeisi edes mitenkään itseäänsä puolustamaan. Kissalla on sentään 9 elämää (kuten sanotaan) kun koiralla on vain yksi, kuten ihmiselläkin. :) Kaikin puolin kaikkien sitä "yhtäkin/ainoata" tulee kyllä varjella!
Tulevana kesänä olisi varmaan jonkinlainen parvekeremonttikin tulossa oman "petomme" vuoksi ainakin meillä. Eli kun ajattelen uroskissaa niin kuinka korkea tulisi olla se verkko ettei se hyppää parvekkeen kaiteen yli (ja mä sitten perässä torpeedoisin perässä). :) Kaikki vain pottuilee kun kysyn asioita, joista en todellakaan tiedä. Totta kai muun muassa kissani turvallisuutta tässä haluan varjella kun sellaisen olen hommaamassa (kerrostaloon).
Kävin juuri mittaamassa parvekkeen kaiteen korkeuden:
Parveke on noin 2-3 metriä pituudeltaan (1X2-3m)!
Parvekkeen kaiteen korkeus on parvekkeen lattiasta noin 110 cm, mutta siinä on yläpuolella kolo 85 cm:n kohdalla ja tämä 85cm:n betoniseinämä on noin 70% parvekkeen pituudesta. Sitten siinä 10 cm rakoja "kaltereina" leveyssuunnassa loppu parvekkeesta. Ainakin sen loppuosan ollaan mietitty tukkia verkolla.
Kesäisin ei olla 3 vuoden aikana paljon kesäisin parveketta tarvittukaan, joten kissakin varmaan voi olla hyvin narussa yms.
Kyllä maatiaiskissan leikattu uros meille kelpaisi pentuna. Lääkärillä leikkaus ja rokotukset (tietysti). Mikäli kasvattaja olisi nämä jo hoitanut niin kyllä me kuittia vastaan maksamas oltais nämäkin jutut. Mitä leikkaus ja rokotukset tulisi maksamaan.
Saako apteekista mitään matokuuria kissalle ilman reseptiä? Luin tuosta yhdestä kirjasta että noin kahdesti vuodessa kissalle tulisi antaa sellainen?
Voiko muuten maatiaiskissa tehdä pahoja sen jälkeen, mikäli sen on leikattu? Onko se silloin edes lähestyttävä?
"En itsekään kissalle kalaa paista, mutta kesällä grillistä annan myös heille osansa samalla kun itselle teen. "
Entä kokonaiset silakat vai tuleeko ne olla mielummin fileerattuna? Kuinka vanhalle kissalle vasta voi antaa kiinteätä ruokaa tai sellasita että se osaa jättää silakasta pään ja selkärangan tähteelle!
Eikö tällaisesta ole ongelmia jatkossa kissan kasvatuksenkin kannalta, ellei anna sitten grillin ulkopuolelta tai sisältä? Mietin tässäkin tavallaan koiraa, että äitini siskon saksanpaimenkoira työnsi aina kahvipöytäänkin kuononsa kun tottui siihen että sieltä sai (kukaan ei heillä enää vieraillutkaan?). :)
"Mutta kyllä se urokset on, jotka niistä lähinnä kärsii, ei nartut."
Senpä vuoksi ne jäivätkin papan kissalta usein syömäti, ettei ainakaan pitänyt niistä kun sai silakkaa ja muuta!
Miten tuo nimiasia yleensä? Mikäli kissaa kutsutaan joksikin vaikka "Nupuksi", niin miten se sen "kouluttaa" että se tulee vaikka makkarista olkkariin silitettäväksi? Noh, voihan se tietenkin itse hakeakin sieltä, mutta onko sulla niksejä...että kun sanoo "Nupu, Nupu, Nupu" niin se tulee. Kyllä monet vaan saa kissansa luokseen tuolla tavalla kaikissa leffoissa jne.
Tunteeko kissa yksinäisyyttä siitä, että yöksi se ei saa tulla makuuhuoneeseen? Makkariinkin tulee siis ostaa kori, jossa se nukkuisi? Vaimo ei halua pitää öisin muutenkaan ovea auki...meillä on 62,5 neliön kaksio! Saunan lauteet on kissoille kokemukseni mukaan haluttua tavaraa, joten saisi vielä senkin kuin "omaksi huoneekseen" öiseen aikaan, kunhan torstaina kun saunottaisi siirtyisi toisaalle vaikka nojatuoliin kattelemaan olympialaisia!? :)
Kesällä ajattelin kissan hankkia. Nuo kiipeilytelineet ja muut laitan Elloksesta tilaukseen, mikäli ovat mielestäsi sopivia "kollikissaa" ajatellen?
Emäntä säilyttää paljon pehmolelujaan kirjahyllyssä, mutta osa on vielä sängyssä (makkarissa kissa saisi sängyllä nukkua päivisin) ja osa on minunkin, heh (2-vuotiaana saatuja)! Niinpä eihän miehellä voi olla kaapissaan mitään muuta kuin luurankoja! ;) Mitähän näille pentukissa tekisi? Jättäisikö se ne rauhaan vaikka jättäisikin ne sängyn päälle. Ne "eivät ole siis hänen lelujaan" vaan niissä on jonkinlainen tunnearvo meille.
Tässä kaiketi ne tärkeimmät, mitä mieleen tuli? :)
Tärkein unohtui: kiitos! :)
Olet aika erikoinen tapaus :) Kaikki mun tutut on vaan sanonu: Joo me otetaan kissa (ei mitään tietoa mistään elintavoista ja sun muista) ja sä tolleen etukäteen :) No mäkin syyllistyin tohon: Otetaan kissa! juttuun, paitsi no olin kyllä lukenu vähäsen juttuja ja katellu tuttujen kissojen menoa.
Ja sun pappas juttu oli surullinen :( sekä kissan että papan kohdalta.
Älä panikoi liikaa, kissa ois tosi sopiva perheeseenne teidän pikku vekaraks :) ootko miettiny poikaa vai tyttöä?
Kissaa saa toki kieltää menemästä, esimerkkinä mun siskon kummi opetti sen kissalle ettei se saa mennä olkkariin, kun niillä on silleen että eteisestä menee suoraan keittiöön ja keittiöstä olkkariin niin eteinen ja keittiö oli paikat missä sai olla, sitten se kissa sai pentuja ja se opetti pennuillekkin ettei saa mennä olkkariin :) se oli niin söpöä kun näin kerran kun yksi pikku vesseli oli suuntaamassa olkkariin ja mamma hyppäs äkkiä nukkumakoristaan ja vaihtoi pennun suuntaa :)) (Ne asuu siis maalla ja olkkari on se "pyhä" paikka)
Kissaan saa hyvät kontaktit ja siitä tulee ihana kissa kun sitä ei missään nimessä koskaan ikinä koskaan lyö tai näpäytä, meidänkin kissa on nyt maailman ihanin ja se antaa silittää masusta :) se luottaa ihmisiin kun sitä ei ole koskaan lyöty.
Kissa periaatteessa pärjää pelkällä kuivamuonallakin, jos se on laadukasta.
Leikatuilla naaras kissoilla tulee helposti virtsakiviä ihan tavallisista marketeista ostetuilla raksuilla.
Pentuna sille kannattaa antaa pennuille tarkoitettua kuivamuonaaa, josta se saa tarpeeksi kehityksen kannalta tarpeellisia vitamiineja ym.
Eläinkaupan raksut ovat hieman laadukkaampia kuin kaupan, mutta niissäkin voidaan ostajaa huijata jonkin verran mm. katteettomia lupauksia.
Laadukkaimat kuivamuonat löytyy eläinlääkäriltä. Hintakin on aika huokea, mutta loppujen lopuksi kissan elämänkaarta ajatellen, turhilta eläinlääkärikäynneiltä vältytään. Itse käytän Royal Caninin kuivamuonaa leikatulla sisäkissalla.
Mitä mieltä täällä ollaan esimerkiksi silakoista? Pappa tarjosi aina kissalleen kokonaisia raakoja silakoita (osasi aina jättää ruodot ja pään tähteelle) ja välillä fileroitujakin. Tosin kissa olikin loppuvaiheessa kammottavasti turvonnut. :( Kissa kyllä tykkäsi niistä silakoista, eikä sillä ollut koskaan mitään sairauksiakaan.
Kuten sanoin, niin yrittäisin ainakin kerran viikossa sitä hemmotella torstaisin silakalla: Jos on ollut kiltisti saa 1 silakan ja jos on ollut oikein kiltisti saa 2 silakkaa. Voisiko tälläinen onnistua, ettei se heti taas seuraavana päivänä tahtoisi silakkaa?
Olen miettinyt myös sit
Se papan kissa oli kyl välillä tosi humoristinen kissa ja vähän "hullukin kissa" (ei antanut koskea itteensä kun isän siskon mies oli sen sellaiseksi opettanut). Kerran se jaakasi naapurista liekasta karkuun päässeen kultaisen noutajankin pois pihaltaan ja lopulta ihan kotionsa: "pysy sä täällä omalla pihallasi". :) Pelättiin, että se vielä repii siltä koiralta silmät pois päästä, kun se lähti sen kimppuun kuin tykin suusta (niin onhan kissa petoeläin ja sellaiseksi se muuttuu heti kun pääsee ulos).
Hiiriä ja rottia se toi olohuoneeseen kun oli niillä leikkinyt. :) Taisi olla joku "lahjaosoitus" papalle?
Mitä tiedetään ns. "parvekeaitauksesta", että kissa saisi meidän "kesänaikaisesta olohuoneestakin" oleskelutilan ja saisi vapaammin liikkua huoneesta toiseen päivisin, mutta myös sen turvallisuutta tulisi mielestäni myöskin varjella. Kuinka korkea sellaisen pitäisi esimerkiksi olla, ettei se esimerkiksi tulevana kesänä hyppäisi esimerkiksi minkään rusakon perään (asutaan kerrostalon ensimmäisessä asuinkerroksessa -ei maan tasalla)?
Sen tulee myös estää, ettei se isompana hyppää mihinkään!
Hankitaan varmasti ihan urospuolinen maatiaiskissa ja varmaan leikataanki se. Tiedetään, että se kasvaa suureksi mikäli sen leikataan.
Tuon silakkajutun jälkeen sanon, että älä ota kissaa, et ymmärrä sen luonnetta.
"Tuon silakkajutun jälkeen sanon, että älä ota kissaa, et ymmärrä sen luonnetta."
Mä en ymmärrä tätä keskustelupalstaa, enkä täällä olevia ihmisiä!
No tarkoitin sitä, ettei kissa ymmärrä palkintosysteemiä. "Jos se on ollut kiltti saa yhden silakan jne." Joko annat sille silakoita tai et, ja se voi tykätä monena päivänä peräkkäinkin samasta ruuasta. Kissa ei ymmärrä muuta koulutusta tai palkintoa kuin heti silloin, kun se on tehnyt jotain tai sitä opetetaan johonkin asiaan. Jälkikäteiset palkinnot tai rangaistukset eivät mene perille.
"Kyllä minusta kissalle, koiralle kuin omalle lapsellekin tulisi laatia tiukat säännöt jne. mikäli perheenjäseneksi aikoo. Tulee kouluttaa, että "vanhempia" tulee totella."
Ei ne lemmikit AIO TEILLE perheenjäseniksi tulla, niillä ei ole valinnan mahdollisuutta kun te valitsette. Kissa ei tottele niin kuin koira, vaikka oppii tietysti joitakin sääntöjä.
Se on kuule niin, kuten suurin osa kissanomistajista ymmärtääkin, että koira on ihmisen palvelija ja ihminen kissan, joten pulaan joudut jos kuvittelet pystyvästi kissaa komentamaan.
En kirjoittanut pahalla. Mutta ulkoiset hyvät kuten hiekkalaatikot, lelut ym. eivät auta, jos kissa ei saa olla ylväs oma itsensä.
Kannattaa tosiaan perehtyä jo etukäteen kissan pitoon, ettei tule sitten niin suuria yllätyksiä :)
Kirjastosta kannattaa hakea Helena Telkänrannan kirja:"Matka kissan mieleen"
Ja tässä liuta linkkejä oiville kissa sivustoille, josta kannattaa aloittaa tutkimuskierros. Löytynee vastauksia suurinpaan osaan kysymyksiisi.
http://personal.inet.fi/koti/maaru/
http://www.incat.fi/
http://www.ipsitilla.fi/
http://www.touhstones.net/www/index.php?option=com_content&task=view&id=23
http://www.vetcare.fi/index.php?id=86
"Kannattaa tosiaan perehtyä jo etukäteen kissan pitoon, ettei tule sitten niin suuria yllätyksiä :) "
Niin mutta täällä muut keskustelijat vakuuttavat kivenkovaan ettei minulle sovellu kissa, kun sanon että "kissa on PETOELÄIN" (ilves muistaakseni oli petoeläin ja kotikissankin/kesykissankin lähin sukulainen?) tai syöttäisin kissalleni "raakaa silakkaa".
Ei varmaan sovellukaan kun asun kerrostalossa, koska minun mielestäni ei kerrostalossa tulisi liioin olla koiriakaan (vapaus tulee olla kummankin juttu, että pääsee piha-aitaukseen).
Jollei ihmisarvo ole tärkein niin minusta tällä keskustelupalstalla olevista hepuista ei ole hyvä kissan omistaja. Ovat minusta kapea katseisia, eivätkä näe kuin oman peilin kuvansa ja kissan!
Totta on, että kissa vaatii työtä, hoitoa ja paljon seuraakin kun ne 1/3 elämästään olla hereilläkin. Kyllä minusta kissalle, koiralle kuin omalle lapsellekin tulisi laatia tiukat säännöt jne. mikäli perheenjäseneksi aikoo. Tulee kouluttaa, että "vanhempia" tulee totella.
Ihan ensiksi kun haluan kissaa, niin tahdon nähdä sen paikan ihan omin silmin, mistä kissamme on peräisin yms. ennen kuin päätän mitään. Se kertoo kuvina minulle jo paljon enemmän kuin tuhat sanaa.