Onko teillä kenelläkään ollut tunnetta, että äidiksi tulon jälkeen ystävyyssuhteet ovat olleet jotenkin entistä vaikeampia? Tai siis lähinnä helpoimpia menemään poikki?
Olen varmaankin jotenkin todella huono ystävyyssuhteissa, tai ainakin sellainen tunne on tullut, kun olen menettänyt jokaikisen lapsuus- ja nuoruusystäväni. Tuntuu, että niin pikkuisista jutuista. En edes oikein ymmärrä, mistä syystä. Ystäväni ovat lakanneet pitämästä yhteyttä, eivätkä vastaa jos lähetän sähköpostia tai kirjeitä.
Joitakin uusia ystäviä on tullut, työn ja äitiyden ja harrastusten kanssa. Mutta tuntuu niin vaikealta tasapainottelulta, ettei vaan kukaan luule, että roikkuisin jotenkin tai mikä on sopiva väli pitää yhteyttä... toiset suuttuu, jos eivät kuule viikkoon, toiset suuttuvat jos otan yhteyttä useimmin kuin kerran kuukaudessa.
Oisikohan olemassa ihmissuhdekurssia? (Vitsi...!)
Onko kenelläkään samanlaisia tuntemuksia, olisin kiinnostunut kuulemaan? Nuorena oli mielestäni helpompaa, siis ennen lapsia.
Olen varmaankin jotenkin todella huono ystävyyssuhteissa, tai ainakin sellainen tunne on tullut, kun olen menettänyt jokaikisen lapsuus- ja nuoruusystäväni. Tuntuu, että niin pikkuisista jutuista. En edes oikein ymmärrä, mistä syystä. Ystäväni ovat lakanneet pitämästä yhteyttä, eivätkä vastaa jos lähetän sähköpostia tai kirjeitä.
Joitakin uusia ystäviä on tullut, työn ja äitiyden ja harrastusten kanssa. Mutta tuntuu niin vaikealta tasapainottelulta, ettei vaan kukaan luule, että roikkuisin jotenkin tai mikä on sopiva väli pitää yhteyttä... toiset suuttuu, jos eivät kuule viikkoon, toiset suuttuvat jos otan yhteyttä useimmin kuin kerran kuukaudessa.
Oisikohan olemassa ihmissuhdekurssia? (Vitsi...!)
Onko kenelläkään samanlaisia tuntemuksia, olisin kiinnostunut kuulemaan? Nuorena oli mielestäni helpompaa, siis ennen lapsia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.