Tietääkö joku, mitä tarkoittavat todistustaakkasäännökset ennakkoperintöasiassa, jos vetoaa testamenttiin?Vastapuoli kiistää saaneensa mitään.Pitääkö olla pankin dokumentteja ja ulkopuolisia todistajia vai riittääkö, jos osoittaa, että a.o. henkilöllä ei ole ollut varaa k.o. hankintoihin
Todistustaakka
Varpalota
203271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Nää jutut. Miulla oli kans perintöriitaa. Se on totistelusta kiinni kaikki. Hyvä ja koennu juristi siinä tarvitaan. Ite löysin. oikeusapu.netin varatuomar... tosi pätevä kaveri. Laitto vastapuolen seinää vasten ja tottuus paljastu. Voin kyllä suositella siulleki!
Suomi24:n sääntöjen mukaan asiakaskalastelu täällä on kielletty. Taitaa olla hiljaista sinulla, kun toistuvasti täytyy tänne tulla saalista pyytämään.
Ehkä ennakkoperintäasiat voidaan tarkistaa verottajalta koska ennakkoperinnöstähän maksetaan sille kuuluva vero.
Verot voidaan tarkistaa siten että ennakkoperinnön antaja ja saajan verotiedot tarkistetaan summalleen.
Väitteelle aina asetetaan näyttötaakka koska sinun sanasi on vielä pelkästään sinun omasi epäilys .
Ennakkoperinnöllä ja ennakkoverolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ennakkoperintö = lahja, verotetaan siis lahjaveroa koskevien säännösten mukaan.
Sinänsä tuossa kommentissa on pointtiakin, eli jos lahja on verotettu niin se on tietysti todella vahva näyttö siitä, että lahja on annettu (kukapa turhaan lahjaveroja makselisi).
ennakkoperinnöstä maksetaan veroa kun se saa ennakkoperintö verotuksen mukaan .
Kysymys oli siitä onko henkilö saanut ennakkoperintöä = ennakkoperintö ei ole sama kuin lahja joten ne verotetaan eri tavoin = ennakkoperintö on veronalainen raha jonka paperin pitänee täyttää esm. pankissa niin kuin lahjankin ( rahallinen ).
Kyllä rintaperillisen lahjat katsotaan ensisijaisesti enakkoperinnöksi jollei muusta ole näyttöä.
Todistustaakka on käänteinen eli perillisen pitää todistaa ettei lahja ole ennakkoperintöä, tämän voi todistaa esim. lahjakirjalla johon on kirjattu maininta ettei lahja ole ennakkoperintöä.
Muiden kuin rintaperillisten lahjat katsotaan ensisijaisesti lahjoiksi eikä ennakkoperinnöksi.
että ennakkoperintö = lahja! Jos oikikseen haluat, niin ymmärrä tuo nyt kuitenkin.
Kun annetaan lahja (olkoon se sitten rahaa tai mitä tahansa), se muuttuu ennakkoperinnöksi VASTA lahjan antajan kuoltua. Siis, otetaan huomioon antajan jälkeen tehtävässä perinnönjaossa, mikäli on ennakkoperintöä. Rintaperilliselle annettu lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jollei lahjakirjassa (tms.) ole nimenomaisesti mainittu, ettei ole ennakkoperintöä. Jos lahjan saaja on muu kuin rintaperillinen, oletetaan ettei lahja ole ennakkoperintöä, jollei lahjakirjassa (tms.) ole nimenomaisesti mainittu, että on ennakkoperintöä.
Lahja verotetaan heti lahjaverotuksessa. Jos lahja myöhemmin katsotaan ennakkoperinnöksi, jo maksettu lahjavero tietysti otetaan huomioon tehtävässä perintöverotuksessa (ettei makseta kahteen kertaan).
Ennakkoperintö ei voine olla varmaan verotuksellisesti lahjan tasoinen ankaruudeltaan .
On lahja vero ja on ennakkoperinnöstä maksettava varainsiirtovero kumpikin eri asia .
Ei tähän enää kannattaisi edes korjata, kun perusasiatkin ovat noin hakusassa. Varainsiirtoveroa maksetaan silloin, kun MYYDÄÄN osakkeita tai kiinteistö.
Kun annetaan lahja, maksetaan lahjavero. Lahja katsotaan tai ei katsota ennakkoperinnöksi vasta lahjanantajan kuoltua.
"Ennakkoperintö ei voine olla varmaan verotuksellisesti lahjan tasoinen ankaruudeltaan."
Kyllä voi ja kyllä nimenomaan on.
Ehkä en ymmärrä edes kysymystä testamenttiin vetoamisesta. Mutta jos testamentissa on sanottu jonkun saaneen ennakkoperintöä, niin tulkitsen sen testaattorin tahtona perinnön jakamiseksi.
Näin ollen lahjan saajaksi mainitun henkilön pitää todistella testaattorin erehtyneen. Lakiosan jäädessä vajaaksi, niin lahjan saaneeksi mainittu rintaperillinen voi vaatia lakiosan täydennystä.
Odottele vielä oikeampia vastauksia ennen toimiasi.
Nyt kukaan ei vastaa itse kysymykseeni todistustaakasta. Mitä se tarkoittaa ennakkoperintöasiassa? Nyt ei ole kysymys veroista. Veroja ei ole maksettu, koska lahja oli alkujaan suosiolahja.Tilanne muuttui, isovanhemman mieli muuttui. Kaikki säästökirjat jäljellä, mutta niistä ei voi päätellä mitään.
>>Veroja ei ole maksettu, koska lahja oli alkujaan suosiolahja.
En maininnut veroista, mutta antamasi tiedot ovat niukat itse tapauksesta, joten vastauksetkin näyttää rönsyilevän huumoriksi.
Onko siis olemassa testamentti, jossa mainitaan perillisen jo saaneen testaattorilta jotain?
Onko lahjakirja ja onko saaja rintaperillinen, sekä onko lahjakirjassa mitään mainintaa, että lahja ei ole ennakkoperintöä. Alittiko lahjan arvo lahjaverotettavan rajan 3400 euroa ja tänävuonna 4000 euroa, vai onko verorikoskin kyseessä?
Missä perillisasemassa tai pesän hoidossa olevalta henkilöltä tämä todistustaakka maininta on peräisin?
Kerropa edes nämä asiat, niin uskon jonkun todella tietävän vastaavan ja ellei, niin minäkin voin vielä yrittää.
Jos on näyttöä että rintaperillinen on saanut jotakin se katsotaan aina ennakkoperinnöksi jollei ole toisin ilmoitettu.
Eli lahjan saajan täytyy näyttää toteen että lahja ei ole ennekkoperintöä.
Jos kyseessä ei ole rintaperillinen hänellä ei ole tuota todistustaakkaa.
Pesänjakaja ja vastapuolen asianajaja ovat ilmoittaneet, että meillä on todistustaakka, koska vetoamme vanhempamme testamentissa ilmoittamiin ennakkoperintöihin vastapuolen kiistäessä ( Saaja kuollut sisarus, kiistäjä hänen lapsensa.) Pesänjakaja on puhunut "todistustaakkasäännöistä" ja "ulkopuolisesta näytöstä". Meillä ei ole varaa omaan juristiin.Olen käynyt läpi kaikki johtavien lakiasiantuntijoiden opukset ja Finnlexistä löytämäni oikeustapaukset. Mistään en ole löytänyt näitä pesänjakajan ilmoittamia "todistustaakkasäännöksiä", jotka vaativat "ulkopuolista näyttöä". Siksi kysynkin niitä viisaammilta, jotka tuntevat kaikki lakikirjat tai joilla on omakohtaisia kokemuksia.Mitkä ovat nämä todistustaakkasäännökset ja mistä opuksesta ne löytää?
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 1 §:
Riita-asiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta. Jos vastaaja edukseen tuo esiin jonkin seikan, on hänenkin vahvistettava se todisteilla.
Missään tapauksessa ei kannata yrittää käräjöidä tuollaista asiaa ilman juristia. Ette välttämättä osaa, saatatte tehdä vahingossa virheitä tai laiminlyöntejä joista seuraa oikeudenmenetyksiä jne. Jos teillä ei ole varaa itse palkata juristia, ettekö sitten saa oikeusapua?
Miten vahvasti uskotte omaan kantaanne? Riita-asioissa pääsäännön mukaan häviäjä maksaa voittajan oikeudenkäyntikulut. Joten, jos olette vahvoilla, ei kuluriskiä pitäisi olla.
Kysyt todistustaakasta, mutta lähtökohtana on mielestäni testamentin tulkinta testaattorin oikean tarkoituksen löytämiseksi.
Kun testaattori määrää pätevässä testamentissa, että joku on jo saanut ennakkoperintöä, niin sen pitäisi riittää ilman muuta todistelua. Mikäli testamentissa on yksilöity ennakkoperintönä saatu omaisuus tai rahasumma, niin se tulee vähentää ao. sukuhaaran perinnöstä ainakin lakiosaan saakka. Vetoa siis testaattorin oikean tarkoituksen selvittämiseen testamentin tekstin ja mahdollisen muun näytön perusteella.
Herää kysymys, että onko pesänjakaja käräjäoikeuden määräämä vai joku osakas, osakkaan tai osakkaiden yhdessä palkkaama?
Mikäli kyseessä on käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, niin hänellä on valta/velvollisuus tehdä, osakkaita aikansa kuultuaan, jako oman halunsa mukaisena. Tätä jakoa sinun ei pidä hyväksyä allekirjoituksellasi, niin saat 6 kk aikana harkita kanteen nostamista muita osakkaita tai tätä yhtä osakasta vastaan.
Ellei pesänjakaja ole käräjäoikeuden määräämä, niin jako ei toteudu yhdenkin osakkaan jättäessä jakokirja allekirjoittamatta.
Jos sinä haluat nopeasti perintösi, niin vastapuoli ehkä vedättää sinua hyväksymään oman mieleisensä tulkinnan. Pidä pää kylmänä ja käy edes testamentin kanssa asiantuntijan puheilla.
"koska vetoamme vanhempamme testamentissa ilmoittamiin ennakkoperintöihin vastapuolen kiistäessä"
Älkää vedotko testamenttiin.
Oletteko ilmoittaneet testamentin virallisesti muille perillisille, jos ette niin kiireesti sitten jollei muuten niin haastemiehen välityksellä.
Silloin todistustaakka siirtyy testamentin moittijoille.
Jos testamentin muotoseikat täyttyvät eikä testamentti loukkaa lakiosia niin silloin testamentti on pätevä, ei teidän täydy tehdä muuta kuin toimittaa tiedoksi ja vaatia jakoa.
Se on muiden ongelma sen jälkeen.