Jo tuntu makialle ko oekee käskettii tänne! Kattokaa ite, etellisen avvaukse toene viesti, pittää riehua kaksksnelosella.Tosin se kuttu meni naapurikuntaa, nuiile Paavolan pakanoelle, mutta sen voe ottaa nii ku oes ittee kututtu kun kuttu tullee naapurikuntaa.
Niihä seon nuissa resitentin iltapukujuhulisaki. Ku kuttu sinne tulla paokahtaa suunnillee ommaan lääniin, niin koko porukksa siinä valamistelusa ja valamennuksesa om mukana. Kuka laenaa rusettija, kuka kiiltanahkakenkijä tai rouvvalle käsiveskaa tai pitsiliinaa hartijoele.Ja sitte iltamasa kokkoonnuttaa Temmeksen sellille siihe venäläese lentokonnee kuppeesee iltakahaville ja kahtomaa perrää että kaattuko se paavolalaene niihi kengännaohoehi ve lipijääkö rouvvalta piikkikorko, ku niilä on huterampi astua ku navettasaappaella.
Jotta tälläviisii on temmeskunna asijat tällä errää. Käönpä tuosa setorin vieresä tupakilla ja kirijotan kohta lissää.
Niihä seon nuissa resitentin iltapukujuhulisaki. Ku kuttu sinne tulla paokahtaa suunnillee ommaan lääniin, niin koko porukksa siinä valamistelusa ja valamennuksesa om mukana. Kuka laenaa rusettija, kuka kiiltanahkakenkijä tai rouvvalle käsiveskaa tai pitsiliinaa hartijoele.Ja sitte iltamasa kokkoonnuttaa Temmeksen sellille siihe venäläese lentokonnee kuppeesee iltakahaville ja kahtomaa perrää että kaattuko se paavolalaene niihi kengännaohoehi ve lipijääkö rouvvalta piikkikorko, ku niilä on huterampi astua ku navettasaappaella.
Jotta tälläviisii on temmeskunna asijat tällä errää. Käönpä tuosa setorin vieresä tupakilla ja kirijotan kohta lissää.
Vastaukset 62
Vanhimmat
mää Zetorin viereen tupakille; männöö savvuu Zetorin suu ja silimät täyteesä. Aattele ny hyvä immeinen lähimmäises parasta!
Ja mää meen kyllä kiusoomaan ommoo eukkoo, sitä on kiva kiusata ku on olemassaa nii tosikko, jotta suupielet on venähtänneet kaenalkuoppiin asti. Minun tehtävä on ne sieltä tuasen onkia oekeille paekoellensa ja suaha vielä suipistammaanki suutasa ja suikkaamaan oottavalle poskelleni pikku * pus* muiskauksen!
Oiih ja voiih;
kevätaurinko lämmittää,
rintaani kuumentaa ja kuumentaa...
Ajatukset siivittää,
luo kukkaketojen ja líevittää,
tuskaa, joka rintaani kivistää...
Rakkaani, missä piileksit?
Siittoon hetki heilahtanu ku viimmeksi kirijotin. Taesi olla joulu alla ku niitä kuusionkelmia ja muita oli. Sittäe että saako olla pirtisä vaeko enimmäksee ulukopuolella. Tullu maeninneeksikaa, että Tuppuraesesa oli sillo pahimmillaa poijan kilijunta, joka teki emännännii vihaseksi ku ampijaene. Se synty joulu alla Tuppuraese sakkii poejanmölli joukojjatkoksi ja sattu pahankurista sorttija.
Tae kolome kuukauvve kolliikiksi ne sitä sannoo mikä aijemmi oli pahankurisuutta. Liekkö sitte sitä ku nuin tarkkaa on aijjatki tienneet, sillä nyt vallihtee Tuppuraesesa taas raoha ja rakkavus. Aenaki poeja osalta. Emäntää nyt ei raohalliseksi mikkää. Tuola se nytki kaevaa nurkkajuuresa lapion kansa jäesee maaha kolova. Jotaki petuniijjaa tae hortensiijjaa se siihe kaavaeli. Siemenkirijoja on pitkä rivi hällän hyllyllä poes poekijen ulohtalta. Ja tillaos jo vetämäsä Hollannista asti.
Että niin täälä Temmeksellä ollaan aijan tasala. Siemenijä Hollannista ja kirijoja Amatson komista. Ja seon ollu tämän netin kaokosäätimet ja hiiret emännä hotteissa joulusta näehi asti. Nyt sei jouvva ku seon nuijen siemmeniisä kansa päkätisä. Saan minähii purkaa syväntäni välilä.
Pitäsi sitä minunnii vähitelle nuihe peltohommii. Ihimisille ja sijolle pitäs syötävvää saaha peltoon kohta puolii kasvammaan. Ohoraa ny lähinnä ja pottuja, rukkiin kylyvin jo syksylä. Reistiksi, sitä ku ei tiijjä minkälaene vuosi tulenee. Mutta sen tietää, ettei mittää niitä jos ei kylyväkkää.
Vaan ei täsä vielä kiirettä muilla ku nuilla emännän kylyvöksillä. Äetienpäevä jäläkee jos setorin vonkaseisi käöntii ja ajelisi kakspyttysellä ees ja takasi ja vaehtas vehettä setorin perrään. Seon sitä maammuokkaosta se. Siihe asti on aekaa kirijotella jos vaen hiiri pyssyy emännältä piilosa.
lapsilisät tilille, se on iso tärräys. Siinon pankki-immeisettii ihmeissään ku koko pulju notkahtaa meitin perheen takkii...
Ja onpa mukavan kokonen perhe ja tili: 15 X n 100 euroo, se tekköö noenikkään 1500 euroo ja entissiiki on vielä jälellä vaekka kuinka palijo, eekä tiijjä mihin niitä työntäes ja nuapurit ihmetteellöö, jotta miten meillä on varroo niin mahottmmii ruokakuormii kaapasta kotia kohti ruahata. Eevätkä ollenkaa ymmärrä, miten mahotonta pisnestä sitä pyöritettään ja miten mukavoo hommoo se onkaan!
Voe, ja illalla lämmitettään saana ja ängetään kiukaalle 2 x Hiilosmakkara per hörökorva ja ku kaekil on niitäe kaksin kappalein, ni laskekaapa työ joilla on Ojalan laskuoppi hallussa, että palijoko se oekeen tekköö???!
kylälle heelumaan ja tuhloomaan rahojaen, jotta mahtuu lissää tilille!
Voi ihime teijän kansa! Miten teilä sillälaila lapsilissää tullee? Että viijestätoesta? Saattakoon te ies samasta virmasta lapsilissää ko me? Ko meilä ne alkaa vanahimmasta päästä mulijahtammaan poes kaekilta lisiltä mutta silti ne samna kattilan kantta ravottellee vielä pitkään.
Ja teilä on visu emäntä vae sinäkö se lienet ruokatallouvven pää? Pittääpä toen perrää huomauttaa meijjän muijjalle, jotta muut ne saa säästetyksikii lapsilisistää nii että pankinneitijä oekee itkettää korkoja maksaissa. Meilä ku ne vilahtaa sen silijän tien, vaekkei tosijaa osteta ku lauvantaesin sitä hiilosmakkarraa ja pelekästää yksi kipale päätä kohti.Ja minä vilijelen maata jotta pottuva ja porkkanaa koko vuojeksi ja emännällä on marijapensaita summuita pirtin vierus vihiriänä. Ja sikkaa kasvaa pihan perälä ja hirvijä kaatuu syksysin.
Niihi hortensijjoihinsakko se puuskannee kaekki lapsilisät? Minä tullu aatelleeksikkaa että niistoes vielä säästiinki ku minun lompsaa tarvittaan tuon tuostaki. Ja voekko nää vaksata että mistä virmasta teilä lapsilisät tullee ku tuntuu olevan erilaeset ehot ku meilä? Siirtäsin minäki sinne sen maksupuolen, että alakas Tuppuraesessaki raha haesemaa.
Pit käävä ihan tarkistoon aatomaatilla het 24 reekä-reekä, että minkäverron sitä lapslissöö oekeen tärähti sinne tilille ja ihanhaa minä alakanttiin sulle sen summan ilimootin. Noen sitä ee pysy ajan tasalla noessakkaan asjoessa, eehän sitä meenaa muistoo lapslukkuukaan ennee ku se jatkuvasti muuttuu ja vieläpä tiuhoon tahtiin. Siinä ku seesoen aatomaatin vieruksilla ni kylläpä ihan polovettii notkahti siitä tärräöksestä keskiyön tietämillä ku ne rahat tulla tömähti tilille. *Kiitos ja kumarrus valtiolle ja etuskuntaan päen ihan hatutta ja suurella hartauvella* Eehän sitä passova kiittämättömäks noinnikkään ruveta ku sillälaella muistavat palakita työn raskaan mutta mukavan raatajia.
Ja miksikä eevät muistaesi: myöhä kasvatettaa kunnon työväkkee kunnon töehi eekä mihinkää lipilaarihommiin! Johan laatusta ja hyvästä kannattoo maksoo, sehän tulloo aenae takasipäen.
Kyllä se on Tuppu teelläe ihan sama lähe, mistä sitä palakkiota teijjännii tilille tulla tärähtää. Sinnout taennunna iha emännän antoo ottoo vallan teejän huushollissa jos oot antanna hänen ihtesä pijellä kukkaronnyöreistä kiinni. Oeskohan syytä eppäellä että emakossasi assuis nyt ihan narsissinkukka? Sehan se on se nykyajan pahin vitsaos ja tuntuu levviivän kulovalakeen tavvoen emakosta toeseen. Otappa nyt herruus talossa ennenku ootta ihan tärviöllä koko sakki!
kehua ku ootta olleet niin hetelmällisii jotta viijestätoesta rahhoo tärähtöö. Se on niin eppä niin eppää! Meillei ou ku 12 joittenka hoivaamisesta tiliä suaahan. Ja ottivat ja mänivät isot herrat etuskunnassa pienentämmään lapslissää, ennenhän sillä rakennettiin taloja ja tehtiin ulukomaanmatkoja. Toesta se on nyt, hyvä että vähän levitettä leevälle sillä suaahan.
Tunteeko kukkaan sitä Ärjylää, joka istuu herrojen kaa siellä etuskunnassa? Jos näättä sitä ni sanokaa sille että nostoo metelin siitä ku menivät omin nokkinesa pienentämmään lapslissää. Johan sitä pittäes kunnon korvaos saaha ku laatulla ja rakkauvella työväkkee suamenmaahan kasvattoo.
Makkoomallaha sitä lapslissää tulloopi, kyllä näen on tosi! Viime yönseuvussaki ku olin täyessä unenlatingissa otti ja tömähti tililleni aikamoinen summa! ja mie ihte vuan nukkua tursotin.
Mutta semmonen epäkohta tuossa lapslisien maksamisessa kyllä on jotta mitenkä sitte noamavärkki asetellaan ku tilille ee ennee tömähäkkää sitä tuttua 1500:taa? Siihen ku on koko ikäsä tottunu. Pittäes suaha semmonen laki aekaseks jotta sitä maksettaes joka lapsesta lopun elämääsä. Eehän se kasvatustyö mihkää lopu sillon ku laps täättää 17. Eepä ee. Ja sitte alakoo tulla lastenlapsii ja mitenkäs niistä ee mittää makseta. Kyllä noeta on epäkohtii suomenmaassa. Lakia pittäes uuvistoo monelta kohin mummielestä.
tääl Karjalaskii kevvään kohinoita kuunnellaa ja iha niiko linnutkii täs vaa parannellaa laulusuorituksii . Saapha siinä kaik Linnanmäet sulukee ja juhlakulukueetki lopettee, ei nuo puskasta huutelijat meiän linnunlauluil ja syömmen sykytyksel mittää maha.
Savosta tai Kainuusta tai Karjalasta kotosi? Ku se Temmes om Pohojammaalla, enkä oikeem muista että sielä puhuttas tuommosta murretta. Vaikka en kyllä oo varma, ku oon niin kauvon jo eläny etelän vareksena.
Ookkonää akan peräsä sinne joutunu?
Sukuvikkaa tämä kieli on. Isä mulloli temmesläesijä, niitä Temmekse Tarun urheilupoekija, jos tiijjät. Ja Toppilavväenö näöttelijöetä.
Vaa ku isä otti eokon Savosta nii näe täsä kävi. Isä ei saanu suuvvuoruva ja me pennut opittii vaa äetiltä tätä savonsekasta temmestä. Oppi se issäe lopulta sanomaa että mehtä ja ohta ku muu muut temmesläeset sano että otta ja mettä. Että tossu alla se taesi issäe olla. Nii se on sitte kahakättee sukuvikkaa, ku tohovelisankari ja puhhuu savonsekasta murretta.
sekarotune, mutta joku sano, että koirisaki ne älykkäimmät on sekarotusia.
Ite oon puhasverine pohojoispohojalaine, ja siksi vähä yksinkertane. En kyllä Temmeksestä oo, enkä ihal läheltäkkää.
Tämä etelävvareksena elämine kyllä pillaa ihimistä, ku unohtaa äitinkielesä. Rupiaa sanomaan tutuillekki että moi. Vai sanotaanko sielä pohojosesaki jo että moi? Turmelus leviää pitkin Suomia niinku paha tauti. Televisiosta se varmaanki johtuu.
Teillä vielä haisee sielä puhas lanta. Täälä haisee vaan pakokaasu vähä joka paikasa. Kumpi sitte lienee pahempi, telekkari vai auto.
puhasrotunen ja yksinkertanen, ku et ymmärrä että televiisio se on palijo pahempi ku auto! Kaet sen verran ymmärrät että televiisio saa kahtojasa hypnotisoetua ja kiinnitettyä ihteesä aeniaaksi. Riippuvaeseksi siitä tulloo ja se alakaa ohjoomaan siun elämää koko laella.
Aatohan on vuan palevelija ja parraasta piästä onki. Aena nyt rengin kanssa paremmin pärjöö ku isännän, mitä häh, sannoes Nytti Makanenki!
Ei täälä moe oo mikkää tervehys. Pennut joskus kaveriillee siihe viisii sannoo ku haluvaa olla viksumpija ku ylejää. Ku neon sielä kouluisa ja opistoesa semmosia oppineet. Vaa ei täälä emänät ja isänät. Isänät sannoo enimmäksee että moro josseivät sitä jumalantervettä ja lähtiisä että hölökynkölökyn. Ja emäntinneen ku ihimissii mennää nii päevää ja näkemii ja uskovaeste kansa sitte omlla laellaan.
Joo, kyllä täälä vielä haaesee aevan sille itelleen joessae paekon. Kute sikalasa ja navetasa ja sitte ku pelloelle levitettää. Mutta ei täälä ennää ihimiset haese. Ku jo navetasa on suihkuva ja hyllyilä perspiranttija ja teotoranttija ja samppoita ja saepuvata vaekka mihi mallii. Että ee ennää hajusta erota kuka on maajussi ja kuka on nappaskenkä. Eikä juuri muustakaa. Leikkö sitte hyväksi vae huonoksi.
Mutta nyt pittää mennä jo nukkumaa. Emäntähi nukkunu jo tunteja ja kohta herrää ku poeka vaatii maetojaan. Ja ku ei täälä ennää muitakaa oo. Seki yksi meni tekemää eokollee jäniksenkorvia kartiineihi ja ihimettelemmää, mite kummasa taskulamppuun saa valon iliman tulitikun raapasuva. On niilä huvit!
Vai että on se moi savoksi moe. Ja että nuoret käyttää sitä sillon, ku ne haluaa olla vähä olevinasa. Vähä niinko se entivanhanem maalaistyttö, joka oli ollu pari viikkua kaupungisa piikomasa. Tuli koottiisa käymää ja ihimetteli, että kavaaks ne nakriit puus vai maas.
Ku tuli nuista raha-asijoesta puhe nii pittää pohtija sitä vähä tarkemminki. Kuka se teilä muila pitelee kukkaronnööreistä kiini?
Meilä seon emäntä. Oun vissiin antanu sen iha valtoimennaa heiluva lompsan kansa koi lapsilisistäkkää oo säästiin jääny niinko muila. Oun minä sitä vähä aanannukki ku meilä tahtoo olla vähä eri käsitys mikä on tähellistä ja mikä ei.
Niinku vaekka astijat. Minusta on aevan sama mitä merkkijä ne on ku ne vaan ei vuoja ja niistä saa ruuvan suuhusa. Emäntä tykkäis, että pitäs olla Arapija ja Muurla ja Ratijaa. että neon sievempijä ja kuulema kestävätki paremmin. Niinku nuijjen poekaen käsisä mikkää kestäs. Halakijaa se arapijaki ku lattijaan puottaa tae vasaralla takkoo.Siihe lystii kelepaes halavemmatki.
Tae että pittää köökisä olla vihiriät unikot ikkunoesa, vaekka minä saan niistä päänsärkyvä. Ku lehemärrieskan kokosia äkäsevvärisijä läemäreitä nii että vilisee.Ku äetimuori aekaa oli kamarinki akkunoesa siteharsoverhot ja hyvin neki aoringon piti ulukona ja lämpymän sisälä niin ko niijen tarkotus lienee.
Ja että ruokapöyväsä pittää olla kaeke maalima rettiisit ja roikerit vaekka läskijäki saes ja omasta sikalasta. Sehi paenonhallinta mahtaa tulla tyyriiksi. Ku vielä pittää olla lenkkaria ja tuulihousuva ja sortsija joihe kansa lopotettaa vanahan tien vartta Paavollaa kohti ja takasi. Ja peräkannaa, hyvä jottei käsikaulaa, jos sillä viisii juoksemaa pystys.
Jos nyt saes aekaa takasi nii taetas Tuppuraene miettijä, että kiertäsikkö punapäese terveyssiskon kauvempaa eikä pyrkis juttusille. Ku ei sillon tienny että se pannee aekamiehe tekemää kaekellaesta turhaa ku tutuksi pääsee.Ja kylyvää vielä rahat taevaa tuulii.
aamenta sannoa !!!! Päivä on pelastettu. Hiihtomassahi kävin äskön, että on ihan ölövi olotila.!!
Kiva teidän tarinoitanne lueskella.
Hiihtämässä kävin minäkin tänään täällä Oulussa. Hyvät ladut vielä tuolla Auranmajan maastossa.
Niin, ja kävinpä ukkoni kanssa Oulun Tuomiokirkossa nyt illalla Pohjois-Suomen sotilasläänin kirkkojuhlassa.
Komeasti lauloi Reserviläiskuoro ja pauhasivat Pohjan Sotilassoittokunnan torvet ja muut toitottimet.
Nopeasti kului tämän viikon ainoa vapaapäiväni, ja pian ehtoo ennätti, mutta olen tyytyväinen.
Ehdittiin siivotakin aamulla, että huomenna taas joudankin tästä virkistyneenä töihin.
Ollaanpa oululaisittain sitten ihan ölövinä täälläkin!
ämmät eekä emännät aamenta sano.
sano ? Kyllä monneen asiaan voi sannoo.
On se vuan nii mukavaa emännän kans pehkuihin pujahtaa taskulampun kaa. Siellä sitten yhessä tutkailemme Lutteria ja punakynällä alleviivaamma tärkehimmät kohat. Sieltä löytyy neuvot avioliitosta aina aameneen asti ja kaek osa-alueet siltä väliltä.
Sittepä laetetaan ennen nukahtamista lempilutterit tyynyjemmä alle, emäntä laettaa huonepostillan ja minä kirkkopostillan ja tyynyjemme välliin asetamma Kalatalaiskirjeen selitykset ja sanompa että on hyvä mieli mennä nukkumaan.
Eekä tarviheta parisuhdeterapioita eekä mittään senkummempia tommihelsteenejä ja on elämässä onni taattu!
Ota sie Tuppuraenen meistä mallia ja ruppee kunnon kansalaeseksi!
No ei teilläkää sitte varallissuus kertymmään pääse. Eikö te voesi päevänävölä niitä luteruksija lukija ei kulus taskulampun patterija nii palijo? Ja halavempaaha seun sähkövalloissaki lukija ku patterija haaskata. Ku siinä samala valola poijanmullit lukkee läksysä ja emäntä ompellee ristipistosa ja minä moottorisahan ketjuva kiristän.Ja ku meilä on makkuuhuoneesaki lamput että jos välttämäti haluvaa yöllä lukija ni sen ku narusta nykäsee nii sängyn pääsä airami syttyy.
Ni teiläkö ei ole sähkyvä vielä? Täälä Temmeksellä se tuli jo viiskytäkaks ja syrijäkylilleki hetikohta, viimmeseenki seihtemänkymmentäkaks. Ni että ymmärtäähä sen sitte jos lukemiset jää vähhiin.
Mutta vääriä kohtija te emänän kansa luvetta. Lukisija korinntilaiskirijettä. Siinä niitoon paremmin avioparriille passeleita neuvoja ku kallaatalaiskirijeesä. Sei kunnijoitus ou yhtää pahasta vanahemmissa liitoissakkaa, vaekka se kulukusen kilinä ja vaskijen helinä ei päänupissa enää soesikkaa.
Ja siittä minnoon matti vaekka toevo oonnii, että sei lutteri pään alla mittää aota vaekka vuojen sen päälä nukkusi. Pään sisäpuolele sen pittää upota niin ku muunnii opetuksen ja tievon jotta siitä jottai apuva olisi. Siinei tarvita sitte alleviivaostakkaa ku ajatuksen kansa lukkee. Ettei sotkeuvu kirijat. Ne voe toesille olla toeset kohat tärkijämpiä ku itselle, ettei niitä passaa omillaan sotkija. Ja miksei se ou niinnii että jossae liitossa soppii kallaatallaiskirijeen ajatukset paremmin ku korinntilaiskirijeen. Voeha tuota meilläkii kokkeila joskus. Oekee syvämesä pohojasta että voe te hullut kallaatalaeset.
onnea tuop jossei nyt viekkään. Ja sentti viel vähempi.
Tunnelmoo sitä olla pittö, kuulikko Tuppuhousu! Ee se ou Aerammi mittää Vartaan verrattuna. Siitä ku suap suunnata valon ihan minne lystää ja kyllähän sitä lystäjää, kuulikko Tuppihousu?
Elä sinä ruppee onnenasioehin sotkeentummaan, ee sulla oo siihen mittään etellytyksii. Pysy sinä niissä kuivissa tallousasioessa, se on kuule onni yksillä ja eero kaksilla!
Sinnoot niitä vanahan liiton miehijä. Että vanaha konsti on parree ku pussilline uusija. No, voetha sinä pistää vaikka pärree kamarin seinärrakkoo nii on vielä vanahampaa mallija. Ja viihyttää emäntääsi tekemällä vaekka varijokuvia seinäle kallaatallaisten riitelyjen välilä.
Minunkii pappa oli nuorena ollu etumiehenä Savon rikkaesa talloesa. Sielloli vielä nuo pärepihtihommat ollu ja sielä pappa oppi tekemää niitä varijokuvija seinäle. Ku päre lepatti ni se oli näöttäny että oravaki korvijaan heiluttaa ni pennut oli vähä niin ku pelossaanni siittä olleet. Muusa valosa sei ookkaa nii elävän näköstä. Elä jätä kokkeilemati ku kerra oes nuin hyvä tilassuus.
Vaa avijo-onnee minen luule taskulampula oleva ossaa eikä arpaa. Meijän emäntä ei aenaskaa mistää taskulampu vilikuttelusta ilahu vaekka voe se seki olla jottae jos ei kerta muuta valonneuvvova ole. Meilä pittää emäntää totella jo ajatuksenpoekasestaki ja sillon tällön jottae kukkapuskaa ja silikkihuivija ja naesten rommaanija tuuva kaopungista ja jos hajuvettä jostae löytää ja se sattuu emäntäähi miellyttämmää, tae sitte ronssikääty tae kalevalasormus.Varsinnii jos hajuvesipullosta ottaa sen tarijouslapun poes ja jättää alakuperäse hinnan näkösälle. Seon sillon niinku että voe ihime ku mulle näen kallii hajuvee ostit. Kae se kokkee että sitä pietää sitä arvokkaampana mitä kalliimmalle se haeskahtaa. Jos jottai ootekkolonia ossuuskaopasta ni eehä se oo mittää.
Kokkeelisit sinnäe jottae tämmöstä. Eehä se kesälä taskulampu valo miltää näötäkkää, ni ny oes hyvä kokkeila jottae uutta. Vilikuttele niitä varttoja vaekka liiterin nurkasa yksinäsi, jos semmosesta tykkäät. Voeha se olla että rouvvasi ei siittä nii perustakkaa mutteijjoo raskinu sulle sanuva.
ilahu TASKULAMPUN VILLAUTTELUSTA???
Tuossa jo joku taes maanita jotta emakollas taetaa kukkia narsissinkukka pääkopassa. Minun on helppo yhtyä nyt siihen mielipitteeseen. Jos ee ennee elämän perus- ja yksinkertasen kaaniit asiat ilahuta ni kyllä siinä ollaan jo pahasti menossa itsekkyyven inhottavvaan ja puistattavvaan lietelammikkoon ryveskelemään.
Apua sun emakkos tarvihtee, se on jo tässä vaeheessa ihan selevää pässin pakaraa. Oesko kotiarewstista mittään apua? Eekä ihan mittään varjokuva-pelleilyjä eekä muutenkaa mittään asioetten leekiksilyömissii, ee tää elämä ou mittää tirskumista ja höpöttämistä. Semmosta viatonta taskulampun villauttelua kaakessa yksinkertasuuvessaan voep toki pittää sopivana ajanviihteenä, mutta siinäpä se raja kulukeeki. Eekä sitä rajjoo käö hämärtäminen. Mihinkä tää mualima jootuiskaa jos sitä ihan vuan ruvettaes viihykettä kaekista assioesta hakemaan?
tuppuraisille ja tappuraisille oppimista !!!
meillä suru jumpperin alla, ku ee ennee synny pikkusii talloon. Oomma emännän kaa nii lapsrakkaeta jotta!
Vuan keksimmepä lääkkeen tähän kamalaan hiljaesuuteen: hankimmapa kissoja poekinneen ja nyt niitä alakoo olla kohta talo täys. Kyllä ne on mukavii jotta! Ja aena syntyy lissää, taetaavat olla ihan uskovaesii kissoja. Kyllä myö emännän kaa halluumma ottaa kaekki pikku-miukujat vastaan jotta!
ku tää ihmiselo on aenae vaan luopumista ja luopumista.
Isommasta piästä porukkoo lähtöö maaliman tuiskuihin ja tuiverruksiin ommoo elämöö rakentelleen ja uusia ee meenaa syntyä, ee sitte millään. Nuorimmaenen on jo puoljvuotias kohta, eekä uutta oo tulossa. Pittäeskö tässä mennä liäkärin puhheille? Eekkaet tässä vielä näen nuorella iällä olla tuoheksikaan muututtu. Mutta jossaen kyllä nyt mättää. Luulenpa jotta emakolla suattaap olla onkelmaa sen assian suhteen. Yllensähhän semmoset onkelmat on naesväen heeniä. Heekompiahan ne on muutennii.
Eekä elläen koskoon voe korvata immeestä, ee. Vaekka nuo miukujat onnii mukavii, mutta neki on vuan lemmikkejä, ee se oo sama ku ommoo lasta sylissä liekuttaa ja kasvattoo siitä vanhuuvven iloksi ja avuksi kelepo immeistä. Eekä sitte tarvihe turvaotua kotinhoetajjiin eekä vieraaseen appuun ku on omasta takkaa hyvin koolutettuja avustajjia. Ja tieteevät mitä tahotaan ja millon. Ee tarvihe raatakangesta ruveta mittään viäntämmään.
Mutta nyt emakko huutello kahville ja rasvarieskalle. Tiällä on het aekasin aamusta alotettu rieskanpaesto ja mikä sen parempaa kahvin kanssa ku rasvariska. Siinon siansiivuja semmosen vähä paksumman rieskan päälle ätlätty jo ennen paestoo. Ja on hyvvää!
No jo on paavolalaesilla paksut eyvväät heti aamusta. Rieskan ny ymmärtää ku seun hyvvää heti uunista otettuna, vaa se läski siinä vähä pukkaottaa näen aamusta. Taekka mite aekasi lienet noussu, saattaaha se olla jotta jo puoltapäevää sulle kello tikittää. Vaekka lehemä poekinu tae niiko mulla joskus ku sika porsii ni saapi kätilönnäe olla ja niin ne tullee elukoella ku ihimisilläki aena öesee aekaa ne porsimiset ja poekimiset.
Ny eijjollu semmosia huolija ja saatii nukkua koko sakki lähemmäs kaheksaa. Eikä ou uuninlämitystäkkää tälle päevää, mutta ohojelmaa kyllä on. Tuppuraesesta lähetää kohta uimahallii oekeen sakila. Vaen nuorimasta päästä jää muutama kottii etteivät huku sielä hulinasa, ku emänälä ja mulla ei piisaa silimät ja käet kaekkija vahtimaa semmosesa paekasa. Vaa nelijä vuotta ja yli ku on nii semmoset vaa kärryy ja matkaan. Tuppuraeska voijakkeri etupenkile ja jäläkikasvu taakse.
Siinä ko vuorotelle ollaa lastealtaasa ja toene sillä aekaa vetäsee muutama altaa mita ja päälle saonotaa, nii jo maestuu pottuvoe ja jaohelihasoosi kotona ja katuvaa eräski Tuppuraeskan tekemä ruvisleipä. Ja kaekille jäätelyvä jäläkiruuvaksi. Ja sittehä se alakaa se jääkieko pelluu ettei sitä muuta tälle päevää tartte aatellakkaa.
Seun meleko varmaa että ne kärpät sen luussin kylyvettää tänä iltana. Temmeksellähi hilijenee kylän raetti takkuuvarmasti paetsi sellilä on asiakasta ku pipuva. Ne jokka ei telekkaria omista ne mennee ja ostaa pensaa ja tiisseliä ja pyöränkummija ja tuulilasin pesuvettä oekee varastoo ja juovat vielä monta kupillista kahavia. Minnäe ota pari kossia mukkaa ja sanon emännäle että siinä kolomisen tuntija oun poesa silimistä ja jalosta.
Ja jos se semmosta on että joka vuosi pittää kärppijä mestarruutee kannustaa nii minnäe ostan sen kortin ja opettele että mistä ravosta se sinne konneesee tungetaa että näkkee kotona koko homman. Sitä sellilä kehtaa ees huutaa ko kärpät maalija tekkee. Kotona saattas vähä tuulettaa ja emäntää muutama kerta vyötäröstä pyöräyttää ympäri. Ja näkis nuo poijatki kotona ettei tarvihe kyllää ympäri pyöräellä jännittävviin aekoehin. Ee se sekkää iha niin ku tarkotustaa vastaa, pikemminki epärehellissyytee opettaa.
Siinä ei muute olis mittää outuva siinä pelihommasa mutta mistä hiijestä ja mitä varte neun ne vappuviuhkain puistelijat alushammeisillaa siinnä arreenan käötävillä? Seun vähä härskinnäköstä ku vielä iha nuoria tytönheitukoita. Ymmärtäneväkkö ies että sei mittää kaonista kateltavvaa ole eikä kaonista kuultavatakkaa, mitä jotku niille laokovat. Ja niijjen laokojien sopis kansa miettijä että pulloon kurkkimiset saes jäähä urheilukisosta poes. Sillo seos siistiä hommaa ja saattas huoleti sanuva omille kossiillekki että seun urheelua ja sopivata ajankulua keskenkasvusilleki seorata.
Vae mitä mieltä ne muut miehet on?
ajamassa Tuppuran kotia sieltä Selliltä. Johan tuo on iha vastuuton ku poekaen kanssa on sinne mennynnä lunuammaan koko yönseuvvuksi!
Siellä on kaekkee muutae pahhuutta ko kärppien taiko rottien loppuottelu, sielon niitäe pajatsoja ja hetelmäpelejä, niihin se on Tuppura jäänynnä kiinni. Ee oo muuta selitystä, ko ee oo koko päevänä näkyny eekä kuulunu koko äijjää. Ee se peli näen kauvvaa kestä!
Pittäeskö soettoo sinne Sellille, tieteekö kukkaan numeroo sinne?
ee oo tosi!
saesi se kevät tulla minunnii rintoihi.
täellä iliman leipeä litkin vettä taekka lientähän se hienommin sanottuna on. katteellisena oon savolaesille, kun posket pullollaan syövät puuroa ja haokkoavat limppuo samalla. katteus iski oekein lekan kanss.
mutta jospa saesi rahhoa, niin voesi ostoa sieltä pohjanmoalta pottuo ja ohroa.
mistä löytys hommie, ettei tarvihtis vintinportaeta syyvä ens talavena?
tuo kaenuulaesellekki, kyllä näen on tosi.
Ja suatpa ihan ihte valita, mitä leepee syöt, ohroo vae ruista.
ei ne sikiöt aota. tiijäthä sinnäe, että vintissä oesi leipeä, van penskat särki portaat. eikä tuosta joosepista oo mihinkää asijalliseen hommaan. mutta vakka on kantesa valinnu. minä sen otin. oon (v)akka.
piähäsi leipee pannunna, mahhoon ne pittää ängetä ja outko niin pitkä, että tarvihet tikapuut, jotta suat leevän poes pääsiäsi?
Et kyllä vaekuta kovin viksulta, vaekka niin maenostitki.....taetaa Jooseppi olla kuitennii se viksumpi puoli jos kerta toenen on vakka ja toenen kansi.
jotta teijjän ja meijjän penskat mänisivät keskennään avioliiton onnellisseen satamaan? Ku tuota teelläpäen on nuita kaetanaamoja ja meelläpäen pallinaamoja, ni eekö siitä tulis jo hyvännäkönen risteytys?
onko sinun vintti niin pimmeä, että luulit minun puhuvan peästä? tarkotin ihan oekeata vinttie, jonne oli rappuset. mutta ei enneä oo. ;(
tae jos totuuven sanon, niin ei meillä mitään kakskerrostalloa ooo. mutta kuulostaa paremmalta, jos puhhuu kun oesi. on siellä laepion peällä joku pikkurako, jonne jooseppi on vieny piiloon milloin mitähi. en kerro enempeä, jos vaikka tuppu oes vahingossa polliisi...
tuo vaen tuli mieleen, että sanakin sanoo, että (v)akka elikkä minä olin ensin ja sitte vasta tullee kans(i) eli mies eli ukko eli jooseppi. eihän missään tehä ensin kantta ja sitten vasta sitä toesta.
et eppäelesi minun viksuutta, jos oesit nähnyt joskus sen huonomman puoliskon. Vaekka mikäpä minä oon ommoa omituista ukkoa haukkumaan. ikikianto teki semmoset iletykset, että vielähi suututtaa. paljasti kaiken peitonalusta myöten. ilikesi, pahanen ilottelija ite!
empä tiijä sannoa, mutta hilijasuuvessa saattaa selevitä, mikä oesi tuollasen yhistelmän loppu. oesiko keenikassauma paha vaeko hyvä? tulisi neroja, seleväpäesie lapsie vaeko jottain kylähulluja räkänokkie?
kyllä lyyti kirjottaa sinne, kun löytyy osoke. sitten etanapostissa sovitaan, milloin setorilla haetaan täeltä naenen. silloin pitäsi olla itkijänaesia ja paljon paekalla.
jyrräes tulemaan nii hyvvii keenejä jotta! Ja onpa ne nii voemallisii jotta siinä heekommat keenit pakenoo tieltä jotta! Ja on kyllä luvassa laatua ja paljon kanssa jotta! Jotta hyvät kaapat työ saasiatta jotta! Mutta miten myö, hävittäisko ihan siinä kaapassa jotta???
mitä se yksi naesasijantuntija kerran laoko, että pitää kyssyö ukolta. miten kysyt tuommoselta! ja minähän se oo eka ja tähellisin tässä. pakko osata ite tehä kaopat vaikka oon akka. mutta eihän puhuta muille tästä meijän tilasta. ukko ei tykkeä ja huitas yhtä miestä, joka keljusti sano akkavallasta... on siinä kuitenni jotain ettei kärsi härnätä.
minäpä luulen, että ulukonäköpuoli oes passeli ihan viimesen päelle. pulloposki ja kaetanoama ne yhteen soppiiiii... kuten laolussa sanotaan.
mutta se hinta! mitähä minä sanosin? pitäskö käyvä tuolla vintillä, löytysikö sieltä joosepin unneuttamie esineitä? minulla ei oo mittää itellä. paitsi paeta ja kattila. melekein jaksasin luetella kaekki mutta laeska se tavaroitaan laskee, sano äetimuori.
saonko pitteä varauksen, kyllä asijat järjestyy ja täellähi keksitään vastiketta. älä myy vielä muille. ethä?
pahan tähen sotketa rahho rakkaoteen, eehän? Siinei käö hyvin. Kättä vuan paeskattaan ja ollaan ihan ölövinnään, sillae ne aenae parraat kaapat tehty!
Se on tuo meejjän Hinkku joka oes kaekkein innokkaen mänömään naemissiin. Hää oo oekkeen mies parraasta päästä, nimittäen takapäästä. Etupäässä oes kyllä parantamisen varroo, mutta kaekkee ee voe suaha. Ja tärkeintähän se on että mies näättää takkoo päen parraalta, ku eehän siitä kerkee nähän ku villauksen ku se jo kalalle mänövää. Ja tulloo pimmeen aekaan ku muut on jo nukkumassa. Eekko kuitennii jootuu katteleen takkaata käsin ja jos aatolla mänövää ni sitte kahteloo takavaloja jotta!
ethä vaen sanonu jossai, että teillä on kissoja. nyt meni vaekeaksi, kun tytär on yliherkkä nuille elukoille. ei aenakaa voe tulla minnaksi sinne. oma asento on hankittava, jos kättäpeälle peästään lyömään. on onha se nyt tätäaekoa tämä. kehitys kehittyy niinku siirakkiko muistaakseni sano. vae oliko se tuppu? vae sinä? noholi mikänoli, viisas sana se oli.
kokemuksesta sanon, että joku kans(i) on kaoniimpi altapäen kuten ukko selästä. on niin outo eestä ja päeltä joskus. ei kae siihe totu kunnolla millonkaa.
misukoista luopua, kuhan vuan suahaan Hinkku naemissiin. Sittehä niitä alakoo toevon mukkaan tulemaan jäläkikasvua ku liikuhihnalta ikkään. Ee muuta ku tyttö tulemaan enstilassa tänne ja nuoret sormusten ostoon!
Otinpa pöljän puumerkin. en tykkeä tupakista ja nuuska on vissiin sammoa saastoa. hyvä kun meillä miespuolet on uskoneet minnuo eikä natsoja eikä räkimisie kukaan uskalla jäläkeensä jätteä.
minä oon nyt näemmä (kae)nuuska enkä es. mikään (jun)tuska, (kem)paska, (moe)laska, (kar)voska, (to)loska, janiineteelleen. näemmä niin.
mutta tämän nettiseurakunnan nähen, pitäskö pyyteä nettipastori asijalle? sitten tulisi aamennii sanotuksi siinä laajuuvessa kun hyvä assie on tapahtunu. tieto on oltava, jotta esteet nähtäsiin ihan munaskuita myöten. molemmilta osapuolilta tasasesti.
Hiskias (Hinkku) Hajuherne Pallinaamanen ottoo emännäkses tämän hassah...ööö mukavan olosen naesimmeesen Kaunosielu (Piika) Kastehelmi Kaetanaamasen ja rakastaa häntä nykyajan tasa-arvojen mukkaesesti aena ja kaekkialla, kuunnelleen aenoostaan ja vaen hänen tahtoansa ja tehden kaekki toemet vuan hänen parastansa uatellen?
Hinkku: "vaekkeeltahan tuo kulostoo, mutta on tässä jo niin näläkä jotta voenkkaet minä luvata tahtoa, jotta piästään tuonne naatitsemaan karjalanpaestia ja muita särpimiä."
"Tahotkos sitte sinä Kaunosielu Kaetanaamanen ottoo isännäkseks ja ylimmäks käskijäkseks tämän Hiskia Pallinaamasen ynnä rajusti häntä rakastoo kaekissa elämän tilanteissa ja napisematta totella häntä hänen omituisissa päähän pistoessaankin, keettee hälle uamukahvit ja viijjä ne hälle sänkyyn kahen palasokerin kanssa, synnyttää hälle lauman pulskia poekalapsia ja muutaman tyttörönki ja työntöö aen aamusella hänen aatonsa käöntiin ja hänen tullessa kottiin, rientöö pusujen kanssa häntä lämmöllä vastaanottamaan?"
Kaunosielu: "aamu-unisuudestani huolimatta tahon uamukahvi keettämisestä kotiintulopusujen antamiseen asti totella ja rakastaa isäntääni ja urhoollista Adonistani täyvvestä sydämestäni jos vaen Hinkku ottoo huomijjoon kuun vaehteluista johtuvat pikku-oekkuni ja kunnioettaapi niitä ynnä alistuu niihin nöyrällä mielellä."
*Hinkku nyökkää reippaasti*
"No sittepä minä julistan teijjät yhteenliitetyiksi ja Amorin nuolilla lävistetyiksi, siihen asti, kunnes muheva multa teijjät erottaapi."
Miten me tehtäs, kun tuo tytär ei ossoa sannoa deetä. on se mullehi outo äeni, mutta kun kaekki voemat paan liikkeelle, niin tullee pehmy tee melekein oekein.
Miten sitä tahtoo, kun siitä sanomisesta dee puuttuu? mistä appuo löytysi? voesiko olla vähän viinimmin ja puhus kielillä. sanos vaikka jeeees tai mikäpä siinä taikka joooo. kelepaesko teille?
ja pappi sanos isosti aamen, niin pyhä kirja kätteen ja kotiin lähettäs pappi vastanaeneet. sitten vain oekein tosissaan: parhainta onnea, sanos kummit ja muut. ehkä joku yrittäs jottain siunausta tarjota ja sehän oes henkellistä, joka kantaa sitten vastamäessähi kun on vaikka hiihtamassa yhessä.
jotta "TAHON" taekka "KYLLÄ SE KÄÖP" ja ku samalla nyökyttää tomerasti ´, ni eeköhän se kaakille (ei tarkota hevosta) tuu seleväks.
Ee me ruveta kielillä höpäjämmään, ee. Seoun semmosta ilimanaekusta mongerrusta, kuka siit ottaap selevän. Pysytään vuan ihan ihimisten tavvoella.
Ja eekä sitte hiätarjoilussa ruveta hienohelemojen peliä pitämään. Ee mittää lakanoeta, joehi pittäes suupielet mukamas pyyhkästä. Nehä voep pyyhkästä hihansuuhun taekka nuolla lipasta puhtooks. Ja huarukat riittöö eekä nekkää oo pakolliset. Ee elämä sua olla pilikunviiloomista. Meeänhä pittöö opettoo nuortoparriiki rentoon ja alakukantaseen elämään, eekä hienostelluun ja hipistellyyn, semmosella ee maalimassa kyllä pärjöö!
tämä on kohta puoliksi tehty kun on mietitty valamiiksi kaekki päekohat. puhtaus on puoliruokoa ja hyvin mietitty on melekein tehty.
mitä laetettaisiin häeruuaksi? sanotko jotae karjalanpaestista? eikö se mene väerälle murrealueelle. mitäskö olla jotaen kaenuulaesta? rukkiilla suurustettu lihavelli? haokikeitto ihan silimien kansa tai matikkakeitto nahan kansa? meni taesi enempi tuonne lopun juhlalistalle siis viimeiseksi atriaksi perillisille. otan ossoa.
juustoleipeä on pakko olla ja se pitää syyvä siperrettynä kahven sekaan. ei hienosti kylymänä haokaten, van kuumaan kahveen lämpenemään laetettuna sitten lopuksi herkkuna pohjalla. se on minun kaeno toevomus ja onko teillä lehmie. jotta juuston voesi ite paestoa saonan uunin eessä hehkussa. siinä ei tule kylymä. oon kokeille monesti. mutta kannatti hikkoella kelepo herkun takkie.
mutta nyt on maeto lopussa ja lehemä ummessa. ei hankessa vaan ummessa. vaekka on täellä lunta ihan umpihankitarpomiseen. haoroja myöten kinoksen kohalla. että pienie on tulossa tuonne navetan puolelle. ei muualle, miten se maho tiineeksi tullee eikä oo möyrytautiekaan eneä.
siis se sukuvika helepottaa ajan kans. ja se kuuhulluus kerran kesässä, eihän kuu tiinettä haettao.
toesinnaan:
Mykyrokkoo se ollo pittöö jos vuan tiijjät, mittee se onp. Ee mittää karjalanpaestia, männöö nuapurriin kunnia.
Va onpa hyvä ku tunnemma näen sielujensinfonioeta keskenämme, liekkö sammoelta Kuluntalahen kankahilta kotosin molemmat?
kaeken varalta vastoan tänne jottei paperin reona tule eteen.
en tiijä mitä se rokka on josta puhut. meillä ei oo etes hernerokkoa van keittoa sehi on.
entä ne mykyt? en oo kuulukkaa. saati syöny. jos niissä on vertoa niin en syö, sen hetken oon jehovalaine. paetsi rössy on hyveä. läskillä. taitas passata sen nyrkkirieskan kans, siitä tulis sillon rasvarieskoa. ja seästys voeta.
minä oon kotosin alapeästä. puhun nyt kaenuun joesta. ja se k-lahenpoukama josta sinä oot, on tainnut kasvoa kiini? mutta yläpäessä on tilloa, mee sinne. voet saaha älynväläyksen niitä häetä miettiissä. puhun taos joesta.
nyt muistin väerin, minä oonnii sieltä joen pohjosen puolelta, niin kaokao ettei jaksa nukkuma aotossa olla kun ajaa viitä tietä kuutamossa. jos ei siellä oereita näö, niin on itekuhi terve kun (noapurivaoran kuollu joulu)pukki.
piti olla että : nukkumata aotossa ei jaksa olla. tottakae se menopelistähi johtuu, kun matka kestää niin kauvan, että silimän täyvet saa urvahtoa. ja niin ku tiijät pohjoseen on ylämäkeä että ei pelekällä vappaalla voi huristoa, pakko panna pykäleä piiliin. eikä kukaa työnnä aotoa kun minä oon kyyvissä. miksi tulisin poes, kun saa ilimasta kyytie ihan ukkovoemalla. se on jotennii erilaesta kun pensavoema.
oot hauska!=)=)
ku haovassa jo oesi, va eepä se oo ihmekkää ku semmosen emakon kaa jootuu puolijjaan pitämään. Vähemmästäkkii näännyksiin jootuupi. Taetaap olla pöönautti Tupulla vuarana, eekä ihan tuulesta tempastu peleko ookkaan.
Voemia sulle Tuppu sinne elon raskaille taistelukentille, hengessä oun mukana, vaekken ihan justiisa piäsekkään sua lohuttelemmaan. Rankamehtät kuhtuu ja ee muuta ku emakon tekemät evähät Rattorin kyytiin ja menoks että pöllyääpi vuan, heippa!
herätä tuossa justiisa päevätorkuilta ja huomata että kaekki, ihan kaekki kymmenen varvasta on vielä tallella. Se oli ensimmäenen ilouutinen het torkkujen jäläkeen. Ja het perrään tul toenen ilouutinen: kaek, ihan kaekki sormettii on tallella ku sianporsaat karsinassaan. Ja aattelin het jotta "ee kahta iliman kolomatta" ja oekessa olin: ee ollunna nenän tursakekkaan hävinnä torkkujen aekana ihan minnekkään.
Voe syntyissä, voe-voe elläessä ja voe-voe-voe kuolleissa!
Onpa lystikkäitä poikia täällä.Ihan piristää mieltä pitkäksi aikaa.Pitää tallentaa tämä hauska keskustelu, jos vaikka häippäsee täältä.Hienoa aitoa suomalaista murretta ja hauskaa hersyvää jutunvääntöä !
jääkät tahi tosijääkät, on ennennii hoijjeltu. Ätlätään sisäesesti ja ulukosesti joka päevä ja seon siinä! Se tää nykyajan kuihotus ja terveysintoelu jääkistää niskat ja hoosusta taskut, eeku leekaperät pit sanoman.
Ja voe että sitä tärkeilyn miärää, kertokaekkiaan. Nii ollaan tärkeitä, jotta aevottii männöö semmoseks ku tärkätty oes aevan. Ja ihan suotta: seon nii letkeetä ku ottoo rennosti ja voe että sitä vuep naattia sillon elämästä...
johtuu siitähhii jos on ahneuksissaan tilannu ihtelleen liika isot tekohampaat. Vaekkeehan siinä on letkeesti jutustella josson suu täynnänsä leekopalikoeta. Parempi sillon puhhuu vaekka kokonaa iliman hampahia...
nennäen jos osovais puhhua ja jatkaes: "ee oo muan piällä tän parempoo hajjuu ku mikä kualiluatikosta tulloop".
Ja hetikohta lipova kieli yhtyis nenän sanomissiin: "oekkeessa out, yläkerran kaveri, oekkeessa out, eepä makuhermoje kutkuta mikkään muu yhtä ihanalla tavalla".
Näen nenä ja kiel yhteesessä ymmärryksessä toemeesa toemittoopi, eevät riitele, eevät koskoon, siinäpä meelle kaakille on oppimista!
varpaatti on mukana naatinnossa kuvvoan on kualiluatikosta kyse. Ihaha nuo mänövääpi kippuralle onnesta!
höpöstelijät ansaittisivat Noopelin höpöstyspalakinnon . Ei tarvihe ehki mittään mielialalääkkeitä päivän pelastamiseen.!!!Kutkuttavat verpaaliakropaatit liikkeellä!!!!
.....