vain urheilu on tärkeää...Meillä puhutaan urheilusta. Se alkaa aamusta ja loppuu iltaan. Kyllä veteraani urheilijan kanssa on kiva elää, puhumista riittää urheilusta.
Tuossa selkäni takana kirjahyllyssä on 12 osainen Urheilumme Kasvot kirjasarja, josta ammennetaan tietoa jos jokin asia on sattunut unohtumaan, vaikkakin se on hyvin harvinaista...
Jos niin käy, että leskeksi jään, niin tuon kirjasarjan vien ensitöikseni kierrätys-
keskukseen, näin olen suunnitellut, enkä koskaan kuuntele enkä katsele minkäänsorttista URRRheilua.
Tuossa selkäni takana kirjahyllyssä on 12 osainen Urheilumme Kasvot kirjasarja, josta ammennetaan tietoa jos jokin asia on sattunut unohtumaan, vaikkakin se on hyvin harvinaista...
Jos niin käy, että leskeksi jään, niin tuon kirjasarjan vien ensitöikseni kierrätys-
keskukseen, näin olen suunnitellut, enkä koskaan kuuntele enkä katsele minkäänsorttista URRRheilua.
Vastaukset 14
Vanhimmat
urheilua,,, ihan mitä tahansa. Olen kanssa kurkkua myöden täynnä urheilua.
Toisaalta katselkoon,,, jääkiekkoa on tiiraillut kiitettävästi.
Mutta mitäpä siitä sen kun katselee. Viikonloppuisin vain telkusta ei tule juurikaan muuta kuin (huoh) sitä urheilua.
Mites taas sattuikin, samanlaatuiset miehetkin meillä.
Tämä täällä makaa rötköttää sohvalla, välillä torkahtaa ja eikun heti kohta hihkuu ja taputtaa käsiään ja annas olla jos soitetaan Finlandia, niin siihen tarvitaankin jo riepu millä silmiä pyyhitään.
kuin kaksi marjaa... ;))))
Onneksi ei meillä urheilut pauhaa kuin formuloiden aikana....
Ollaan varmaan oltu edellisessä elämässä kaksoset? Heh.
urheilu vetää meidän miehiä. Huvittavinta asiassa on vain se, että meillä minä olin nuoruudessa se joka harrastin urheilua. Isäntä ei.
vaikkakin sivuaa alkuperäistä aloitustani.
Ostettiin viime loppu kesänä soutuvene, sellainen lasikuituinen. Vene oli nätti, kun mikä, mutta vedessä äärettömän kiikkerä niin, että lähes meinattiin sen kanssa mulia.
Voitko kuvitella, että venekauppias ilmoitti, että hän ostaa sen takaisin ja samalla hinnalla... Todellakin meinasin lentää takapuolelleni, ettäkö voiko olla vielä nykymaailmassa noin reilua kauppiasta? Niin siinä sitten kävi, että vei rantaan toisesta paikasta ostetun veneen ja samalla haki itse myymänsä pois.
Rahdistakaan ei olisi ottanut mitään, mutta mieheni tyrkkäsi 40 euroa. Kyllä meni hyvin tämä juttu joka suoraan sanoen minua oli harmittanut.
mikäs sillä olisi ollut soudella vaikkapa kuutamossa kuun siltaa pitkin ;-D
Joo meillä on ollut kumivene,, äläkä kysy mitä sillä teimmme,,, ainakin sen kanssa kastui kiitettävästi.
mutta arvaan, kävitte ongella, tai sitten jotakin muuta :)))))
jotakin muuta;)))
Ei se hankittiin aikoinaan vuonna kilpi ja miekka, kun meillä oli vielä kesäpaikka Kulhon saaressa.
Paikka ei ollut omamme ja kolme kesää siellä vietimme.
Niin, niin päästiin perimään saunamökki. Heh.
Löysin sen hellankin, tai oikeastaan se on sellainen kamina minkä päällä voi keittää mitä vaan. Laitamme sen ulos ja ekaksi pistän papusopan tulemaan. Sitä saakin keittää 4 tuntia jos meinaa sen kypsäksi saada.
Saisihan siitä järvestä kalojakin, mutta ei niitä voi syödä, kun ne ovat meidän kesyjä kesävieraita.
ja liotatko ne?? Liotus yön yli lyhentää kypsentämisaikaa hernerokassa. Minä laitan lihaksi rimpsuluita,, antaa hyvän maun.
Vai saunamökki,,, sellainen on ihana. Ajattele joka aamu herättyäsi pääset uimaan järveen. Ihanaa. Itse olin kova uimaan ja viihdyin vedessä hyvin. Aamu-uinti piristi kummasti ja vasta sitten aamupala. illallakin ennen nukkumaan menoa kävin uimassa.
Nykyään se vain on jäänyt sekin,,, kunhan juoksemassa käyn altaassa.
kohtalo, kun en tee sille hernesoppaa, vaikka se on sen herkkua. Joskus ostan sellaisen lihattoman rokkapurkin jonka sitten syömme kyllä yhdessä.
Paras rokka tulee kyllä savustetusta sianpotkasta tai savulihasta yleensä mutta, kun ei niin ei.
Toin sieltä reissusta Afrikkalaisia papuja ja ne ovat niin kivikovia, että vaikka yön yli liottaisi, niin yhtään eivät pehmene.
Vielä tuosta kasvis, kana, kalaruokailusta senverran, että minulla oli näköhäiriöitä ja sitten todettiin korkea kolestroli taso, vaikka olen niin laiha.
Olen pystynyt pitämään sen kurissa ja nyt on jopa ihan loistoarvot ilman lääkitystä ja pelkästään tiukkaa ruokavaliota noudattamalla.
Jatkan vielä senverran, että käydään kerran viikossa yhdessä kuppilassa, missä ukkoni voi herkutella niillä kotleteillaan ja minä katselen vain vieressä vesi kielellä.
Jahas, kerrankin joku muukin "nalkuttaa" tästä aiheesta. Meillä mies on urheiluhullu henkeen ja vereen. Kaikki jääkiekkoon, formuloihin, jalkapalloon ja yleisurheiluun liittyvä on äärimmäisen tärkeää. Itsekin pidän urheilusta ja sen seuraamisesta, mutta liika on liikaa. Meille tulee urheilulehti, kiekkolehti ja veikkaaja ostetaan aina kun uusi ilmestyy kauppaan. Aamu alkaa tekstiteeveen urheilusähkeillä. Ainoa nappula kaukosäätimessämme, jossa ei ole enää pintaa on tekstiteeveen nappi. Meillä katsotaan jopa snookeria, jos muuta urheilua ei satu juuri silloin tulemaan. Ratsastus ja golf ovat ainoat lajit joita mies ei seuraa. Hän herää jopa keskellä yötä katsomaan jotain "todella mielenkiintoista" nyrkkeilyottelua. No juu, toisaalta ajateltuna, voisi sitä turhempiakin kiinnostuksen kohteita olla ja itseasiassa mies työskentelee urheilun parissa, joten suotakoon se siinäkin mielin hänelle. Tiedän siis mistä puhut, mutta juu liika on liikaa.
Juoksijalehti, Hiihtäjälehti, Veteraaniurheilulehti, Veikkaaja tiistaisin ja tietysti sanomalehdistä luetaan ensimmäiseksi urheiluosasto.
Jouluja olemme viettäneet Vierumäen Urheiluopistolla, samoin Pajulahdessa urheilullisissa merkeissä. Joo,o siinä se on mennyt tämä elämä "urheillessa".
Vaan yksi tärkeä bointti urheilulla on ollut, ehkä kaikkein tärkein meille. Olemme saaneet välillisesti leipämme tästä urrrheilusta.