Vai ovatko asiat liian hyvin:-) Jotenkin niin tylsää, niin tylsää ja keski-ikäistä tämä keskustelu. Vaikka vankassa keski-iässähän sitä ollaan, mutta ei se elämä vielä ohi ole. Puutarhahoito ja lapsenlapset, 50-villitys ja onko sitä vai ei. Siitä on jo 30 vuotta, kun kukaan kiinnostui maailman tilasta, ihmisenä kasvamisesta jne?
Ollaanko täällä unessa?
Havanna
361463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
puhuu kerrankin asiaa eikä asian vierestä.
Eläköön 70-luku!!!
Mitä jospa vaikka muisteltaisiin koulu aikoja tai vaikkapa rippikoulua kun käytiin, no en tiedä ,ei taida olla keskustelun arvoista, mene ja tiedä:)
No jaa, mitä tahansa voi muistella, jos vain saa siitä jotain mielenkiintoista irti. Itse muistan vain ristinollan pelaamisen takarivissä. Mutta.
Ollaanko me vielä kiinnostuneita muusta kuin omasta hyvinvoinnistamme? Tai muiden pahoinvoinnista.
puhua kun siitä puhutaan jo muutenkin jokapaikassa miten kukin voi ja jaksaa.
Kuka muistaa mitäkin. Minulle rippileiri 1970-luvulla oli yksi elämäni parhaista asioista. Nykyään riparit kestävät vain viikon ja ovat lähinnä elämysleirejä. Voi nitä aikoja kun gospel-musiikki vasta teki tuloaan. Nämä nykyajan puoliväkisin saneeratut Tilkkutäkit ovat vain pintaraapaisu siitä tunnelmasta, nuoren ihmisen etsimisestä ja uskosta.
Se olikin vitsi. Eli jankataan kuinka kaikki olis paremmin, jos olisin parempi ja mieluummin vielä puhutaan siitä, kuinka vinksahtaneita toiset ovat...joten ei tässä hätää, kai. Mutta harva jaksaa edes ajatella, että voisi muuttaa elämässään jotain vielä 50-vuotiaana, enkä tarkoita nyt puolison vaihtamista nuorempaan:-) Vaan että uudistuisi itse, ottaisi vastuun omasta elämästään ja sen mielekkyydestä, eikä vain valittaisi tai pakenisi esim. ostamalla jotain, joka tekee vain turhautuneeksi.
rippikoulun jo kuuskytluvun puolivälissä, silloin siellä oli meno erilaisempaa kuin nykyään.
jos vain ajateltais itseämmme itsekkäinä ihmisimä ja yksilöinä. Minä olen parantumattomasti sairas ja lopunikäääni syö lääkkeitä ,noita myrkkyjä lapan naamaaani aamusta iltaaan ja illasta aamuuun.Mutta siittå huolimatta jaksan katsoa rohkein mielin tulevaisuuteen ja¨elän tätä hetkeä tässä ja nyt
täällä jauhaa maailmantuskaa ja angstia.
Niitä on arjessa ja elämässä ihan tarpeeksi muutenkin.
Minulle riittää kevyt, mieluummin humoristinen juttelu.
Voihan jokainen halutessaan aloittaa täällä vaikka kuinka maailmojasyleilevän ketjun.
Joskus lueskelen aikoinaan kirjoitettuja ainekirjoituksia, voi sitä kaikkivoipuuta.
Tiede-osiosta löytyy filosofia-aihealuekin.
Sitähän täällä jo oikeastaan jauhetaankin, mutta hiukan vesittyneessä muodossa. Voisihan sitä pohtia esim. mikä oikeasti tekee vaikka sinut onnelliseksi, ja sillä tavoin vielä, että se kestää kauemmin kuin 5 min.?
voisi olla hyväkin aihe.
5 minuutin onnikin on monelle ylellisyyttä, ainakin päivittän nautittuna.
...mikä on onnea. Jollekin se voi olla päivä ilman pelkoa, jollekin merkkikengät. Molemmista voi tulla hyvä mieli. Kuitenkin jokainen arvottaa asioita omista lähtökohdistaan. Sitä kuitenkin kaipaan vaikkapa 60-70-luvuilta, kun ihan yleisesti oltiin sitä mieltä, että kaikille kuuluisi hyvä elämä, edes joissain määrin.
minuutissa kaikkineen porinoineen on suoritettu, sano siirakki:)
voisi olla tämä vanha: Katsele palavaa tulta, virtaava vettä ja nukkuvaa lasta. Siinäpä se...
ja ilman sitä tuskin on onnea.
kunhan perustarpeet on tyydytetty (eihän nälässä ja janossa ehdi ajtella kuin ruokaa ja vettä). Onni saavuttaa sinut, kun pystyt iloitsemaan muiden onnesta?
näinhän siinä käy, jos osaa huomioda muita ihmisiä -rotuun ja uskontoon katsomatta.
tekee minut kaikkein onnellisimmaksi.
Ekaluokkalainen kertoo rakastumisistaan niin tosissaan, kuin vain ekaluokkalainen pieni poika voi.
Neljävuotias sanoo rakastavansa minua ja haluaa koko ajan yökylään jne. Lapset on niin aitoja.
Onnelliseksi tekee tietysti oma mies ja kaikki mitä meillä on yhdessä ja aivan kohta olen onnellinen siitä, että meillä on "heti valmis"-sauna, johon kohta mieheni kanssa menen nautiskelemaan.
Aika näyttää mistä kaikesta pääsen saunan yhteydessä nauttimaan.
Sauna remppaa tehtiin pitkään ja nyt kun se on valmis ja uuden uutukainen ja puhtoinen, niin siitä todella sopii nauttia ja siitä tulee ihan onnen tunteita.
Monesta muustakin asiasta tulen onnelliseksi, kuten vaikka hyvästä ruoasta ja juomasta.
Mehän olemme kateellisia kerjäläisillekin.
Vain pieni este.Purkka juupeli tarttui kitalakeen.:)
Purkka ei ollut edes silloin uusi keksintö. N. 2-vuotias osaa syödä sitä tukehtumatta (yleensä). Täällä on turha yrittää mitään keskustelua, sillä dementia alkaa jo vaivata useimpia.
Minullakin on kuulemma oikein suvussa dementiaa,
Nyt vain en muista kellä.:)
Purkkakaan ei ole enää samanlaista kuin
ennen,silloin ei tarttunut kitusiin.
Tärkeämpää on omat perjantaipuuhat, joita on harrastettu jo vähintään 20 vuotta. Ja vitsit on lähinnä kaksimielisiä, siitä puhe mistä puute. Pitäis olla oma palsta iättömille ajattelijoille!
tähtää, tai mitä se saavuttaa?
Onhan täällä suomi24:ssä palstoissa valinnanvaraa.
jostain kumman syystä se vesitetään täällä jollain vitseillä tai huomautuksilla, jotka menee täysin ohi aiheen. Eli siis on pakko sanoa jotain, vaikkei osaa sanoa mitään. Onko se sitten mollausta, jos tästä ärsyyntyy? Eihän ole pakko kommentoida, ellei ymmärrä mistä puhutaan.
vain omasta puolestani.
Ei mitään ikärajoa, ainoa kriteeri olisi, että pitää ajatella, pystyä vuorovaikutukselliseen keskusteluun ja perustelemaan mielipiteensä. Ja toisia ei mollata, vaan keskustelu kulkee sivistyneesti!!! Kannatetaan!
Pidetäään siitä kiinni!
Jo tämän takia kannatti kirjoittaa! Eli ikäryhmiin "iättömät ajattelijat" tms. Miten se käytännössä onnistuisi?
esittää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000004
JA NYT SITTEN TEKEMÄÄN DIREKTIIVIEN MUKAISIA ALOITUKSIA. HIENOA SINÄ SEN KEKSIT, JOTEN ALOITA UUSI KESKUSTELU. KANNATETAAN ))))
keskustelun pitäisi ollakin. Ei lapsellista hölötystä, teini-iän rimpuilua tai dementoitunutta höpötystä vaan sellaista kypsää ja kuuntelevaa.
veitikka trala laa trala laa........
Olin kirjastossa kuuntelemassa Hannu Raittilaa ja Osmo Soininvaaraa aiheesta : Onni
Yhteenvetona, onni vaatii rahaa, jolla voi saada "aikaa" onnen toteuttamiseen.
Onni on mielenkiintoinen elämä......
Onni on sisäinen rauha.....
Toivottavasti ymmärsin oikein, luulen niin
50 palstalla jokainen olla yhtä tylsä kuin on elämänsä tai yhtä kiihkomielinen maailmanparantaja kuin on näkynsä ja yhtä leikkisä kuin on sisäinen lapsensa. Kaikkea sitä mitä on aina kulloisenkin päivänsä mukaan. Suupalttina tai sivustaseuraajana. Ei 50 tarkoita sitä että täytyy olla jonkun tyyppiluokitellun keskusteluformaatin säkenöivä smalltalk-libero. :DDD
ootko käyny Havannassa?Mä oon,aika rapistunu
kaupunki.Fidelin syytä!
Itse olen kokenut "keski-iän" parhaimmaksi elämänvaiheekseni!
Vuoristorata on jo koettu - nyt mennään eteenpäin omaan tahtiin ja omilla ehdoilla ;DDDDD