Haluaisin kovasti ottaa perheeseemme toisen kissan, mutta en tiedä miten ensimmäinen kissamme siihen suhtautuisi. Joten kaipaisin vähän neuvoja.
Asumme omakotitalossa, mutta kissamme on 2-vuotias sisäkissa. Leikattu naaras ja oikea kohelo. Välillä hyökkäilee aika rajustikin, ja tämä vähän pelottaa, että hyökkääkö myös pentukissan kimppuun.
Olen ajatellut uros kissaa kaveriksi. Onko sillä mitään merkitystä? Tuleeko yleensä uros ja naaras paremmin toimeen keskenään? Tiedän, että tapauskohtaista, mutta kuitenkin....
Ja haluaisin joko ragdoll tai venäjänsinisen rotukissan. Ensimmäinen kissamme on ihan maatiainen. Onko tällä jotain merkitystä? Pitäsikö ottaa vain toinen maatiaiskissa?
Haluaisin myös kuulla kokemuksia ja neuvoja.....
Asumme omakotitalossa, mutta kissamme on 2-vuotias sisäkissa. Leikattu naaras ja oikea kohelo. Välillä hyökkäilee aika rajustikin, ja tämä vähän pelottaa, että hyökkääkö myös pentukissan kimppuun.
Olen ajatellut uros kissaa kaveriksi. Onko sillä mitään merkitystä? Tuleeko yleensä uros ja naaras paremmin toimeen keskenään? Tiedän, että tapauskohtaista, mutta kuitenkin....
Ja haluaisin joko ragdoll tai venäjänsinisen rotukissan. Ensimmäinen kissamme on ihan maatiainen. Onko tällä jotain merkitystä? Pitäsikö ottaa vain toinen maatiaiskissa?
Haluaisin myös kuulla kokemuksia ja neuvoja.....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Otin toisen kissanpennun juuri 2-vuotiaan kissan seuraksi, 2v on uros ja pikkuinen tyttökisu. Se sujui alusta asti hyvin. Onko teidän nykyinen kissa ollut toisten kissojen seurassa, siis esim. jo pentuna? Silloinhan jo tottuvat, että muitakin kissoja voi "olla olemassa". Meidän kissalla on kyllä ollut kissakaveri, joten tiesin että se on sosiaalinen. Aikuisen kanssa ei tullut toimeen, mutta pennun kanssa ovat kavereita. Molemmat on maatiaisia, joten rotuasioista en osaa sanoa. Ainahan se on epävarmaa, miten toisiaan sietävät. Meidän "vanha" kissa on tosi rauhallinen, eli senkin vuoksi uskalsin kokeilla (ei ole ikinä tapellut, juoksee ennemmin karkuun..)Mutta kannattaa ottaa "palautusoikeudella" jos pennun otat. Ja totuttaminenhan voi viedä kauankin aikaa, eli kärsivällisyyttä tarvitaan. Siis hyökkääkö kissanne ihmisiä päin, onko vihainen vai hyökkiikö vaan "leikillään" (=ei ole ymmärtänyt/oppinut ettei ihminen paini sen kanssa samalla tavalla kuin toinen kissa)? Toinen kissahan voisi sitten rauhoittaa tätä hyökkimistä, kun se saisi vertaisensa painikaverin! =)
Kissamme on todella huomionkipeä. Jos en huomioi sitä niin silloin yleensä alkaa hyökkäily. Mieheni kimppuun ei hyökkää, mutta minun kyllä. Välillä leikillään, mutta toisinaan tuntuu kyllä, että on oikeasti vihainen. Voi tietysti olla tylsistymistäkin. Ja sen takia haluaisin juuri kissallemme kaverin, koska se on hyvin seurallinen ja vaatii paljon huomiota.
Kyllä kissat tottuvat uuteen tulokkaaseen, kun niille annetaan vaan tarpeeksi aikaa tapauksesta riippuen. On aivan ihanaa katsoa kun kissa on saanut kaverin, kuinka ne leikkivät ja tutustuvat toisiinsa. Kissa ei vaadi ihmiseltä välttämättä niin paljoa huomiota kun on kaveri kenen kanssa painia ym.
Meillä tottui päivässä, mutta vanhemmillani meni 2 vuotta että 16vuotias kollikka tottui vilkkaaseen kissanpentuun :)Mutta kyllä se kissallekin on niin kiva kun se saa kaverin eikä tarvitse olla enää yksin kotona kun ihmiset ovat poissa.