Apuja taas

Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta. Liiallinen lannoitus aiheuttaa pitkällä aikajaksolla akvaarion rehevöitymistä ja happikatoa.

Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä. Rehevöityminen vesistössä johtaa veden samenemiseen, vesikasvien lisääntymiseen, umpeenkasvuun, levien kasvuun, happikatoon sekä kalaston ja muun eliöstön muutoksiin.

Rehevöitymisen syynä on kasvien tarvitsemat ravinteet, typpi ja fosfori, joita joutuu ympäristöön muun muassa maatalouden valumavesien mukana, teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien mukana, kalankasvattamoilta ja laskeumana ilmasta. Typpi on rehevöitymistä rajoittava minimiravinne suurimmassa osassa Itämerta.

Alkuun päässeen rehevöitymisen pysäyttäminen voi olla ongelmallista. Vaikka kuormitusta pystyttäisiin vähentämään, pohjasedimentteihin varastoituneet ravinteet saattavat palautua uudelleen kasvillisuuden käyttöön. Orgaanisen aineksen vajoamisen seurauksena mikrobien aerobinen hajotustoiminta lisääntyy pohjasedimentissä, mikä johtaa hapen loppuun kulumiseen. Rehevöitymisen seurauksena pohjasedimenttiin syntynyt hapeton tila voi muuttaa ravinteita uudelleen liukoiseen muotoon. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.

Tietyt tropiikin kalalajit ovat sopeutuneet elämään tiheissäkin vesistö viidakoissa mutta ottaen huomioon veden määrän villissä luonnossa ja verrataan sitä omaan muutamaan kymmeneen litraan akvaariomme vettä on ongelma tilanteissa asian korjaaminen monta kertaa hankalampaa kuin mitä luonto pyrkii omillaan asiaa korjaamaan.

Pidetään akvaarioissa sopivasti kasveja karsimalla niitä säännöllisesti, joitakin kasveja kannattaa kaupata eteen päin jos kyseessä ei ole sellaiset lajit jotka muutenkin vallottavat akvaarion helposti esim.
- vedensuosikki
- rasvalehdet
- vallisneria
- konnanputki
- limaskat
etc.