"yhteiskuntaluokasta"? Enkä nyt tarkoita mitään kastijakoa, vaan ihan pikku gallup.
Yhdessä tutkimuksessa oli, että puolisot joilla on samanlainen tausta eroavat vähemmän kuin jos sitä "luokka-eroa" on.
Mieheni perhe on huomattavasti vauraampaa kuin omani, eikä se ainakaan vielä ole mitenkään vaikuttanut. Yhdessä ollaan oltu 15v.
Yhdessä tutkimuksessa oli, että puolisot joilla on samanlainen tausta eroavat vähemmän kuin jos sitä "luokka-eroa" on.
Mieheni perhe on huomattavasti vauraampaa kuin omani, eikä se ainakaan vielä ole mitenkään vaikuttanut. Yhdessä ollaan oltu 15v.
Vastaukset 22
Vanhimmat
voi verrata kun mieheni on maalta (maatilalta) ja minä kaupungista. Kai siellä se "vauraus" on mettässä ja kaupungissa pankissa tahi osakkeissa.
En usko, että kummankaan perheen on täytynyt sen suurempaa puutetta kärsiä, vaikkei mitään hekumallisen suurta perintöä olekaan odotettavissa. Sitä vastoin kulttuurierot ovat huomattavan suuret ja siitä koituu aika ajoin päänvaivaa.
gallup!:)
Meillä mies on "varakkaasta" perheestä ja minun vanhemmat on olleet aina aika tiukilla.
Eron huomaa siinä kuinka helposti miehen vanhemmat ovat meitä rahallisesti auttamassa kun taas minun vanhemmilla on se periaate, että ensin pitää yrittää itse kaikkensa ja sitten apua saa heiltä jos ei mistään muualta. Siinä kanssa huomaa, että mieheni isä vie mieheni joka joulu, syntymäpäivä, vaateostoksille monen sadan euron edestä. Saimme heiltä toissa jouluna ulkomaan matkan joululahjaksi! Että tämmöisistä huomaa mitkä eivät edes ole elämässä niitä tärkeimpiä.
"Riitaa" tästä on tullut sen verran kun on nyt tuo lapsi ja ollaan noita kasvatusperiaatteita yhdessä mietitty... Että mieheni olisi sitten heti tyrkyttämässä rahaa lapselle kun muuttaa kotoa pois. minä taas sitä mieltä, että itse pitää pärjätä mahdollisimman pitkälle itsenäisesti. Eihän sitä muuten ikinä opi olemaan aikuinen. Toki apua saa jos on aivan kusessa mutta itse pitää yrittää kaikkensa!
Vaikka meillä näin eroa on, niin silti mies ei ole mikään snobi! Toisin kun hänen veljensä... Heille ei riitä mikään...
taitavat olla sitä mikä määritellään keskiluokaksi:
äiti on lääkäri ja isä insinööri/opettaja.
Ensimmäisen mieheni vanhemmat olivat isä satamatyöläinen ja äiti teollisuusompelija.
Se liitto kesti hiukan alle 20 vuotta ja päättyi puolisoni kuolemaan.
Nykyisen puolisoni äiti on sairaanhoitaja ja isä insinööri.
En osaa kuvitella että tuo tausta kauheesti vaikuttais.
edes keskiluokkaan, mitä olen sinua kuunnellut.
Se varmaan kompensoi tilanteen.
mutta minkä?
Mies on keskiluokkaisista oloista, samoin minä.
Oma koulutus on yliopistosta, miehen ammattikorkeasta.
Alempaa keskiluokkaa ollaan, senoisin, mutta ei se parisuhteeseen vaikuta suuntaan eikä toiseen.
ihan duunariperheistä ollaan ja duunareita itsekin.
Ihan erilaiset taustat meillä. Koulutuksen puolesta itse tulen olemaan korkeammin koulutettu, mies taas viihtyy duunarina.
Toisaalta mitä väliä noilla asioilla on, jos vaan ihmisillä synkkaa :)
oletko kenties mielestäsi kovastikin korkeasti koulutettu jos olet lähihoitaja ja vieläpä vaillinainen sellainen, ethän ole vielä edes valmistunut...hoh hoh ja jihaaa
Duunareiksi ne hoitsutkin lasketaan, eihän heilläkään ole kuin toisen asteen koulutus.
koulutusta ja varakkuutta miehen kanssa mutta vanhempamme ovat eri asia. miehen vanhemmat on korkeemmin koulutettuja ja huomattavasti varakkaamipia.
mut hyvin on menny. en voi valittaa.
J a KYLLÄHÄN sillä oma vaikutuksensa aina on. Turha sitä on kieltää.
15vuotta avioliittoa takana, eikä vieläkään olla eroamassa. Mutta naivi olisin, jos väittäisin ettei sillä vaikutusta ole. On sillä. HELPONPAA olisi naida omasta luokastaan, vaan rakkaus ei tunne rajoja.
Sanoisinkin että sokean tyhmä olet jos noin kiellät vaikutukset kokonaan. Yksi kaunis päivä ne pärskähtävät naamallesi, ja on liian myöhäistä sitten enää tehdä mitään liiton pelastamiseksi.
olisit tietty voida kertoa mistä luokasta olet, siitä korkeammasta vaiko alemmasta? Kirjoituksestasi päätellen olet alemmasta, koska et edes osaa kirjoittaa oikein sanaa HELPOMPAA, vaan kirjoitit sen väärin muodossa HELPONPAA. Pöllö olet.
Ei tänä päivänä niin köyhä voi ollakkaan kuin minä lapsena. Lama-ajan opiskelija jne. Miehellä melkein sama. Kurssit tosin monelle alalle ja nykyään töissä. Yhdessä elettiin lama -aikaa. En vaihtais pohattaan enää. Nähtiinhän noita paskoja jo 80-luvulla. Ja miten kävi?
Mieheni isä on DI ja hänen äitinsä on lastentarhanopettaja. Oma isäni on biologi ja äitini on uutistuottaja. Mieheni kanssa ollaan taas opetusalalla, tosin hieman eri tavoin ollaan suuntauduttu. Ilmeisesti ihan samaa kastilaitosta.
Ja sitten noihin Sadulle ja Jihuuulle osoitettuihin viesteihin, jotka on lähetetty puolilta öin: Miksihän mulle tuli sellainen olo, että mä olen kuullut tämän kaiken ennenkin juuri tällä foorumilla.
Ja vielä: Itse arvostan äärettömän paljon henkilöitä, jotka tekevät työkseen jotakin käsillään. Joskus itsestäni tuntuu, että mikäs tässä on lukiessa joitakin tylsiä kirjoja ja käydä tyhjentämässä kaaliin jäänyt aines tenttipaperille. Toki esimerkiksi noi suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot vaativat jonkun verran kielitajua sekä kykyä yhdistellä tietoa jne. Mutta osatapa tehdä jotakin konkreettista oikeasti! Mieheni hurmasi minut aikoinaan juuri itse tehdyillä huonekaluilla. :)
"Toki esimerkiksi noi suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot vaativat jonkun verran kielitajua sekä kykyä yhdistellä tietoa jne."
No sun ei tarvi pelätä, että sulla olisi ainakaan noita taitoja. Olisit vaan pysynyt kakkavaippoja vaihtamassa päiväkodeissa. Ja jos luulet olevasi opettajana jotenkin paremmin koulutettu, kun muut ihmiset, niin väärässä olet. :) Et sinäkään yllä työväenluokkaa pidemmälle. Pönttö olet!
täällä näköjään jollakin on taas tylsää kun on pakko nakkoa hyökkääviä kommentteja väliin :D
No ainakaan meillä lukijoilla ei ole tylsää...
Parempihan se on täällä purkaa paineet kuin heittää kännipäissään mies ja lapset kirveen kanssa pihalle. :) Ja tyhmiä ja katkeriahan me ollaan, mitä uutta siinä on?
Suht samaa maata. Miehen porukoilla taitaa olla enemmän rahaa, mut meidän puoli on aalelisempaa ;-)
Omat vanhemmat olivat hyvinkin eri yhteiskuntaluokista. Äitini suku on ollut jo monen sukupolven ajan akateemisesti koulutettua. Isäni isä oli sukunsa ensimmäinen alateeminen, maaseudulla pappina. Kyllä sen huomasi lapsikin, että asialla oli ainakin äidille merkitystä. Erosivat 30 vuoden avioliiton jälkeen.
Itselläni on nyt 10 vuotta "epäsäätyistä" avioliittoa takana. Tosin luokkaero omien ja mieheni vanhempien välillä ei ole ihan yhtä suuri kuin vanhemmillani. Minä olen siis opettajaperheestä ja mieheni on duunariperheestä. Ei tuo ole ainakaan vielä aiheuttanut ongelmia.
eli mies on leskiäidin poika, eikä isän eloss aolo juurikana olisi statusta nostanut. Äitinsä ihan tehdasduunarina uransa tehnyt.
Omat vanhempani taas ovat kumpikin koulutettuja ja esimiestehtävissä olleita. Isä sittemmin yrittäjä sekä luottamustehtävsissä sekä politiikassa mukana jne. Eli taustat todella erilaiset.
Ehkä isoin juttu on kuitenkin se, että meillä keskenään on taas roolitus aika samalla linjalla. Kumpikin on työntekijöitä, mutta ei ihan rivimiehenä jolloin vastuuta ja valtaakin on jossain määrin tarjolla ollut. Kuitenkin työ ei ole urajohtoista tms jolloin puhti jää kotiin ja työajat on säännölliset jne.
Sinänsä väite varmana pitää jossain määrin paikkaansa sillä useimmiten (tilastojen mukaan tämäkin) perhetausta kertoo omankin koulutuksen ja työsaran. Tällöin varmasti tulee epäsopua kun toinen tienaa tuplat tms. Toisaalta ei varmaan lopulta todella hyväpalkkaisten puolisot enää edes käy töissä jos liksa on ihan ropoja. Vaimot jää silloin kotiin.. Ja sitten vielä se, että ei palkka kerro koulutuksen ja sivistyksen määrästä..
Ehkä suurin pointti on se, että tietyissä piireissä seurustellaan pitkälle saman tai tiettyjen piirien kanssa ja sieltähän se puolisokin sitten löytyy. Taustat ja harrastukset sekä mielenkiinnot on samat tai sitten niitä ei ole vaan ollaan vaan totuttu olemaan..
omat vanhemmat ovat ns. akateemisilla aloilla ja miehen vanhemmat duunari ja tilitarkastaja.
Meillä elettiin kädestä suuhun ja vasta kun me laspet muutettiin pois porukat osti mökin (aina asuttu vuokralla).
miehen porukat omistavat kiinteistöjä, mökin ja oman talonsa tontteineen.
Joskus on mieheni ollut rahojen kanssa törmäyskurssilla siskonsa ja vanhmepien kanssa mutta itse olen pysytellyt poissa nuista jutuista.
Ja koitan olla vastakin. Parempi niin ettei ole mistä tapella :) Ja onneksi yleensä perimis hommatkin hyppäävät yhden sukupolven yli käytännössä.
Meillä laitettiin jo perintöä jakoonkin. Eli vanhempani jo lahjoittivat lapsenlapsille arvopapereita joten meikä jäi siis välistä. Säästyy veroja ja on sitten jotakin pesämuna akun tästä velkaisesta koditaan maailmalle lähtevät... Ei vaiskaan, nyt niiden papereiden arvo riittää jo pienen kämpän vakuudeksi ja osikoja on opeteltu käyttämään vastuullisesti eli ihan oikeasti homma toimii. Tämä oli todella hyvä ratkaisu ja varsinkin verollisesti loistava.
Meillä porukat ei myöskään ole omaisuutt amuuten keränneet eli mökki on peritty ja säästöjä on, mutta nyt niitä menee ihan elämiseen eläkkeellä. Toisinaan on koomista kun säästöjen käytöstä minule rapostoidaan, no onhan ne tavalölaan multa pois, mutta mitä ei ole saanut ei omista ja asia tekeekin lähinnä kiukkuiseksi. Niiden säästöjähän ne on!
Miehen puolelta on sen sijaan tullut taustasta huolimatta noita perisntöjä niin ameriikan serkulta kuin muiltakin tahoilta. Summat ei isoja ole olleet, mutta aina tulleet sopivaan aikaan. Ja kun rahasta on kyse niin ainahan sille käyttöä on..
Tämä perintöasia onkin joissakin talouksissa ongelmallinen kun toinen perii ja toinen ei. Isojakin riitoja on joillakin ollut. Meillä asiat menee sovussa muutenkin kun on tuo yhteistalous. Ja tuosta polven yli hyppäämisestä mies on oikeastaan aika ylpeäkin...
Hauskoja on riidat joiss ajaetaan jo omaisuutta vaikka vielä ei ole edes jaettavaakaan. Ja jaot on aika hauskoja nekin kun vanhoista kalsareistakin joku saa riidan aikaan. Itse aikanaan pysyin visusti ulkona jaoista ja vain ohjeistin mitä ei missään nimessä meille tuo tai menee romunsa kanssa samaa reittiä takaisin! Enhän ole asianosinen joten tapelkoon ne joille asia kuuluuu, vaikka eipä nuo juurikaan tapelleet vaikka muutama kerta lanttia heitettiinkin ja yhdelle sisarelle naurettiin...
Raha todella tuo joistakin ihmisistä todella huonoja puolia esiin ja toiset taas suhtautuu yllättävänkin viileästi. Ja se peitelty ahneus vasta hauskuutta meille muille tuokin!