millaisen katon laitatte,voin kertoa että omistan talon jossa on vuonna 1921 tehty konesaumakatto,ja eikä mitään vuotoja eikä ongelmia. Rakennan nyt kahta taloa joihin aion myös laittaa konesaumakaton... tosin ikä minulla ei riitä näkemään kestääkö saman mikä vanha katto.
Älkää turhaan miettikö
Konesauma
295719
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
on varttikate 1800 luvulta.
minulla on 1900 luvun alun konesaumakatto (kuparia)
ei voi moittia.
kupari ei ole peltiä. Se ero on niin merkittävä, että uusiessasi kattosi saat siitä nykyisestä katostasi romikselta uuden peltikaton hinnan.
eroaa rannilla classicista, muuten kuin se on kalliimpi ja vaatii peltiseppää toisin kuin rannila classicin asentaa kahdestaan helposti itsekin.
ei vaan oo mitään tekemistä konesaumakaton kanssa.Näyttää ehkä etäältä katsottuna samalta, mutta on silti vain profiilipeltikatto!
Ja kyllä siellä classic-katollakin usein lopuks peltisepän tarttee käydä (ne läpiviennit).
onko näissä profiilipeltikatoissa jotain vikaa/vuotavatko nämä?
Meillä vuonna 1985 asennettu konesaumakatto ja kesällä laitetaan katto uusiksi, koska pellistä on muovipinta irronnut, joten ei tuo konesaumakattokaan ole ikuinen kun tehdään Rautaruukin paskapellistä.
Silti konesaumattu tulee uudestakin katosta, koska rakenteena se on ylivoimainen, mutta pellin valmistaja vaihtuu.
pelleissä oli huikeita laatueroja.Tulosta ilmeisesti tehtiin laadun kustannuksella.Tänä päivänä laatu on huomattavasti parempaa, tosin hintakin on toinen.
mietin myöskin kattoremonttia eikä voi hymyilemättä lukea moisia kommentteja. Taitaa olla niin, että 10v:n kuluttua sanotaan taas, että voi voi kun niissä ennen vuotta 2010 tehdyissä pelleissä oli niin paljon eroja ja, että kyllähän se nykyisillä pelleillä olisi kestänyt hyvinkin vielä 80v.
Kukapas se tietää tulevaisuutta, mutta mitä nyt itse olen n.30 v. noita peltejä rytistelly, niin omasta mielestä kyllä nää nykyset on kohtalaisen hyviä verrattuna siihen 80-luvun tavaraan.Saatoihan sitä silloinkin olla ihan kelpo kamaa, mutta omalle kohdalle ei kyllä sattunut.
PS: 80 vuotta on kyllä aika pirun pitkä aika :)
aikaa. Eikös 1921 vuodesta ole kuitenkin kohta 90 vuotta? No epäilenpä ,että ei nykyisillä sen enenpää, kuin 80 luvun pelleilläkään siihen päästä. Syykin on selvä, silloin kun peltisepät oli oikeasti seppiä nehän tako käsin nuo konesaumakatot jolloinka pystyivät käyttämään kunnon peltiä eikä mitään 0.6mm paksua pahvia niin, kuin nykyisin. Nykyisin pakko tehdä ohuemmasta pellistä, kun ei se risla jaksa vahvempaa peltiä saumata. Eikä käsityönä tee nykyään enää kukaan sitä, kun on kiire päästä laskuttamaan.
Tiedoksi sinullekin, että käsisaumakatot on aina tehty joko 0,5mm tai 0,6mm paksusta pellistä.
Tuota paksummasta materiaalista on mahdoton kattoja tehdä. Poikkeustapaus koskee 0,7mm, mutta tämä on erikoispehmeää laatua, joten voin loppuun todeta, että nykyisin tehdään jopa paksumpia kattoja kuin ennen "hyvään aikaan":) Sen myönnän, että raaka-aine käytettiin ennen paremmin. Jopa vanhoja peltejä dyykattiin lavalta ja niistä tehtiin kesämökeille kapeita rivikattoja:)
Itse olen tehnyt käsikattoja 60- ja 70-luvulla. Nyt eläkkeellä, mutta viimeisimmät rivit ajoivat jo pojat sähkökoneella kiinni. Laatu nykyisin huomattavasti parempaa ja tasaisempaa kuin ennen. Lisäksi rivitoimittajia huomattavasti enemmän eli kilpailun johdosta pellin hinta pysyy kurissa. Puhun pelkästään galvanoiduista katoista, pural- ja pvc-kattoihin en ota kantaa.
Tiedoksi sinullekin, että käsisaumakatot on aina tehty joko 0,5mm tai 0,6mm paksusta pellistä.
Tuota paksummasta materiaalista on mahdoton kattoja tehdä. Poikkeustapaus koskee 0,7mm, mutta tämä on erikoispehmeää laatua, joten voin loppuun todeta, että nykyisin tehdään jopa paksumpia kattoja kuin ennen "hyvään aikaan":) Sen myönnän, että raaka-aine käytettiin ennen paremmin. Jopa vanhoja peltejä dyykattiin lavalta ja niistä tehtiin kesämökeille kapeita rivikattoja:)
Itse olen tehnyt käsikattoja 60- ja 70-luvulla. Nyt eläkkeellä, mutta viimeisimmät rivit ajoivat jo pojat sähkökoneella kiinni. Laatu nykyisin huomattavasti parempaa ja tasaisempaa kuin ennen. Lisäksi rivitoimittajia huomattavasti enemmän eli kilpailun johdosta pellin hinta pysyy kurissa. Puhun pelkästään galvanoiduista katoista, pural- ja pvc-kattoihin en ota kantaa.
Eihän se vaatinut muuta, kuin vähän papua niin pystyi käyttämään kunnon peltiä. Puhut vaan omasta puolesta, kun mokomia väität.
kyllä tahtoisin nähdä, joka käsin on katon lyönyt yli o.6 pellistä !
konesaumakatto vuodelta 53. Konesauma on hyvä ja pitävä,sekä tyylikäs. Täytyy vaan muistaa että vuonna -53 niitä teki miehet,,,nyt niitä on niin pirun harvassa.Kaikki "ammattimiehet" ei vaan osaa tehdä vuotamatonta kattoa,valitettavasti.
näitä nykyajan "seppiä" katolleen päästää. Parempi olisi kun tekisivjät vaan jotain koriste pellityksiä niin olisi noita vuotokorjauksia paljon vähemmän.
vaan itse, kun ootte niin päteviä!
sellainenkin vaihtoehto. tuntuu, että jopa parempaan lopputulokseen pääsisi itsekin kun rauhallisesti tekee.
Näissä peltikattokeskusteluissa menee aina vähän käsitteet sekaisin.
Ensinnäkin kysymys on rivipeltikatteesta,jonka historia yltää aina 1700 luvulle asti ja josta nykyisin käytetään myös nimitystä konesaumakate.
Katetyyppi rantautui Suomeen niin Ruotsin kuin Venäjänkin kautta ja muuttui alun taotuista suomupelleistä käsin saumatun arkitavaran kautta nauhapelleiksi, joita nykyisin sitten rivikoneilla profiloidaa ja käsi tai sähkörissoilla saumataan kiinni.
Muovipinnoitteet ( tai niikuin Ruukki nyt mielellään sanoo maalipinnoitteet ) ovat saaneet huonon maineensa lähinnä PVC 200/0 vuoksi. Tämä helposti erottuva martinointipinnoite oli runsaassa käytössä vesikatoissa 80 ja 90 luvulla ja aiheutti Rautaruukille rutkasti raklamaatioita. Varsinkin tummat sävyt:ruskea RR32 ja punainen RR29 olivat herkkiä kuoriutumaan irti sekä niiden UV-kesto oli huono. Ruskea meni vaalean vihreäksi ja punainen haalistui lähes valkoiseksi. Muut sen ajan pinnoitetyypit (esim. PVF2 ja Mattapolyesteri )kestivät hieman paremmin. Miksi 200/0 pinnoitetta sitten käytetiin? Sen kylmätaivutuskesto oli muita laatuja parempi( tosin tämäkin luulo on todistettu vääräksi VTT testeissä) ja se kesti työnaikaista kulutusta paremmin.No nyttemmin on pinnoitteiksi tullut esim.Pural,PVDF, Nova, joille luvataan hyvinkin pitkiä takuita. Tiedä sitten aika näyttää, koska pinnoitteet eivät ole oleet käytössä vile edes niiden takuuaikaa.
Jos varmuudella haluaa rivipeltikatteen, joka kestää katseen vielä 100 vuoden päästä, niin silloin kannattaa tehdä joko sinkitystä Zn350 pellistä ja huoltomaalata se säännöllisesti tai päätyä kupariin joka on lähes huoltovapaa.
Katepeltinä käyttäisin 0,5mm ja kuparissa 0,6 mm tavaraa.
Tämän paksummista ainevahvuuksista ei ole mitään hyötyä, seppä vaan ei saa tehtyä riittävän tiukkoja saumoja. Pellin kestoikään vaikuttaa olennaiseesti ehjä maalikalvo( 80my) sekä sinkitys( 35my ).
Edellämainittujen aineiden kuluessa pois, itse teräspelti ruostuu puhki hyvinkin nopeasti, jolloin on aivan sama onko käytetty 0,5 vai 0,7 mm tavaraa.
Kaikenkaikkiaan upean rivipeltikatten yleensä munaa ammattitaidoton "peltisepäksi" itseään kutsuva kattoremppamies, joka on mahdollisesti vääntänyt vuosiakin profiilipeltikattoja, sadevesikouruja sekä listahommia ja sitten lähtee soitellen sotaan:)
Taisipa olla viimeisimmän listauksen mukaan uudellamaalla lähes 80 yritystä, jotka "peltisepänliikkeiksi" itseään kutsuvat.
En kyllä itse hirveän montaa lähde suosittelemaan, kun urakoitsijaa asiakkailleni etsin.
Kesäkelejä odotellessa, vesikatoilla nähdään:)))
Asiaa!
"Katepeltinä käyttäisin 0,5mm ja kuparissa 0,6 mm tavaraa.
Tämän paksummista ainevahvuuksista ei ole mitään hyötyä, seppä vaan ei saa tehtyä riittävän tiukkoja saumoja."
Kyllä paksummasta pellistä on hyötyä silloin, jos katolla joudutaan kävelemään.
Esim. loivalta harjakatolta joudutaan joskus kolaamaan lumia pois, jolloin 0,5 mm:n pelti on liian ohut kestääkseen ihmisen painon vaurioitumatta.
Loivalla konesaumakatolla käytetään tifeämpään aluslaudoitusta.
Mistä ihmeestä näitä tietäjiä oikein riittää???
Tietäjiä riittää ja niitä valmistuu tietäjäkorkeakoulusta kokoajan lisää.
Asiaan... idiootikin tietää, että loivalla katolla käytetään tiheämpää ruodelaudoitusta, mutta "umpeen" sitä ei voi laittaa.
jo 0,1 mm:n lisäys pellin vahvuuteen on merkittävä. Jos katolla kävellään, niin 0,5 mm vahvuus ei ole riittävä, sori vaan!
jo tuon verran kertoo. Veikkaan että toi stepstep on jossain kuullu puhuttavan asiasta liekö sitten siellä korkeakoulussa ja pitäähän se tietenki päästä jollekin viisastelemaan kun kerran uutta oppinu.
Rivipeltikatteen ruodelautajako on vaihteleva katteen jyrkkyydestä johtuen ja joka määräytyy ohjetaulukon mukaisesti.
Yleisin jako on kuitenkin k140, jolloin lautojen(esim 22*100) väli on 40mm. Yleisesti käytetään myös raakaponttilaudoitusta, jolloin alla käytetään 0-kermiä sekä WISA-vaneria (esim. 15 x 2700 x 1200 mm ).
Ja siitä 0,5 mm pellin kestävyydestä-- yli 20 vuotta kattojen päällä tallattuani, en ole ongelmia havainnut.
Että semmosta...
Turhaan yrität valottaa näitä pahvipäitä.
Tehkööt omat "konesaumansa" vaikka kahden millin pellistä, itselle riittää tuo 0,5mm aivan hyvin.
Kuullostaa kyllä vankalta jos tieto (1921) pitää paikkansa.
Kuitenkin kaveri joka tekee työkseen omakotitalojen kattoremontteja tahtiin yks per viikko, rakensi omaan taloonsa tiilikaton.
tiilikattokin on pitkäikäinen ja hiljainen
katemateriaali saattaa olla määrätty rakentamistapaohjeissa joten se siitä