vannon että tää oli kyl viimenen kerta, mut jo samana päivänä voin löytää itseni ihastelemassa vessanpyttyy.. ei tätä oikeesti kestä enää. yleensä oksennan ja ahmin noin 2-4 krt/pv helvetti!!
joka päiväö päätän
että ei enää ikinä
6511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä sinä onnistut! Kun jaksat vain yrittäää.. nyt pohdit oikein kunnolla että miksi teet sitä, miten voisit lopettaa sen ja mitä voisit muuttaa elintavoissasi helpottaaksesi muutosta..
Minä päätin 1,5 viikkoa sitten että nyt se on loppu, ei enää koskaan pöntön tai muun astian halailua oksennuksen merkeissä. Ja uskon että tämä kestää. Olen sairastanut anoreksiankin, ja kun siitä selvisin niin kyllä tästäkin.
Tää on helvetillinen noidankehä, valoa näkyy jo tunnelin päässä...
You can do it!!
se muuttu bulimiaks ja sitä ollu nyt noin 11 vuotta...
Joo tiedän tunteen, sitä aina vaan ajattelee, että nyt oksennan enkä sitten enää kun nyt vaan TÄN kerran..kuitenkin taas jossain kohtaa löydän itteni sieltä vessanpöntönltä :(
ihan tiukalla kurilla. Keskustelin itseni kanssa ja sovin että kaikki mikä tulee sisään, pysyy siellä. Itse mä päätän mitä sinne tungen ja kui paljo. Niinkuin varmasti muillakin, oksentaminen oli vain "ehto/lupa" herkkujen, hiilareiden yms syömiselle, tai ahmimiselle. Ja oikeutin samalla oksentamisen sillä että olin syönyt jotain mitä ei pitänyt.
Päätin evätä itseltäni sen luvan. Koville se otti, ja muutaman kerran jo olin luovuttamassa, mutta sit taas mietin et mitä hyvää siit seurais, joten pysyin päätöksessäni! joten, en ole oksentanut vajaaseen vuoteen :)
teki pystytte siihen ku vaa tarpeeks haluutte. Kun mietitte sitä et se todellaki on teist itestänne kii, ei kukaa teit yrjölle pakota :)
Se on sairaus. Onnea sulle kuitenkin, että olet pystynyt jättämään oksentelun.
Älä silti muutu ahdasmieliseksi ja kuvittele, että kaikki pystyvät tahdonvoimalla pääsemään bulimiasta eroon.
Itselläni ainakin bulimian taustalla ovat muut vaikeat mielenterveyden ongelmat. Ihan turhaa enää lisää syyllistää, kun ei tahdonvoimalla voi oksentelua lopettaa. Bulimikot ovat yleensä muutenkin kovia syyllistämään itseään milloin mistäkin asiasta.
Oliko sun bulimia diagnosoitu? Minkä verran oksentelit?
ja kyllä, bulimia diagnosoitiin. Oksensin päivittäin, ja 3-6 krt. Oli naama turvoksis, katkenneita verisuonia, iho kuiva ja hilseili. Vatsa ja kurkku jatkuvasti kipeät, ja verillä. Eniten inhosin jatkuvaa yrjön hajua, jonka itse tunsin nenässäni.Masennuin pahasti ja sain paniikkikohtauksia. Tietty tukenani olivat rakas mies ystäväni, joka tuki kovasti, sekä terapian aloitin. En halua siihen enään koskaan takaisin. Toivon et pystyn pysymään kuosissa. Häpesin sitä niin. Mutta kun se oli silloin niin helppoa. Ja tohon syyllistämiseen...tiedän, syyllistin/syyllistän edelleen itseäni vähän kaikesta; en tee toisia onnelliseks, en oo tarpeeks hyvä, kaunis, mukava yms. en riitä.