muttei mies laskenut sisälle. Jännitystä elämään. Saas nähdä kuis käy. Edellinenkään lapsi ei ole kuin 10 kk.
Taitaisin pitää kyllä tämänkin lapsen, kosken ole ennenkään osannut omastani luopua. Syytä vois tietty jo olla, kun oma terveys ei enää ole huipussaan. Ja ikääkin alkaa olemaan todella paljon.
Olin ajatellut etten enää lasta tekis. Mutta saas nähdä. Tosipaikan tullen en pois antais, on ne niin ihania.
Minkä iän jälkeen ette enää tekis lapsia?
Taitaisin pitää kyllä tämänkin lapsen, kosken ole ennenkään osannut omastani luopua. Syytä vois tietty jo olla, kun oma terveys ei enää ole huipussaan. Ja ikääkin alkaa olemaan todella paljon.
Olin ajatellut etten enää lasta tekis. Mutta saas nähdä. Tosipaikan tullen en pois antais, on ne niin ihania.
Minkä iän jälkeen ette enää tekis lapsia?
Vastaukset 11
Vanhimmat
huolehtimaan hyvin kaikista "jännitystä elämään" - lapsista?
Koskaan ei voi olla varma. Ei sitten koskaan. Ei edes silloin kun on nuori ja terve. Elämä nimittäin EI sellaisia takuita kellekkään anna.
Mutta joo, noin päällisin puolin kyllä, en ole vielä kuolemansairas, ja varallisuus on erittäin hyvä. Tukijoukotkin on mallillaan, (en minä muutoin olis tuota 10kk:tistakaan tänne tehnyt.) Jos en minä jaksa, niin jäävät sitten tukijoukkojen riesaksi, sellaista se ELÄMÄ ON.
Eipä tähän muuta kuin että kuulostaa tosi kypsältä pohdinnalta...
;DDD
tuohon asiaan. Yli 45-vuotiaat naiset saavat enää aniharvoin lapsia. Itse olin 46-vuotias viimeisen lapseni syntyessä. Teetin samalla reissulla sterilisaation. Olen ollut hyvin tyytyväinen tuohon ratkaisuun. Kuukautiseni loppuivat vasta 56-vuotiaana.
Ps Jos harrastaa seksiä ilman ehkäisyä, pitää olla valmis ottamaan vastaan siitä mahdollisesti syntyvä lapsi.
aika samoja ikiä ollaan, mulla mies ei halunnut sitä sterilisaatiota, (eli haluaisi vielä lisää lapsia)
Tuliko sulle mitään sivuoireita siitä? ja miten se tehtiin? kohtu pois, vai putket katki? Mulla olis jo kasvaimiakin kohdussa, jännä se että eivät haittaa lapsen saantiin.
Moniakin "aniharvassa" synnyttäneitä todellakin tiedän. Useita. Meillä ainakin suvussa sääntö eikä poikkeus.
Isoäitini sai 44v, äitini 46, samoin minä. Ei siis mitenkään erikoista.
sivuoireita. Sterilisaatio tehtiin putket poikki-menetelmällä eli munatorvet siis katkaistiin. Nuorille se tehdään siten, että munanjohtimiin eli munatorviin pannaan esteet, klipsit. Tällainen sterilisaatio voidaan tarvittaessa purkaa.
Alussa ei tullut mitään sivuoireita. Viisikymppisenä minulla oli pahoja vuotohäiriöitä ja jouduin sen takia monta kertaa kaavintaan. En tiedä oliko sterilisaatiolla tuon asian kanssa mitään tekemistä.
eri naisille eri-ikäisenä.
Yleensä viimeiset lapset kuulemma synnytetään keskimäärin 43-vuotiaina, ja yli 45-vuotiaat synnyttäjät ovat harvinaisia. Itse olin sinä vuonna Kätilöopiston vanhin synnyttäjä (ja vasta 46v). Näin sanoi minulle lääkäri synnytyksen jälkeen.
Suomalaisille naisille tulee menopaussi keskimäärin 51-vuotiaana. Itse olin 56-vuotias, kun odotettu menopaussi vihdoin tuli. Siksi teetin tuon sterilisaation, koska tiesin, että suvussani kuukautiset (ja siis myös hedelmällisyys) jatkuvat pitkään. Mitään sivuoireita ei sterilisaatiosta tullut. Se tehtiin munajohtimet poikki -menetelmällä.
Normaalisti luonto tekee siis tehtävänsä jo huomattavasti aikaisemmin. Hedelmällisyys heikkenee jo kauan ennen menopaussia.
Hei! Oma äitini sai minut 40-vuotiaana. En ollut kuitenkaan ensimmäinen lapsi. Ymmärrän, että lapset ovat ihania ja jokainen "vanhempi" nainen, jolla vain on mahdollisuus pitää lapsi niin toki sen haluaa. Mutta miettikää jälkipolvea!
Rakastan vanhempiani ja meillä on todella lämpimät välit. Kuitenkin aina joskus olen tuntenut häpeää tai huonoa mieltä, kun vanhempani ovat olleet paljon vanhempia luokkalaisteni vanhemmista. Vanhempani ovat molemmat hyvin reippaita ja urheilullisia, mutta kuitenkin "vanhuus" näkyy jo heidän tekemisissään. Raskas työkin toki vaikuttaa. Olen itse nyt 18 ja äiti on 58 ja isäni 60. Joskus toivoisin, että vanhempani olisivat nuorempia ja siten enemmän ymmärtäväisiä. Esimerkiksi poikaystäväni äiti on melkein 10 vuotta nuorempi ja ero heidän välillään on suuri.
Sitä paitsi jos itse saan lapsia joskus esim. 25-vuotiaana ätini on jo 64 vuotias!Se ei ole tavallaan paljon, mutta jaksaminen on jo aivan eri tasolla. Miettikää siis jälkipolvia ja ajatelkaa heitä ja miten he ehkä joutuvat "kärsimään" vanhemmista äideistänsä. Itse en toivottavasti voin tehdä lapset nuorena...
En mitenkään pysty ottamaan vakavasti sinun juttujasi. Aikuistu hyvä ihminen! :)
Itse olen kohta 19 ja oma isä on kanssa 60 enkä minä ole edes nuorin hänen lapsistaan. Lapsenlapsiakin on. Hän on hyvä isä ja se riittää minulle, vanhemmuus ei ole mikään missikisa, jossa pärjää vaan nuoret ja kauniit. Okei, isäni voi kuolla ilman, että on nähnyt kaikkia lapsenlapsiaan, mutta niin voi käydä kelle tahansa nuoremmallekkin.
Ja hei, hanki vanhempi poikaystävä niin ei sitten tarvitse hävetä tuota ikäeroa omien ja "appi"vanhempien välillä.