Epätoivoista!?

Tää on aivan mahdoton ihme tilanne...
Ei tässä järkevänä pysy.. Mutta kumpaa kuunnella sydämen ääntä vai järkeä?

Löysyin hyvän ystävän noin 2-vuotta sitten.
En tiedä mitä tapahtui mutta jossain vaiheessa ihastuin häneen. Siinä vaiheessa tunnustin hänelle miten tunnen ja onko minulla mahdollisuuksia. Vastaus oli negatiivinen. Meillä ei kuulemma voisi juttu toimia koska välimatkaa oli liikaa.
Kuitekin myöhemmin sain viestin että "eihän sitä kuitenkaan koskaan tiedä mitä tapahtuu, kaikki on mahdollista!!"..
Tää anto mulle toivoa ja voimaa jaksaa yrittää ja odottaa vielä.
Toiveeni toteutui sain viettää illan hänen kanssaan ja asiat eteni. Sain kuulla miten ihana olen ja että hän on ihastumassa minuun. Aikaa meni.. Se oli onnellista aikaa.. Kunnes mieleeni tuli mitä me oikeen ollaan!?
Onko tämä tapailu vaihetta vielä vai seurustellaanko me?!
Kysyin häneltä sitten suoraan missä mennään.
Hän ei osannut vielä määritellä tillannetta.
Mutta vakuutti minulle että kyllä hän välittää ja tästä vielä tulee jotain kunhan annan aikaa. Kun menneisyydessä on tullut paljon pettymyksiä.
No minä tietenkin uskoin sitä.
Nyt kuitenkin hän on etääntynyt ja hups yhtäkkiä ollaanki VAAN "txt-kavereita tai siis vähän enemmän"..
En oikeen ymmärrä mitä tapahtui??
Enkä ole saanut mitään kunnon selitystä.
Joskus taas tuntuu että me ollaan "yhdessä" taas niinkuin ennen.
Asia menee vielä vaikeammaksi kun luultavasti hän tapailee jotakin toista myös?? En ole varma asiasta minkälainen niitten suhde on.
Kuitenkin olisin valmis tekemään mitä tahansa jotta saisin olla hänen kanssa. Koska todella rakastan.
Tai oikeestaan en tiedä mitä mun pitäis tehdä?
Tiedän vaan sen että mistään ei tule mitään ilman häntä.
Huomaan sen jo nyt ettei hommat suju ja elämä kaatuu..vai lähtikö hän karkuun sairauteni takia??:(