Luoja miten nuorena ajatteli Rakkautta.
Sen monisäikeisyyttä ja saavuttamista.
Kokemuksia,tuntemuksia,tuoksuja.
Taivas miten sen tuntui hyvältä.
Odottavalta.
Sitten ensi tanssit.Sormissa tytön
pehmeys ja kimmoisuus.Katseet,äänet,liike,
yhtä tunteiden sekamelskaa.
Mutta niin hyväoli olla.
Niin taivaallista se kaikki.
Rakkaus tuntui mahdollisuudelta.
Mahdolliselta.
Ja nyt.Olen kuin majakka.Seuraan
kun laivat käyvät kotisatamassa kääntymässä.Menevät vieraisiin satamiin.
Ahtaisiin.Keikkuvat hetken aalloilla ja
jättävät sataman.Etsivät uuden.
Rakkaus on lyhyt edestakainen matka
toisessa ihmisessä.
Kuin laivat satamassa hetken
aalloilla keinuen.
Etsien sitten toisen sataman.
Toisessa hetken keinuen.
Minulle joka etsin syvyyttä ja leveyttä.
Sisältöä ja sopusointua.
Unelmat syntyvät kuolleina.
Olen majakka ja seuraan ohitseni
lipuvia laivoja ja kuuntelen satamien
itkua.
Sen monisäikeisyyttä ja saavuttamista.
Kokemuksia,tuntemuksia,tuoksuja.
Taivas miten sen tuntui hyvältä.
Odottavalta.
Sitten ensi tanssit.Sormissa tytön
pehmeys ja kimmoisuus.Katseet,äänet,liike,
yhtä tunteiden sekamelskaa.
Mutta niin hyväoli olla.
Niin taivaallista se kaikki.
Rakkaus tuntui mahdollisuudelta.
Mahdolliselta.
Ja nyt.Olen kuin majakka.Seuraan
kun laivat käyvät kotisatamassa kääntymässä.Menevät vieraisiin satamiin.
Ahtaisiin.Keikkuvat hetken aalloilla ja
jättävät sataman.Etsivät uuden.
Rakkaus on lyhyt edestakainen matka
toisessa ihmisessä.
Kuin laivat satamassa hetken
aalloilla keinuen.
Etsien sitten toisen sataman.
Toisessa hetken keinuen.
Minulle joka etsin syvyyttä ja leveyttä.
Sisältöä ja sopusointua.
Unelmat syntyvät kuolleina.
Olen majakka ja seuraan ohitseni
lipuvia laivoja ja kuuntelen satamien
itkua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En tiedä kuka runoilija runostasi tulee mieleeni,
mutta joku suuri Suomalainen.
Ensimmäinen säkeistö, kuinka osaatkaan pukea kai-
ken niin kuin se on ollut.
Toisen säkeistön kuvaukset ovat ihania, ihania.
" sormissa tytön pehmeys ja kimmoisuus " ah !
Kolmas säkeistö on jotenkin haikea niin kuin seu-
raavakin " kuin laivat satamassa hetken "
Viimeinen säkeistö kruunaa runosi, erityisesti
loppuosa joka alkaa majakasta.
Mahtava runo, kiitos.
Rakkaus on monisäikeistä, niin kuin sanoit.
Aivan kuin rakkaudella olisi pohjattomat taskut,
ei niin että kaikki valuisi ohi tai hukkaan,
vaan tuntuu siltä, että rakkauteen mahtuu paljon.
Niin… nämä satamassa kävijät,
uusia vesiä etsien, totta, niitäkin on,
mutta myös niitä, jotka löytävät oikean sataman etsittyään
ja huomaavat viihtyvän, jääden rantaan, luo rakkaan ainiaan.
Ja tuossa sinun viimeisessä säkeistössä
"Minulle joka etsin syvyyttä ja leveyttä"
hienosti sanottu, juuri niin, juuri niin pitääkin!
Paljon puhutteleva runosi, pisti miettimään onko se tosiaan noin. Pidin tästä.
Hienosti kirjoitat...