Erotessani päätin kostaa ex:älleni
jonain päivänä, kaikki hänen ja hänen
ystäviensä tekemät vääryydet.
Tämä koston himo kantoi minut yli
vaikeitten aikojen, ja piti hengissä
kun veto meinasi loppua ruumiista.
Onko kosto oikeutettua?
Tapauksessa missä toine hakataan kuoliaaksi ja jätetään metsään?
Onko kosto tosiasiassa oikein?
Parantaako se tän vit**uksen?
Tuoko se mitään takaisin?
vai olenko vain kostonhimon riivaama hullu,
joka ei osaa hyväksyä sitä faktaa,
että ihmisellä on vapaa tahto ja vain
kovat jäävät eloon?
Miksi palata ja kostaa?
Hyödyttääkö se mitään? Olen hänelle kuitenkin kuollut,
vai pitääkö vaan hakea uus vastakappale ja koittaa elää omaa elämää onnelisena?
Terv
Tapettu
jonain päivänä, kaikki hänen ja hänen
ystäviensä tekemät vääryydet.
Tämä koston himo kantoi minut yli
vaikeitten aikojen, ja piti hengissä
kun veto meinasi loppua ruumiista.
Onko kosto oikeutettua?
Tapauksessa missä toine hakataan kuoliaaksi ja jätetään metsään?
Onko kosto tosiasiassa oikein?
Parantaako se tän vit**uksen?
Tuoko se mitään takaisin?
vai olenko vain kostonhimon riivaama hullu,
joka ei osaa hyväksyä sitä faktaa,
että ihmisellä on vapaa tahto ja vain
kovat jäävät eloon?
Miksi palata ja kostaa?
Hyödyttääkö se mitään? Olen hänelle kuitenkin kuollut,
vai pitääkö vaan hakea uus vastakappale ja koittaa elää omaa elämää onnelisena?
Terv
Tapettu
Vastaukset 10
Vanhimmat
Anna mennä!
Ainkin voit sanoo elänees =)
.. oli hieman vastaava tilanne, mutta ikinä ei käynyt mielessäkään hakata ketään... Teki mieli kyllä kostaa, mutta noin pitkälle en olisi ikinä mennyt... Mutta sain kostoni, ilman väkivaltaa. En tehnyt mitään fyysistä, mutta kosto oli sitäkin suloisempi vaikka siihen menikin vajaa puoli vuotta ennenkuin sain sen toteutettua.
Riippuen tilanteesta, teoista ja sanoista, kosto on mielestäni oikeutettu. Fyysinen kosto on jokatapauksessa aina väärin. Enemminkin sellainen pieni näpäytys henkiselle puolelle tehosi ainakin exälleni. Minun ainakin kannatti elää eteenpäin ja katsoa, jos sopivaa hetkeä tulee. Hetki tuli ja nyt olen tyytyväinen, sain tilimme tasaan.
kosto ei ikuna ole hyvä kaveri eikä katkeruus!
pitää osata antaa anteeksi toiselle kuin myös itselleen ja teitähän oli kaksi osapuolta ja mieti miksi erostitte ja vika on kummassakin osapuolessa ja olisit täydellinen ja tosi helkutin viksu niin et ajatteliskaan koko kostoa vaan laitat toisen " alimmalle " tasolle ja unohdat pikku paskan .. anna sen olla ja kyllä jokainen maksaa omat laskunsa eli niin makaa kun petaa eli laskun maksu tulee sun eksällekin joskus tavalla tai toisella !
keskity nyt itseesi ja tee sitä mitä olet aina halunut - elää ja nauttia ilman pahaa oloa !
ei kosto eikä katkeruus kannata !
mutta sinun on valintasi ystäväiseni ...
kuuntele mitä todella haluat ???
terppa " haloo "
Vaikeeta se on toiselle antaa anteeksi,
normaalisti vika on kummassakin,
mutta nyt ei ollut sen voin taata.
Kun heräsin sieltä piemeästä,
raatona ja kuoleena, en olisi
aamulla herätessäni voinut tietää niin käyvän
ei ollut mitään, ei yhtää viitteitä mihinkään. Tosin vastakappale olikin skitso,
joten se siitä.
Mie usko kanssa, että nää oot
oikeessa, että se maksaa laskun
ilman mun kostoakin,
tosin en oo näkemässä sitä.
Mutta niikust tiedämme,
on menestyminen paras kosto!
Hmm...Joo musta tuntuu, että sie
oot oikeessa, uutta elämää vaan
alulle kylläpä se kait tästä =)
Jo ammoisista ajoista on sanottu:
"Kun haluat kostaa, aloita kaivamalla kaksi hautaa".
tuo oli tosi osuva sanalasku ja hitsi tuon muistan kyllä !
kiitos piristit päiväni ( aamuni ) *hymy*
le mih sin
Kostoa hautova ihminen ei mielestäni elä täyttä ja onnellista elämää.
Jos sananlasku sanoo noin,
niin se on pakko olla oikeessa.
Ja täytyy sanoa,
että tota vähän pelkäsinkin =(
tehdyn teon jättäisin todennäköisemmin kostamatta. Pahan teon rakkaitani kohtaan kostaisin todennäköisemmin.
Joo totta toikin,
sitä paitti mitä mie vinkun,
oon sentää vielä hengissä.
Hyviä miehiä ja naisia on maailma täys,
ei se ,kyllä kait ton kestää.
Hyvää filosofista shittiä kuitenkin
porukka harjoittaa =)