Hyvää opetusta

Harhautuneille kirjoitti:

Mikä on näiden sanojen merkitys: Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä?

1. Se kertoo, että kaste toimitetaan Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, nimessä, ts. Hänen käskystään.

2. Se kertoo, että meidät kastetaan tosi Jumalan nimessä, ts. siten, että Häntä huudetaan avuksi. Tai, kuten sanat kreikan kielessä kuuluvat, “nimeen”, ts. tosi Jumalan, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki, tuntemiseen ja Hänen avuksi huutamiseensa.

3. Sanat kertovat, että kastetta toimitettaessa pastori ei toimi omassa nimessään, vaan itse Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on läsnä.
JUMALA on ulkonaisen palvelusviran kautta tekemisissä kastettavan kanssa. Isä Jumala ottaa kastettavan armoon Pojan ansion tähden ja pyhittää hänet Pyhän Hengen kautta vanhurskauteen ja iankaikkiseen elämään. Näin ollen “nimessä” tarkoittaa samaa kuin Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen, sijasta ja puolesta. Paavali puhuu samoin evankeliumin saarnasta ja synninpäästöstä (2 Kor. 2:10; 5:20).

Onko Jumala itse läsnä kasteessa?

Varmasti. Hän ei ole läsnä vain yleisesti, kuten Hän on läsnä kaikkialla, vaan sillä tavalla, että tämän peson kautta Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan, että vanhurskautettuina Hänen armostaan Kristuksen tähden me tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi Pyhän Hengen kautta (Tiit. 3:5,7).
Jumalame, Isämme, on läsnä kasteessa sillä tavalla, että Hän siinä tekee hyvän omantunnon liiton itsensä ja meidän välillämme Kristuksen kautta (1 Piet. 3:21).

Onko Jeesus, Jumalan Poika läsnä kasteessa?

Paavali todistaa asiasta kauniisti Efesiläiskirjeessään (Ef. 5:25-26):
Kristus antoi itsensä seurakunnan edestä, että Hän pyhittäisi sen puhdistaen sen veden pesossa sanan kautta. Samoin hän sanoo, että meidät on kastettu Kristuksen kuolemaan (Room. 6:3) ja Kristuksen ylösnousemukseen (1 Piet. 3:21).
Me puemme kasteessa päällemme Kristuksen (Gal. 3:27). Apostolien teoissa käytetään ilmausta ’kastaa Kristuksen nimeen’.

Onko myös Pyhä Henki läsnä kasteessa?

Me olemme syntyneet uudesti vedestä ja Hengestä, että me pääsisimme sisälle Jumalan valtakuntaan (Joh. 3:5; Tiit. 3:5-7).

Tällä perusteella ihmisiä on neuvottava ja opetettava, etteivät he pidä kastetta vain ihmistekona vaan Jumalan tekona, että nimittäin koko pyhä Kolmiykseys on siinä läsnä ja on tekemisissä köyhän syntisen kanssa ulkonaisen palvelusviran välityksellä niin, että Hän puhdistaa tämän synneistä, päästää hänet kuolemasta, saatanasta ja iankaikkisesta kadotuksesta ja sen sijaan antaa hänelle vanhurskauden ja iankaikkisen pelastuksen.



Mikä on kasteen hyöty, voima eli vaikutus?


Kasteen asetussanat ja monet muut Raamatun kohdat osoittavat tämän meille, esim. Mk. 16:16; Ap. t. 2:38; 22:16; Ef. 5:25-26; Tiit. 3:5,7; Joh. 3:5; 1 Piet. 3:21. Siksi Luther sanoo oikein katekismuksessaan: kaste vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen, päästää kuolemasta ja paholaisesta ja antaa iankaikkisen pelastuksen kaikille, jotka uskovat tämän, kuten jumalallisen lupauksen sanat julistavat.


Mutta tämä kasteen hyöty riippuu epäilemättä Kristuksen kuuliaisuuden ja kärsimyksen tuottamasta ansiosta. Onko ihmiset siis johdatettava pois Kristuksesta ja tuotava Hänen sijastaan kasteeseen?


J o s Kristus erotetaan kasteesta tai kaste Kristuksesta (kuten sakramenttilaiset tekevät), silloin veden peso ei todellakaan itsessään voi vaikuttaa tai antaa mitään näistä asioista, vaan se on ja pysyy vain pelkkänä merkkinä. Mutta Kristus on kastetoimituksessa läsnä niin, että meidät kastetaan Hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa (Room. 6:3; 1 Piet. 3:21), että me vieläpä puemme kasteessa Kristuksen päällemme (Gal. 3:27) ja Hän itse puhdistaa meidät tällä pesolla (Ef. 5:25-26). Samoin Jumala, Isä, jakaa, lahjoittaa ja sinetöi uskoviin Kristuksen ansion Pyhän Henkensä kautta kasteessa ja kasteen kautta (Tiit. 3:5-6). Niinpä siis ei vesi eikä pastorin toiminta saa aikaan ja vaikuta niitä asioita, joiden kasteessa sanotaan tapahtuvan, vaan ne saa aikaan ja vaikuttaa itse Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kasteen kautta, joka on Jumalan itsensä säätämä ja asettama vakinainen välikappale tätä tarkoitusta varten. Siksi meitä ei suinkaan kasteen välityksellä johdateta pois Kristuksesta, vaan sen välityksellä, ikään kuin vakinaisen välikappaleen välityksellä, meidät johdetaan Kristuksen luo ja liitetään Hänen yhteyteensä (Room. 6:4-5; Mk. 10:14). Sillä Kristus on hankkinut meille pelastuksen ristillä, mutta kasteessa ja kasteen kautta se jaetaan, sovelletaan ja sinetöidään uskoviin (Mk. 16:16).


Kuinka kauan tämä kasteen pelastava vaikutus kestää?


Ihmisen koko elinajan tämän maan päällä, vieläpä iankaikkiseen elämään (Mk. 16:16). Me olemme syntyneet uudesti kasteessa, että meistä tulisi iankaikkisen elämän perillisiä toivon mukaan (Tiit. 3:7); vrt. Ef. 5:26-27; tämä alkaa tässä elämässä mutta tulee täydelliseksi tulevassa elämässä. Ja on todellakin hyvin suloinen lohdutus, että koko elämämme ajan kaste on meille kuva hyvin varmasta sopimuksesta ja julkinen todistus, että meidät on tehty osallisiksi Kristuksen ansiosta sillä tavalla, että me voimme aina etsiä ja saada jatkuvaa lohdutusta siitä, kuten Paavali lohduttaa galatalaisia kerran saadun kasteen perusteella, kun he katuivat lankeemuksen jälkeen (Gal. 3:27).



Mutta entä jos se, joka on kastettu, hylkää parannuksen teon ja kadottaa uskon?


Kasteen pelastaviin hedelmiin, joista olemme puhuneet, tartutaan, niihin pitäydytään ja ne säilytetään uskolla (Mk. 16:16). Sen tähden siellä, missä ei ole parannuksen tekoa eikä mitään hyviä hedelmiä seuraa vaan ainoastaan pahoja, siellä epäilemättä ei ole oikeaa ja pelastavaa uskoa, kuten edellä huomautettiin. Samoin sillä, joka ei etsi tai säilytä Jumalan armoa Kristuksessa, vaan halveksii sitä ja hylkää sen, ei ole oikeaa uskoa. Ja vaikka hänet on kastettu, hän silti on tämän jumalallisen tuomion alainen: “se, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen”.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä