Bodomin kenkäarvoitus ratkaistu!

Bodomin murhaajat koettivat raapia kengistään verijäljet maahan, siitä syntyivät raahausjäljet.
Sitten he pesivät kengät rannassa, ja ottivat poikien kengät jalkaansa siksi aikaa, kun omat kuivuivat.
Sivummalla odottaneen auton kuljettaja kuitenkin kielsi heitä tulemasta autoon poikien likaisilla kengillä, joten he piilottivat ne metsään.

Noin yksinkertaista se on, kun sen oivaltaa - tarvitaan vain vähän älyä...
512011
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

palmussa roikkui marakatti joka paiskoi kookospähkinöitä koko porukan niskaan.

Salaliittojengi oli hautonut tekoa jo vuodesta 1917. Juonessa oli mukana Kennedy, Hoffa ja Stasi.

Nissellä ei ollut osuutta asiaan.
On ihan normaalia että yksi uhreista jätetään eloon ottamaan aurinkoa.

Tekeytyminen muistamattomaksi on lisäksi trendikästä! Esim. Ilkka Kanervakin muistaa joko väärin tai ei ollenkaan.

Äänestä

Monenlaisen muun ryöstösaaliin joukossa oli poikien kengät. Ryöstömurhaaja tarkasteli pakomatkallaan vanhoja, verisiä kenkiä ja totesi ne arvottomiksi. Toisen parin heitti tien reunaan ja toisen parin piilotti metsään. Muu ryöstösaalis on löytämättä massiivisista etsinnöistä huolimatta. Aikanaan lehdissä oli tarkka luettelo hävinneestä omaisuudesta.

Äänestä
  • Lisäksi mielestäni kahteen tekijään viittaa se, että kengät olivat eri puolilla tietä ja eri tavalla "piilotetut".
    Miksi yksi pakenija olisi loikkinut tien toiselle puolen kun lisä rahdattavana oli vielä kassi ja kiire oli.

    Kahteen tekijään viittaa myöskin kahden erilaisen aseen käyttö, vaivalloista olisi yhdelle. Eli oli puukkomies ja astalomies.
    Tuulikki, jolla ei ollut puukoniskuja kohtasi pelkästään astalomiehen. Tuulikin vertahan ei löytynyt teltan sisältä ja on oletettu että hän pääsi pakenemaan teltan ulkopuolelle.

    Äänestä

  • yksinäisten... kirjoitti:

    Lisäksi mielestäni kahteen tekijään viittaa se, että kengät olivat eri puolilla tietä ja eri tavalla "piilotetut".
    Miksi yksi pakenija olisi loikkinut tien toiselle puolen kun lisä rahdattavana oli vielä kassi ja kiire oli.

    Kahteen tekijään viittaa myöskin kahden erilaisen aseen käyttö, vaivalloista olisi yhdelle. Eli oli puukkomies ja astalomies.
    Tuulikki, jolla ei ollut puukoniskuja kohtasi pelkästään astalomiehen. Tuulikin vertahan ei löytynyt teltan sisältä ja on oletettu että hän pääsi pakenemaan teltan ulkopuolelle.

    "Miksi yksi pakenija olisi loikkinut tien toiselle puolen kun lisä rahdattavana oli vielä kassi ja kiire oli."

    Asia oli niin että Nisse oli paniikissa tekojensa jälkeen.
    Yritti itsemurhaa ja hakkasi itseään päähän Sepon lyöntijälkien lisäksi.
    Yritti sitten raahata uhrit järveen ja hävittää ruumiit, tajusi ettei se onnistu ja hän jää kiinni.
    Seuraava projekti oli jälkien hävittäminen ja lavastaminen. Todistajahan sanovat kuulleensa yöllä moottripyörän äänen. Nigu keräsi romppeita hädissään ja kävi viemässä jonnekin huitsin kuuseen.
    Takaisin tullessaan hän mietti mitä vielä pitäisi tehdä jottei jäisi kiinni, ja hoksasi veriset kenkänsä. Uusi reissu äkkiä, aurinko nousee. Kengät lapsellisiin jemmoihin mielestään riittävän kauas. Ei riittänyt, ne löytyi.

    Tuntien hääräilyn ja paniikin jälkeen Nisse oli tehnyt kaiken mitä keksi. Viimeinen vaihe oli näytellä pahasti vammautunutta.

    Nisse ei varmaan ollut uskoa itsekään että häntä ei tuolloin juurikaan edes epäilty. Virnuili kuvissa sellaista syyllisen hymyä joka pohti mielessään että ei hitto... Minuahan pidetään lähes sankarina. Tästä pitää ottaa ilo irti!

    Äänestä

  • Nisse & kengät kirjoitti:

    "Miksi yksi pakenija olisi loikkinut tien toiselle puolen kun lisä rahdattavana oli vielä kassi ja kiire oli."

    Asia oli niin että Nisse oli paniikissa tekojensa jälkeen.
    Yritti itsemurhaa ja hakkasi itseään päähän Sepon lyöntijälkien lisäksi.
    Yritti sitten raahata uhrit järveen ja hävittää ruumiit, tajusi ettei se onnistu ja hän jää kiinni.
    Seuraava projekti oli jälkien hävittäminen ja lavastaminen. Todistajahan sanovat kuulleensa yöllä moottripyörän äänen. Nigu keräsi romppeita hädissään ja kävi viemässä jonnekin huitsin kuuseen.
    Takaisin tullessaan hän mietti mitä vielä pitäisi tehdä jottei jäisi kiinni, ja hoksasi veriset kenkänsä. Uusi reissu äkkiä, aurinko nousee. Kengät lapsellisiin jemmoihin mielestään riittävän kauas. Ei riittänyt, ne löytyi.

    Tuntien hääräilyn ja paniikin jälkeen Nisse oli tehnyt kaiken mitä keksi. Viimeinen vaihe oli näytellä pahasti vammautunutta.

    Nisse ei varmaan ollut uskoa itsekään että häntä ei tuolloin juurikaan edes epäilty. Virnuili kuvissa sellaista syyllisen hymyä joka pohti mielessään että ei hitto... Minuahan pidetään lähes sankarina. Tästä pitää ottaa ilo irti!

    Miten tajuton voisi yltää noihin saavutuksiin?

    Äänestä

  • Nisse & kengät kirjoitti:

    "Miksi yksi pakenija olisi loikkinut tien toiselle puolen kun lisä rahdattavana oli vielä kassi ja kiire oli."

    Asia oli niin että Nisse oli paniikissa tekojensa jälkeen.
    Yritti itsemurhaa ja hakkasi itseään päähän Sepon lyöntijälkien lisäksi.
    Yritti sitten raahata uhrit järveen ja hävittää ruumiit, tajusi ettei se onnistu ja hän jää kiinni.
    Seuraava projekti oli jälkien hävittäminen ja lavastaminen. Todistajahan sanovat kuulleensa yöllä moottripyörän äänen. Nigu keräsi romppeita hädissään ja kävi viemässä jonnekin huitsin kuuseen.
    Takaisin tullessaan hän mietti mitä vielä pitäisi tehdä jottei jäisi kiinni, ja hoksasi veriset kenkänsä. Uusi reissu äkkiä, aurinko nousee. Kengät lapsellisiin jemmoihin mielestään riittävän kauas. Ei riittänyt, ne löytyi.

    Tuntien hääräilyn ja paniikin jälkeen Nisse oli tehnyt kaiken mitä keksi. Viimeinen vaihe oli näytellä pahasti vammautunutta.

    Nisse ei varmaan ollut uskoa itsekään että häntä ei tuolloin juurikaan edes epäilty. Virnuili kuvissa sellaista syyllisen hymyä joka pohti mielessään että ei hitto... Minuahan pidetään lähes sankarina. Tästä pitää ottaa ilo irti!

    ja sen jälkeen teki lavastukset ym.

    Oletko hullu?

    Äänestä

  • Psykiatri-Pekka kirjoitti:

    ja sen jälkeen teki lavastukset ym.

    Oletko hullu?

    No katsokkaas ku Sepon kengär oli vähän hankalaa roikottaa mukana, jemmasi ne ekana huolellisesti , sit muuta kamaa jonnekin metsään ja paluumatkalla hoksasi et omatki kengät pitää piilottaa. Oli kiire ja väsy siis kengät siitä vaan heinikkoon ja teltalle huiliin.

    Äänestä

  • enkä mä ees muista kirjoitti:

    No katsokkaas ku Sepon kengär oli vähän hankalaa roikottaa mukana, jemmasi ne ekana huolellisesti , sit muuta kamaa jonnekin metsään ja paluumatkalla hoksasi et omatki kengät pitää piilottaa. Oli kiire ja väsy siis kengät siitä vaan heinikkoon ja teltalle huiliin.

    Toista paria ei ollut piiloitettu. Vaan miksi ei löytynyt muuta omaisuutta? Sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin varsin huonokuntoiseksi vähintään alentuneen tajuttomuudentilassa olevaksi. Ei ole mitenkään mahdollista, että olisi kulkenut pitkiä matkoja sukkasillaan. Luulisi poliisien huomanneen sukista tai jalkapohjista juoksemiset.

    Äänestä

  • Nisse & kengät kirjoitti:

    "Miksi yksi pakenija olisi loikkinut tien toiselle puolen kun lisä rahdattavana oli vielä kassi ja kiire oli."

    Asia oli niin että Nisse oli paniikissa tekojensa jälkeen.
    Yritti itsemurhaa ja hakkasi itseään päähän Sepon lyöntijälkien lisäksi.
    Yritti sitten raahata uhrit järveen ja hävittää ruumiit, tajusi ettei se onnistu ja hän jää kiinni.
    Seuraava projekti oli jälkien hävittäminen ja lavastaminen. Todistajahan sanovat kuulleensa yöllä moottripyörän äänen. Nigu keräsi romppeita hädissään ja kävi viemässä jonnekin huitsin kuuseen.
    Takaisin tullessaan hän mietti mitä vielä pitäisi tehdä jottei jäisi kiinni, ja hoksasi veriset kenkänsä. Uusi reissu äkkiä, aurinko nousee. Kengät lapsellisiin jemmoihin mielestään riittävän kauas. Ei riittänyt, ne löytyi.

    Tuntien hääräilyn ja paniikin jälkeen Nisse oli tehnyt kaiken mitä keksi. Viimeinen vaihe oli näytellä pahasti vammautunutta.

    Nisse ei varmaan ollut uskoa itsekään että häntä ei tuolloin juurikaan edes epäilty. Virnuili kuvissa sellaista syyllisen hymyä joka pohti mielessään että ei hitto... Minuahan pidetään lähes sankarina. Tästä pitää ottaa ilo irti!

    "Yritti itsemurhaa ja hakkasi itseään päähän Sepon lyöntijälkien lisäksi."
    Sepon lyöntijälkien?? Mitäs ne olivat?? Sepolla itsellä oli vasemmassa kädessä pieni hankauma, jonka asiantuntijat tulkitsivat oikeudessa tulleen ihan mistä vain. Eli sillä kädelläkö katkottiin Gustafssonin leukaluut useammasta kohtaa ym?
    Ja sitten tämä itsemurhakanditaatti siis istui teltan liepeille ja rupesi paukuttamaan itseään päähän eri puolille:)? Heh!

    "Yritti sitten raahata uhrit järveen ja hävittää ruumiit, tajusi ettei se onnistu ja hän jää kiinni."
    No, tässä vaiheessa ilmeisesti on masentavat itsetuhoajatukset jo haihtuneet. Leukaluut murskana, murtuma ohimossa, läpireikää poskessa ja ruhjeita ja haavoja siellä täällä päässä, myöhemmin diagnosoitu aivoruhje, ja mies vain rupeaa siis raahailemaan uhreja!

    Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että Karjalainen näki pojat kaikessa rauhassa vielä vähän yli neljän, Tuulikki kirjoitti vihkoon "Sepi oli metskaamassa" eli kirjoitushetkellä Sepi oli jo tullut joten kello oli kirjoitushetkellä lähempänä viittä. Bongarit näkivät teltan lytyssä klo 6.
    Eli tunin verran aikaa tällä itsemurhakanditaatilla suoritukseensa. Tähän mennessä siihen aikaan on siis käytetty varsinainen murhasessio, itsemurhapaukuttelu, teltan raahaamiset. Ja jatkoa seuraa:

    "Seuraava projekti oli jälkien hävittäminen ja lavastaminen. Todistajahan sanovat kuulleensa yöllä moottripyörän äänen."
    Ei sellaista todistaa ole, pelkkä legenda. Aivan kuten nopeasti rannasta lähtevä vene ym. Kioskimies ja rouvansa näkivät mopolla liikkuvan, jonka tunnistivat oman kylän pojaksi.

    "Nigu keräsi romppeita hädissään ja kävi viemässä jonnekin huitsin kuuseen."
    Jaha. Huitsin kuuseen? Sitä kuusta siis ei löydetty vaikka etsittiin päiväkausia. Ja aikaa kuluu...

    "Takaisin tullessaan hän mietti mitä vielä pitäisi tehdä jottei jäisi kiinni, ja hoksasi veriset kenkänsä. Uusi reissu äkkiä, aurinko nousee."
    No justiinsa. Eli kun yksi reissu huitsin kuuseen loppuu niin uusi alkaa. Noin kilometrin päähän siis kengät, noine yllä kuvattuine vammoineen.

    "Tuntien hääräilyn ja paniikin jälkeen Nisse oli tehnyt kaiken mitä keksi. Viimeinen vaihe oli näytellä pahasti vammautunutta."
    No tuo on varmasti totta että "tuntien hääräily", itsemurhineen ja muine kommervenkkeineen. Vaan kun aika ei riitä millään:) Vartin yli neljän rauhassa rannalla, kuudelta teltalla.
    Tosin ei tarvinnut näytellä "pahasti vammautunutta", tuolla yllä on lueteltu vammoja ja diagnooseja.

    Äänestä

  • chaplin:) kirjoitti:

    "Yritti itsemurhaa ja hakkasi itseään päähän Sepon lyöntijälkien lisäksi."
    Sepon lyöntijälkien?? Mitäs ne olivat?? Sepolla itsellä oli vasemmassa kädessä pieni hankauma, jonka asiantuntijat tulkitsivat oikeudessa tulleen ihan mistä vain. Eli sillä kädelläkö katkottiin Gustafssonin leukaluut useammasta kohtaa ym?
    Ja sitten tämä itsemurhakanditaatti siis istui teltan liepeille ja rupesi paukuttamaan itseään päähän eri puolille:)? Heh!

    "Yritti sitten raahata uhrit järveen ja hävittää ruumiit, tajusi ettei se onnistu ja hän jää kiinni."
    No, tässä vaiheessa ilmeisesti on masentavat itsetuhoajatukset jo haihtuneet. Leukaluut murskana, murtuma ohimossa, läpireikää poskessa ja ruhjeita ja haavoja siellä täällä päässä, myöhemmin diagnosoitu aivoruhje, ja mies vain rupeaa siis raahailemaan uhreja!

    Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että Karjalainen näki pojat kaikessa rauhassa vielä vähän yli neljän, Tuulikki kirjoitti vihkoon "Sepi oli metskaamassa" eli kirjoitushetkellä Sepi oli jo tullut joten kello oli kirjoitushetkellä lähempänä viittä. Bongarit näkivät teltan lytyssä klo 6.
    Eli tunin verran aikaa tällä itsemurhakanditaatilla suoritukseensa. Tähän mennessä siihen aikaan on siis käytetty varsinainen murhasessio, itsemurhapaukuttelu, teltan raahaamiset. Ja jatkoa seuraa:

    "Seuraava projekti oli jälkien hävittäminen ja lavastaminen. Todistajahan sanovat kuulleensa yöllä moottripyörän äänen."
    Ei sellaista todistaa ole, pelkkä legenda. Aivan kuten nopeasti rannasta lähtevä vene ym. Kioskimies ja rouvansa näkivät mopolla liikkuvan, jonka tunnistivat oman kylän pojaksi.

    "Nigu keräsi romppeita hädissään ja kävi viemässä jonnekin huitsin kuuseen."
    Jaha. Huitsin kuuseen? Sitä kuusta siis ei löydetty vaikka etsittiin päiväkausia. Ja aikaa kuluu...

    "Takaisin tullessaan hän mietti mitä vielä pitäisi tehdä jottei jäisi kiinni, ja hoksasi veriset kenkänsä. Uusi reissu äkkiä, aurinko nousee."
    No justiinsa. Eli kun yksi reissu huitsin kuuseen loppuu niin uusi alkaa. Noin kilometrin päähän siis kengät, noine yllä kuvattuine vammoineen.

    "Tuntien hääräilyn ja paniikin jälkeen Nisse oli tehnyt kaiken mitä keksi. Viimeinen vaihe oli näytellä pahasti vammautunutta."
    No tuo on varmasti totta että "tuntien hääräily", itsemurhineen ja muine kommervenkkeineen. Vaan kun aika ei riitä millään:) Vartin yli neljän rauhassa rannalla, kuudelta teltalla.
    Tosin ei tarvinnut näytellä "pahasti vammautunutta", tuolla yllä on lueteltu vammoja ja diagnooseja.

    Että Tajuttomuuden näytteleminen on lähes mahdotonta edes lääkiksen kayneelle eli ammattilaiselle, joka tuntee tajuttomuuden tilana.
    Mitenkähän nuori kolli ilman minkäänlaisia tietoja lääketieteestä selviäisi moisesta? Edes tuohon aikaan. Perusteita on kuitenkin opetettu lääkäreille jo 1800 luvun puolelta...

    Oma kantani on, ettei nisse ole voinut tehdä mainittua tekoa.

    Äänestä

  • chaplin:) kirjoitti:

    "Yritti itsemurhaa ja hakkasi itseään päähän Sepon lyöntijälkien lisäksi."
    Sepon lyöntijälkien?? Mitäs ne olivat?? Sepolla itsellä oli vasemmassa kädessä pieni hankauma, jonka asiantuntijat tulkitsivat oikeudessa tulleen ihan mistä vain. Eli sillä kädelläkö katkottiin Gustafssonin leukaluut useammasta kohtaa ym?
    Ja sitten tämä itsemurhakanditaatti siis istui teltan liepeille ja rupesi paukuttamaan itseään päähän eri puolille:)? Heh!

    "Yritti sitten raahata uhrit järveen ja hävittää ruumiit, tajusi ettei se onnistu ja hän jää kiinni."
    No, tässä vaiheessa ilmeisesti on masentavat itsetuhoajatukset jo haihtuneet. Leukaluut murskana, murtuma ohimossa, läpireikää poskessa ja ruhjeita ja haavoja siellä täällä päässä, myöhemmin diagnosoitu aivoruhje, ja mies vain rupeaa siis raahailemaan uhreja!

    Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että Karjalainen näki pojat kaikessa rauhassa vielä vähän yli neljän, Tuulikki kirjoitti vihkoon "Sepi oli metskaamassa" eli kirjoitushetkellä Sepi oli jo tullut joten kello oli kirjoitushetkellä lähempänä viittä. Bongarit näkivät teltan lytyssä klo 6.
    Eli tunin verran aikaa tällä itsemurhakanditaatilla suoritukseensa. Tähän mennessä siihen aikaan on siis käytetty varsinainen murhasessio, itsemurhapaukuttelu, teltan raahaamiset. Ja jatkoa seuraa:

    "Seuraava projekti oli jälkien hävittäminen ja lavastaminen. Todistajahan sanovat kuulleensa yöllä moottripyörän äänen."
    Ei sellaista todistaa ole, pelkkä legenda. Aivan kuten nopeasti rannasta lähtevä vene ym. Kioskimies ja rouvansa näkivät mopolla liikkuvan, jonka tunnistivat oman kylän pojaksi.

    "Nigu keräsi romppeita hädissään ja kävi viemässä jonnekin huitsin kuuseen."
    Jaha. Huitsin kuuseen? Sitä kuusta siis ei löydetty vaikka etsittiin päiväkausia. Ja aikaa kuluu...

    "Takaisin tullessaan hän mietti mitä vielä pitäisi tehdä jottei jäisi kiinni, ja hoksasi veriset kenkänsä. Uusi reissu äkkiä, aurinko nousee."
    No justiinsa. Eli kun yksi reissu huitsin kuuseen loppuu niin uusi alkaa. Noin kilometrin päähän siis kengät, noine yllä kuvattuine vammoineen.

    "Tuntien hääräilyn ja paniikin jälkeen Nisse oli tehnyt kaiken mitä keksi. Viimeinen vaihe oli näytellä pahasti vammautunutta."
    No tuo on varmasti totta että "tuntien hääräily", itsemurhineen ja muine kommervenkkeineen. Vaan kun aika ei riitä millään:) Vartin yli neljän rauhassa rannalla, kuudelta teltalla.
    Tosin ei tarvinnut näytellä "pahasti vammautunutta", tuolla yllä on lueteltu vammoja ja diagnooseja.

    "sillä kädelläkö katkottiin Gustafssonin leukaluut useammasta kohtaa ym?"

    Gustu-Nallen leukaluussa oli kaksi hyväasentoista murtumaa, jotka paranivat itsestään.
    Mitäs tässä nyt Kustaa-Sonnin saamista muksuista pitää ryhtyä maailmanennätysliioittelua tekemään, kun kyse oli "kenkäpyykkärimurhaajista", eli siitä, että minä ratkaisin Bodominjärven kolmoismurhiin liittyvän, kaikkia ihmetyttävän kenkäasian...
    Tarvitaan vain vähän älyä, G-rakki, tietysti normaalisti toimiva suoli ja pukamattomuus helpottaa ajatustoimintaan keskittymistä, joten sinultahan se ei voi koskaan onnistua.
    Sinulta sitä riittää löysää, aina kun pyllistät. Onpa pojulla ehtymätön suoli, ja sitkeänahkaiset pukamat - ärtyneet sellaiset...

    Äänestä

  • Oikea konsta kirjoitti:

    "sillä kädelläkö katkottiin Gustafssonin leukaluut useammasta kohtaa ym?"

    Gustu-Nallen leukaluussa oli kaksi hyväasentoista murtumaa, jotka paranivat itsestään.
    Mitäs tässä nyt Kustaa-Sonnin saamista muksuista pitää ryhtyä maailmanennätysliioittelua tekemään, kun kyse oli "kenkäpyykkärimurhaajista", eli siitä, että minä ratkaisin Bodominjärven kolmoismurhiin liittyvän, kaikkia ihmetyttävän kenkäasian...
    Tarvitaan vain vähän älyä, G-rakki, tietysti normaalisti toimiva suoli ja pukamattomuus helpottaa ajatustoimintaan keskittymistä, joten sinultahan se ei voi koskaan onnistua.
    Sinulta sitä riittää löysää, aina kun pyllistät. Onpa pojulla ehtymätön suoli, ja sitkeänahkaiset pukamat - ärtyneet sellaiset...

    Käräjäoikeuden päätöslauselmasta:

    "Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja vammat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa kohtaa vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa sekä kallonpohjan ohimoluussa. Otsaluun ja poskiluun liitos on auennut. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen sudussa, poskessa ja leuassa. Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta."

    "Korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa on mainittu, että tutkimuksissa 27.7. 1960 Gustafssonilla on todettu murtuma kallonpohjassa."

    Ilmo Hassinen totesi, että Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

    Muu Rouva Normaali Aimo Persläven musta tuntuu-lätinästä ei ansaitse kuin naurut:)

    Äänestä

  • Oikea konsta kirjoitti:

    "sillä kädelläkö katkottiin Gustafssonin leukaluut useammasta kohtaa ym?"

    Gustu-Nallen leukaluussa oli kaksi hyväasentoista murtumaa, jotka paranivat itsestään.
    Mitäs tässä nyt Kustaa-Sonnin saamista muksuista pitää ryhtyä maailmanennätysliioittelua tekemään, kun kyse oli "kenkäpyykkärimurhaajista", eli siitä, että minä ratkaisin Bodominjärven kolmoismurhiin liittyvän, kaikkia ihmetyttävän kenkäasian...
    Tarvitaan vain vähän älyä, G-rakki, tietysti normaalisti toimiva suoli ja pukamattomuus helpottaa ajatustoimintaan keskittymistä, joten sinultahan se ei voi koskaan onnistua.
    Sinulta sitä riittää löysää, aina kun pyllistät. Onpa pojulla ehtymätön suoli, ja sitkeänahkaiset pukamat - ärtyneet sellaiset...

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=15150&locale=

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=1058&locale=#

    KRP: BODOM-SURMIEN NÄYTTÖ PITÄÄ

    KRP uskoo, että sen tekninen ja muu näyttö Bodominjärven surmissa on niin vahva, ettei vangitun Nils Gustafssonin, 62, puolustus yritäkään sen murtamista. Ensimmäisessä vangitsemista seuranneessa lyhyessä oikeudenkäynnissä viime perjantaina 16.4. Gustafssonin puolustus keskitti kaiken tarmonsa siihen, että vangitseminen on joka tapauksessa turha toimenpide: vanhan lain mukaan kukin kolmoismurhan rikoksista saattaa olla pelkkä tappo. Syytettä ei voisi enää nostaa, koska murhan tunnusmerkistö oli aikaisemmin toinen ja tappo vanheni jo vuonna 1980. Erään asiantuntijan käsityksen mukaan Gustafssonin puolustus ei pysty kumoamaan KRP:n teknisiä kytkentöjä muulla tavalla, kuin käynnistämällä uudet, kilpailevat tekniset tutkimukset.

    14.4. Iltalehti uutisoi että poliisi on avannut nuorten haudat. Poliisi ei kiellä, eikä myönnä asiaa aluksi. Iltasanomien perusteella eräs uhrien sukulainen sanoo, että poliisi oli ilmoittanut heille että haudat tullaan avaamaan. Myöhemmin poliisi myönsi asian. Haudat on avattu viime syksynä tai kesänä. Poliisin huhutaan myös lavastaneen tapahtumat viime kesänä murhaniemellä.

    2)
    Bodom-tuomion perustelut puutteelliset

    Bodom-murhajutun lopputulos ei yllättänyt. Vaikka syytteitten hylkääminen ei etukäteen ollut itsestään selvää, se oli kuitenkin todennäköistä. Juttu oli niin vaikea, että se houkutteli ylittämään aidan matalimmasta kohdasta. Näin myös tapahtui eikä se ole kunniaksi oikeuslaitoksellemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Bodom-jutun lopputulos olisi asiallisesti väärä.

    Kysymys on siitä, että syytön mies olisi ansainnut päätöksen, jossa on hyvät ja selkeät perustelut. Tätä käräjäoikeus ei onnistunut tekemään. Nyt tuomion lukijalle jää sellainen käsitys, että ratkaisu oli tehty jo ennen, kuin juttu tutkittiin. Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.

    Tuomion perustelut on kirjoitettu yksipuolisesti. Tämän takia ne vaikuttavat puolueellisilta. Puolueeton suhtautuminen asiaan edellyttäisi, että tuomiossa kuvattaisiin reilusti myös se näyttö, joka puhuu syyllisyyden puolesta. Mutta nyt tehtiin niin, että jos jokin seikka oli tuomion perustelujen kanssa ristiriidassa, siitä ei joko lausuttu mitään tai oikeus mitätöi sen sanomalla ylimalkaisesti, "ettei kyseisellä seikalla ollut tässä yhteydessä merkitystä."

    Kaikki syytteen puolesta puhuvat todistajankertomukset leimattiin tuomion perusteluissa epäuskottaviksi, epäluotettaviksi tai todellisten tapahtumien vastaisiksi.

    Tähän tapaan:
    "Tuomisen (tarkoittaa rikosylikonstaapeli Markku Tuomista) kertoman lausuman tarkka sisältö ja asiayhteys jää näin luotettavasti selvittämättä. Se, että väitetty lausuma ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin, osoittaa, että vaikka Gustafsson olisikin lausuman sanonut, se ei ole ollut mikään todellinen kannanotto syyllisyyteen ja että Tuominenkin on tuolloin näin käsittänyt." Outoa, että oikeus tietää todistaja Tuomisen käsittävän muuta kuin, mitä hän itse uskoo käsittäneensä!

    Verijälkien merkitystä arvioidessaan oikeus on ollut - anteeksi nyt vaan - ulkona kuin lumiukko. Tosin ei yksinomaan omasta syystään. Vikaa oli myös verijälkien tutkijoissa. He olivat kokemattomia oikeudessa esiintyjiä ja niin ollen puolustuksen manipuloitavissa. He sekosivat sanoissaan ja puhuivat asian vierestä. Syyttäjien viaksi jää, etteivät he "tulkanneet" verijälkien kertomaa niin selvästi, että oikeuskin olisi sen ymmärtänyt. Tämän tapaisten asiantuntijalausuntojen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii erikoistietoja ja -taitoja.

    Keskeisimmässä kysymyksessä Nils Gustafssonin vammojen laadusta oikeus ratkaisi asian syytetyn eduksi. Oikeus katsoi puolustuksen nimeämän yhden ainoan todistajan kertomuksen perusteella, että Gustafssonilla oli keskivaikea aivovamma ja muistinmenetys. Hän oli ollut tajuton ja toiminta- ja liikuntakyvytön. Gustafssonin ristiriitaisille kertomuksille hänen saamistaan puukoniskuista oli oikeuden mukaan olemassa ymmärrettävä selitys. Niistä oli kirjoitettu lehdissä!

    Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö juttua vietäisi hovioikeuteen. Näin hatarilla perusteilla kirjoitettua tuomiota on mahdotonta päästää lainvoimaiseksi. Hovioikeudessa käydään aikanaan mielenkiintoinen lääketieteellinen oikeudenkäynti Gustafssonin vammoista. Siinä ovat vastakkain viranomaisten useat asiantuntijalääkärit ja Gustafssonin puolesta todistanut yksi lääkäri, asiantuntija toki hänkin.

    Hovioikeudessa on myös tilaisuus korjauttaa käräjäoikeuden tuomiossa oleva, prosessiväitettä koskeva muotovirhe. Oikeudenkäynnissä puolustus väitti, että kysymyksessä ei ollut kolme murhaa vaan surmateot olivat tappoja. Käräjäoikeuden velvollisuus olisi ollut ensimmäiseksi ottaa kantaa tähän, tutkia väite ja antaa siitä perusteltu ratkaisu."

    Ritva Santavuori: Bodom-tuomion perustelut puutteelliset. Iltalehti lauantaina 08.10.2005.

    (Elikkä käräjäoikeuden päätös oli tehty jo kuulematta todisteita jotka tukivat syyllisyyttä.)

    Äänestä

  • esiin kolostaan:) kirjoitti:

    Käräjäoikeuden päätöslauselmasta:

    "Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja vammat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa kohtaa vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa sekä kallonpohjan ohimoluussa. Otsaluun ja poskiluun liitos on auennut. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen sudussa, poskessa ja leuassa. Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta."

    "Korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa on mainittu, että tutkimuksissa 27.7. 1960 Gustafssonilla on todettu murtuma kallonpohjassa."

    Ilmo Hassinen totesi, että Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

    Muu Rouva Normaali Aimo Persläven musta tuntuu-lätinästä ei ansaitse kuin naurut:)

    Tämä on oikeastaan lapsellisen helppoa tämä G-rakin rääkymään innostaminen - mutta meneehän se jonkinlaisena ajankuluna...

    Yhdyn varsinaisen Bodom-asiantuntijan (Kekkonen/Urho alias Oikea Urho) näkemykseen tästä Gustu-rakin ylistämästä Mikkolan jengistä:

    "Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa."

    Ottakaa huomioon, että tuon kirjoitti Kekkonen, joka lukee itsensä emeritusrikostutkija Jorma Palon isälliseksi opastajaksi ja tämän rikostutkijan työn jatkajaksi.
    Kekkonen matkasi Assmanin hajun perässä pitkin Eurooppaa ja miettii nyt, kuinka uskaltaisi luikerrella Kustaa-sonnin lähipiiriin, mutta tietoisuus totuudesta, joka jäytää niin Kekkosen kuin Gustu-rakinkin mielessä sen verran, ettei uskallusta riitä... Kustu-sonnin laajojen kämmenien ulottuville ei nämä lakeijat sittenkään uskalla ryömiä...
    Heh-heh...

    Äänestä

  • uutisointia kirjoitti:

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=15150&locale=

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=1058&locale=#

    KRP: BODOM-SURMIEN NÄYTTÖ PITÄÄ

    KRP uskoo, että sen tekninen ja muu näyttö Bodominjärven surmissa on niin vahva, ettei vangitun Nils Gustafssonin, 62, puolustus yritäkään sen murtamista. Ensimmäisessä vangitsemista seuranneessa lyhyessä oikeudenkäynnissä viime perjantaina 16.4. Gustafssonin puolustus keskitti kaiken tarmonsa siihen, että vangitseminen on joka tapauksessa turha toimenpide: vanhan lain mukaan kukin kolmoismurhan rikoksista saattaa olla pelkkä tappo. Syytettä ei voisi enää nostaa, koska murhan tunnusmerkistö oli aikaisemmin toinen ja tappo vanheni jo vuonna 1980. Erään asiantuntijan käsityksen mukaan Gustafssonin puolustus ei pysty kumoamaan KRP:n teknisiä kytkentöjä muulla tavalla, kuin käynnistämällä uudet, kilpailevat tekniset tutkimukset.

    14.4. Iltalehti uutisoi että poliisi on avannut nuorten haudat. Poliisi ei kiellä, eikä myönnä asiaa aluksi. Iltasanomien perusteella eräs uhrien sukulainen sanoo, että poliisi oli ilmoittanut heille että haudat tullaan avaamaan. Myöhemmin poliisi myönsi asian. Haudat on avattu viime syksynä tai kesänä. Poliisin huhutaan myös lavastaneen tapahtumat viime kesänä murhaniemellä.

    2)
    Bodom-tuomion perustelut puutteelliset

    Bodom-murhajutun lopputulos ei yllättänyt. Vaikka syytteitten hylkääminen ei etukäteen ollut itsestään selvää, se oli kuitenkin todennäköistä. Juttu oli niin vaikea, että se houkutteli ylittämään aidan matalimmasta kohdasta. Näin myös tapahtui eikä se ole kunniaksi oikeuslaitoksellemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Bodom-jutun lopputulos olisi asiallisesti väärä.

    Kysymys on siitä, että syytön mies olisi ansainnut päätöksen, jossa on hyvät ja selkeät perustelut. Tätä käräjäoikeus ei onnistunut tekemään. Nyt tuomion lukijalle jää sellainen käsitys, että ratkaisu oli tehty jo ennen, kuin juttu tutkittiin. Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.

    Tuomion perustelut on kirjoitettu yksipuolisesti. Tämän takia ne vaikuttavat puolueellisilta. Puolueeton suhtautuminen asiaan edellyttäisi, että tuomiossa kuvattaisiin reilusti myös se näyttö, joka puhuu syyllisyyden puolesta. Mutta nyt tehtiin niin, että jos jokin seikka oli tuomion perustelujen kanssa ristiriidassa, siitä ei joko lausuttu mitään tai oikeus mitätöi sen sanomalla ylimalkaisesti, "ettei kyseisellä seikalla ollut tässä yhteydessä merkitystä."

    Kaikki syytteen puolesta puhuvat todistajankertomukset leimattiin tuomion perusteluissa epäuskottaviksi, epäluotettaviksi tai todellisten tapahtumien vastaisiksi.

    Tähän tapaan:
    "Tuomisen (tarkoittaa rikosylikonstaapeli Markku Tuomista) kertoman lausuman tarkka sisältö ja asiayhteys jää näin luotettavasti selvittämättä. Se, että väitetty lausuma ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin, osoittaa, että vaikka Gustafsson olisikin lausuman sanonut, se ei ole ollut mikään todellinen kannanotto syyllisyyteen ja että Tuominenkin on tuolloin näin käsittänyt." Outoa, että oikeus tietää todistaja Tuomisen käsittävän muuta kuin, mitä hän itse uskoo käsittäneensä!

    Verijälkien merkitystä arvioidessaan oikeus on ollut - anteeksi nyt vaan - ulkona kuin lumiukko. Tosin ei yksinomaan omasta syystään. Vikaa oli myös verijälkien tutkijoissa. He olivat kokemattomia oikeudessa esiintyjiä ja niin ollen puolustuksen manipuloitavissa. He sekosivat sanoissaan ja puhuivat asian vierestä. Syyttäjien viaksi jää, etteivät he "tulkanneet" verijälkien kertomaa niin selvästi, että oikeuskin olisi sen ymmärtänyt. Tämän tapaisten asiantuntijalausuntojen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii erikoistietoja ja -taitoja.

    Keskeisimmässä kysymyksessä Nils Gustafssonin vammojen laadusta oikeus ratkaisi asian syytetyn eduksi. Oikeus katsoi puolustuksen nimeämän yhden ainoan todistajan kertomuksen perusteella, että Gustafssonilla oli keskivaikea aivovamma ja muistinmenetys. Hän oli ollut tajuton ja toiminta- ja liikuntakyvytön. Gustafssonin ristiriitaisille kertomuksille hänen saamistaan puukoniskuista oli oikeuden mukaan olemassa ymmärrettävä selitys. Niistä oli kirjoitettu lehdissä!

    Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö juttua vietäisi hovioikeuteen. Näin hatarilla perusteilla kirjoitettua tuomiota on mahdotonta päästää lainvoimaiseksi. Hovioikeudessa käydään aikanaan mielenkiintoinen lääketieteellinen oikeudenkäynti Gustafssonin vammoista. Siinä ovat vastakkain viranomaisten useat asiantuntijalääkärit ja Gustafssonin puolesta todistanut yksi lääkäri, asiantuntija toki hänkin.

    Hovioikeudessa on myös tilaisuus korjauttaa käräjäoikeuden tuomiossa oleva, prosessiväitettä koskeva muotovirhe. Oikeudenkäynnissä puolustus väitti, että kysymyksessä ei ollut kolme murhaa vaan surmateot olivat tappoja. Käräjäoikeuden velvollisuus olisi ollut ensimmäiseksi ottaa kantaa tähän, tutkia väite ja antaa siitä perusteltu ratkaisu."

    Ritva Santavuori: Bodom-tuomion perustelut puutteelliset. Iltalehti lauantaina 08.10.2005.

    (Elikkä käräjäoikeuden päätös oli tehty jo kuulematta todisteita jotka tukivat syyllisyyttä.)

    ...Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö juttua vietäisi hovioikeuteen.

    Bruhaaaa! Juu tosiaan.

    Onneksi Sontavuori sai potkun lihavaan perseeseensä, eikä sitä tarvitse katsella enää televisiossakaan.

    Äänestä

  • uutisointia kirjoitti:

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=15150&locale=

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=1058&locale=#

    KRP: BODOM-SURMIEN NÄYTTÖ PITÄÄ

    KRP uskoo, että sen tekninen ja muu näyttö Bodominjärven surmissa on niin vahva, ettei vangitun Nils Gustafssonin, 62, puolustus yritäkään sen murtamista. Ensimmäisessä vangitsemista seuranneessa lyhyessä oikeudenkäynnissä viime perjantaina 16.4. Gustafssonin puolustus keskitti kaiken tarmonsa siihen, että vangitseminen on joka tapauksessa turha toimenpide: vanhan lain mukaan kukin kolmoismurhan rikoksista saattaa olla pelkkä tappo. Syytettä ei voisi enää nostaa, koska murhan tunnusmerkistö oli aikaisemmin toinen ja tappo vanheni jo vuonna 1980. Erään asiantuntijan käsityksen mukaan Gustafssonin puolustus ei pysty kumoamaan KRP:n teknisiä kytkentöjä muulla tavalla, kuin käynnistämällä uudet, kilpailevat tekniset tutkimukset.

    14.4. Iltalehti uutisoi että poliisi on avannut nuorten haudat. Poliisi ei kiellä, eikä myönnä asiaa aluksi. Iltasanomien perusteella eräs uhrien sukulainen sanoo, että poliisi oli ilmoittanut heille että haudat tullaan avaamaan. Myöhemmin poliisi myönsi asian. Haudat on avattu viime syksynä tai kesänä. Poliisin huhutaan myös lavastaneen tapahtumat viime kesänä murhaniemellä.

    2)
    Bodom-tuomion perustelut puutteelliset

    Bodom-murhajutun lopputulos ei yllättänyt. Vaikka syytteitten hylkääminen ei etukäteen ollut itsestään selvää, se oli kuitenkin todennäköistä. Juttu oli niin vaikea, että se houkutteli ylittämään aidan matalimmasta kohdasta. Näin myös tapahtui eikä se ole kunniaksi oikeuslaitoksellemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Bodom-jutun lopputulos olisi asiallisesti väärä.

    Kysymys on siitä, että syytön mies olisi ansainnut päätöksen, jossa on hyvät ja selkeät perustelut. Tätä käräjäoikeus ei onnistunut tekemään. Nyt tuomion lukijalle jää sellainen käsitys, että ratkaisu oli tehty jo ennen, kuin juttu tutkittiin. Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.

    Tuomion perustelut on kirjoitettu yksipuolisesti. Tämän takia ne vaikuttavat puolueellisilta. Puolueeton suhtautuminen asiaan edellyttäisi, että tuomiossa kuvattaisiin reilusti myös se näyttö, joka puhuu syyllisyyden puolesta. Mutta nyt tehtiin niin, että jos jokin seikka oli tuomion perustelujen kanssa ristiriidassa, siitä ei joko lausuttu mitään tai oikeus mitätöi sen sanomalla ylimalkaisesti, "ettei kyseisellä seikalla ollut tässä yhteydessä merkitystä."

    Kaikki syytteen puolesta puhuvat todistajankertomukset leimattiin tuomion perusteluissa epäuskottaviksi, epäluotettaviksi tai todellisten tapahtumien vastaisiksi.

    Tähän tapaan:
    "Tuomisen (tarkoittaa rikosylikonstaapeli Markku Tuomista) kertoman lausuman tarkka sisältö ja asiayhteys jää näin luotettavasti selvittämättä. Se, että väitetty lausuma ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin, osoittaa, että vaikka Gustafsson olisikin lausuman sanonut, se ei ole ollut mikään todellinen kannanotto syyllisyyteen ja että Tuominenkin on tuolloin näin käsittänyt." Outoa, että oikeus tietää todistaja Tuomisen käsittävän muuta kuin, mitä hän itse uskoo käsittäneensä!

    Verijälkien merkitystä arvioidessaan oikeus on ollut - anteeksi nyt vaan - ulkona kuin lumiukko. Tosin ei yksinomaan omasta syystään. Vikaa oli myös verijälkien tutkijoissa. He olivat kokemattomia oikeudessa esiintyjiä ja niin ollen puolustuksen manipuloitavissa. He sekosivat sanoissaan ja puhuivat asian vierestä. Syyttäjien viaksi jää, etteivät he "tulkanneet" verijälkien kertomaa niin selvästi, että oikeuskin olisi sen ymmärtänyt. Tämän tapaisten asiantuntijalausuntojen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii erikoistietoja ja -taitoja.

    Keskeisimmässä kysymyksessä Nils Gustafssonin vammojen laadusta oikeus ratkaisi asian syytetyn eduksi. Oikeus katsoi puolustuksen nimeämän yhden ainoan todistajan kertomuksen perusteella, että Gustafssonilla oli keskivaikea aivovamma ja muistinmenetys. Hän oli ollut tajuton ja toiminta- ja liikuntakyvytön. Gustafssonin ristiriitaisille kertomuksille hänen saamistaan puukoniskuista oli oikeuden mukaan olemassa ymmärrettävä selitys. Niistä oli kirjoitettu lehdissä!

    Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö juttua vietäisi hovioikeuteen. Näin hatarilla perusteilla kirjoitettua tuomiota on mahdotonta päästää lainvoimaiseksi. Hovioikeudessa käydään aikanaan mielenkiintoinen lääketieteellinen oikeudenkäynti Gustafssonin vammoista. Siinä ovat vastakkain viranomaisten useat asiantuntijalääkärit ja Gustafssonin puolesta todistanut yksi lääkäri, asiantuntija toki hänkin.

    Hovioikeudessa on myös tilaisuus korjauttaa käräjäoikeuden tuomiossa oleva, prosessiväitettä koskeva muotovirhe. Oikeudenkäynnissä puolustus väitti, että kysymyksessä ei ollut kolme murhaa vaan surmateot olivat tappoja. Käräjäoikeuden velvollisuus olisi ollut ensimmäiseksi ottaa kantaa tähän, tutkia väite ja antaa siitä perusteltu ratkaisu."

    Ritva Santavuori: Bodom-tuomion perustelut puutteelliset. Iltalehti lauantaina 08.10.2005.

    (Elikkä käräjäoikeuden päätös oli tehty jo kuulematta todisteita jotka tukivat syyllisyyttä.)

    Santavuori puhui täyttä asiaa. Käräjöinnin lopputulemassa onkin jollekin tulevalle tutkijalle oivallinen lopputyön aihe...

    Jokseenkin paljastava on muuten tuo puolustuksen vangitsemista vastustava peruste: puolustuksenkin mielestä Kustaa-sonni oli syyllinen, mutta se katsoi teot tapoiksi, ja siten vanhentuneiksi.
    Eipä arvannut Leppiniemi kumppaneineen, että oikeuden lempeä isänen, laamanni Mikkola oli jo ottanut Kustaa-sonnin kainaloisekseen, suojaan ja turvaan ilkeiltä syyttäjiltä ja omaisten pahantahtoiselta asianajajalta. Olipa Kustaa-sonnilla leppoisa käräjöidä laamannin sylissä...

    Äänestä

  • uutisointia kirjoitti:

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=15150&locale=

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=1058&locale=#

    KRP: BODOM-SURMIEN NÄYTTÖ PITÄÄ

    KRP uskoo, että sen tekninen ja muu näyttö Bodominjärven surmissa on niin vahva, ettei vangitun Nils Gustafssonin, 62, puolustus yritäkään sen murtamista. Ensimmäisessä vangitsemista seuranneessa lyhyessä oikeudenkäynnissä viime perjantaina 16.4. Gustafssonin puolustus keskitti kaiken tarmonsa siihen, että vangitseminen on joka tapauksessa turha toimenpide: vanhan lain mukaan kukin kolmoismurhan rikoksista saattaa olla pelkkä tappo. Syytettä ei voisi enää nostaa, koska murhan tunnusmerkistö oli aikaisemmin toinen ja tappo vanheni jo vuonna 1980. Erään asiantuntijan käsityksen mukaan Gustafssonin puolustus ei pysty kumoamaan KRP:n teknisiä kytkentöjä muulla tavalla, kuin käynnistämällä uudet, kilpailevat tekniset tutkimukset.

    14.4. Iltalehti uutisoi että poliisi on avannut nuorten haudat. Poliisi ei kiellä, eikä myönnä asiaa aluksi. Iltasanomien perusteella eräs uhrien sukulainen sanoo, että poliisi oli ilmoittanut heille että haudat tullaan avaamaan. Myöhemmin poliisi myönsi asian. Haudat on avattu viime syksynä tai kesänä. Poliisin huhutaan myös lavastaneen tapahtumat viime kesänä murhaniemellä.

    2)
    Bodom-tuomion perustelut puutteelliset

    Bodom-murhajutun lopputulos ei yllättänyt. Vaikka syytteitten hylkääminen ei etukäteen ollut itsestään selvää, se oli kuitenkin todennäköistä. Juttu oli niin vaikea, että se houkutteli ylittämään aidan matalimmasta kohdasta. Näin myös tapahtui eikä se ole kunniaksi oikeuslaitoksellemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Bodom-jutun lopputulos olisi asiallisesti väärä.

    Kysymys on siitä, että syytön mies olisi ansainnut päätöksen, jossa on hyvät ja selkeät perustelut. Tätä käräjäoikeus ei onnistunut tekemään. Nyt tuomion lukijalle jää sellainen käsitys, että ratkaisu oli tehty jo ennen, kuin juttu tutkittiin. Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.

    Tuomion perustelut on kirjoitettu yksipuolisesti. Tämän takia ne vaikuttavat puolueellisilta. Puolueeton suhtautuminen asiaan edellyttäisi, että tuomiossa kuvattaisiin reilusti myös se näyttö, joka puhuu syyllisyyden puolesta. Mutta nyt tehtiin niin, että jos jokin seikka oli tuomion perustelujen kanssa ristiriidassa, siitä ei joko lausuttu mitään tai oikeus mitätöi sen sanomalla ylimalkaisesti, "ettei kyseisellä seikalla ollut tässä yhteydessä merkitystä."

    Kaikki syytteen puolesta puhuvat todistajankertomukset leimattiin tuomion perusteluissa epäuskottaviksi, epäluotettaviksi tai todellisten tapahtumien vastaisiksi.

    Tähän tapaan:
    "Tuomisen (tarkoittaa rikosylikonstaapeli Markku Tuomista) kertoman lausuman tarkka sisältö ja asiayhteys jää näin luotettavasti selvittämättä. Se, että väitetty lausuma ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin, osoittaa, että vaikka Gustafsson olisikin lausuman sanonut, se ei ole ollut mikään todellinen kannanotto syyllisyyteen ja että Tuominenkin on tuolloin näin käsittänyt." Outoa, että oikeus tietää todistaja Tuomisen käsittävän muuta kuin, mitä hän itse uskoo käsittäneensä!

    Verijälkien merkitystä arvioidessaan oikeus on ollut - anteeksi nyt vaan - ulkona kuin lumiukko. Tosin ei yksinomaan omasta syystään. Vikaa oli myös verijälkien tutkijoissa. He olivat kokemattomia oikeudessa esiintyjiä ja niin ollen puolustuksen manipuloitavissa. He sekosivat sanoissaan ja puhuivat asian vierestä. Syyttäjien viaksi jää, etteivät he "tulkanneet" verijälkien kertomaa niin selvästi, että oikeuskin olisi sen ymmärtänyt. Tämän tapaisten asiantuntijalausuntojen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii erikoistietoja ja -taitoja.

    Keskeisimmässä kysymyksessä Nils Gustafssonin vammojen laadusta oikeus ratkaisi asian syytetyn eduksi. Oikeus katsoi puolustuksen nimeämän yhden ainoan todistajan kertomuksen perusteella, että Gustafssonilla oli keskivaikea aivovamma ja muistinmenetys. Hän oli ollut tajuton ja toiminta- ja liikuntakyvytön. Gustafssonin ristiriitaisille kertomuksille hänen saamistaan puukoniskuista oli oikeuden mukaan olemassa ymmärrettävä selitys. Niistä oli kirjoitettu lehdissä!

    Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö juttua vietäisi hovioikeuteen. Näin hatarilla perusteilla kirjoitettua tuomiota on mahdotonta päästää lainvoimaiseksi. Hovioikeudessa käydään aikanaan mielenkiintoinen lääketieteellinen oikeudenkäynti Gustafssonin vammoista. Siinä ovat vastakkain viranomaisten useat asiantuntijalääkärit ja Gustafssonin puolesta todistanut yksi lääkäri, asiantuntija toki hänkin.

    Hovioikeudessa on myös tilaisuus korjauttaa käräjäoikeuden tuomiossa oleva, prosessiväitettä koskeva muotovirhe. Oikeudenkäynnissä puolustus väitti, että kysymyksessä ei ollut kolme murhaa vaan surmateot olivat tappoja. Käräjäoikeuden velvollisuus olisi ollut ensimmäiseksi ottaa kantaa tähän, tutkia väite ja antaa siitä perusteltu ratkaisu."

    Ritva Santavuori: Bodom-tuomion perustelut puutteelliset. Iltalehti lauantaina 08.10.2005.

    (Elikkä käräjäoikeuden päätös oli tehty jo kuulematta todisteita jotka tukivat syyllisyyttä.)

    Jos Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen/Urho alias Oikea Urho), johtajanaan lauhkea laamanni Mikkola, olisi pakotettu ottamaan kantaa murhapaikalla tunteja murhien jälkeen hääräilleeseen murhaajaan, olisi loppulausuma ollut tällainen:

    "Vaikka murhaaja puuhailikin murhapaikalla vielä tunteja murhien jälkeen, raahaten yhtä naisuhria ja tämän riisuen, mikään ei edes kokonaisuutena ajatellen viittaa siihen, että puuhailija olisi ollut osittain rakkaan Irmelinsä päältä löydetty Gustafsson.
    Koska tätä murhaajaa ei kukaan nähnyt raahailua ja riisumista tekemässä, katsoo oikeus, vaikka mainitut teot ovatkin esitettynä aikana tapahtuneet, ja paikalla on murhaaja ollut, oikeaksi jättää tämän murhaajan henkilöllisyyden arvailun tämän jutun osalta tekemättä, ja siten tämän tunteja murhien jälkeen paikalla puuhailleen henkilöllisyyden jäävän toteen näyttämättä, ollen siten mahdollista hänen olleen kuka tahansa, paitsi Gustafsson, joka se kieltää olleensa, ja parhaaksi jättää koko tämän osan jutusta kokonaan käsittelemättä."

    Amen

    Äänestä

  • Kaikkein viisain kirjoitti:

    Santavuori puhui täyttä asiaa. Käräjöinnin lopputulemassa onkin jollekin tulevalle tutkijalle oivallinen lopputyön aihe...

    Jokseenkin paljastava on muuten tuo puolustuksen vangitsemista vastustava peruste: puolustuksenkin mielestä Kustaa-sonni oli syyllinen, mutta se katsoi teot tapoiksi, ja siten vanhentuneiksi.
    Eipä arvannut Leppiniemi kumppaneineen, että oikeuden lempeä isänen, laamanni Mikkola oli jo ottanut Kustaa-sonnin kainaloisekseen, suojaan ja turvaan ilkeiltä syyttäjiltä ja omaisten pahantahtoiselta asianajajalta. Olipa Kustaa-sonnilla leppoisa käräjöidä laamannin sylissä...

    paha, paha,
    Santavuorelta erittäin asiallinen puheenvuoro.
    ja sinä joka väitit kilsan matkaksi kenkäreissua niin edestakainen reissu on kilsan, takas mennessä vaan piti mennä ilman kenkiä.
    Ja oliko muka sällin jalanpohjat kuin vauvan peppu jossa ujui olisi tikut ja männyn kävyt näkyneet, höh.

    Äänestä

  • uutisointia kirjoitti:

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=15150&locale=

    http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=1058&locale=#

    KRP: BODOM-SURMIEN NÄYTTÖ PITÄÄ

    KRP uskoo, että sen tekninen ja muu näyttö Bodominjärven surmissa on niin vahva, ettei vangitun Nils Gustafssonin, 62, puolustus yritäkään sen murtamista. Ensimmäisessä vangitsemista seuranneessa lyhyessä oikeudenkäynnissä viime perjantaina 16.4. Gustafssonin puolustus keskitti kaiken tarmonsa siihen, että vangitseminen on joka tapauksessa turha toimenpide: vanhan lain mukaan kukin kolmoismurhan rikoksista saattaa olla pelkkä tappo. Syytettä ei voisi enää nostaa, koska murhan tunnusmerkistö oli aikaisemmin toinen ja tappo vanheni jo vuonna 1980. Erään asiantuntijan käsityksen mukaan Gustafssonin puolustus ei pysty kumoamaan KRP:n teknisiä kytkentöjä muulla tavalla, kuin käynnistämällä uudet, kilpailevat tekniset tutkimukset.

    14.4. Iltalehti uutisoi että poliisi on avannut nuorten haudat. Poliisi ei kiellä, eikä myönnä asiaa aluksi. Iltasanomien perusteella eräs uhrien sukulainen sanoo, että poliisi oli ilmoittanut heille että haudat tullaan avaamaan. Myöhemmin poliisi myönsi asian. Haudat on avattu viime syksynä tai kesänä. Poliisin huhutaan myös lavastaneen tapahtumat viime kesänä murhaniemellä.

    2)
    Bodom-tuomion perustelut puutteelliset

    Bodom-murhajutun lopputulos ei yllättänyt. Vaikka syytteitten hylkääminen ei etukäteen ollut itsestään selvää, se oli kuitenkin todennäköistä. Juttu oli niin vaikea, että se houkutteli ylittämään aidan matalimmasta kohdasta. Näin myös tapahtui eikä se ole kunniaksi oikeuslaitoksellemme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Bodom-jutun lopputulos olisi asiallisesti väärä.

    Kysymys on siitä, että syytön mies olisi ansainnut päätöksen, jossa on hyvät ja selkeät perustelut. Tätä käräjäoikeus ei onnistunut tekemään. Nyt tuomion lukijalle jää sellainen käsitys, että ratkaisu oli tehty jo ennen, kuin juttu tutkittiin. Oikeudenkäynnissä syyttäjät esittivät runsaasti näyttöä myös syytteen tueksi. Tuomiossa se sivuutettiin monessa kohdassa niin kuin sitä ei olisi ollut olemassakaan.

    Tuomion perustelut on kirjoitettu yksipuolisesti. Tämän takia ne vaikuttavat puolueellisilta. Puolueeton suhtautuminen asiaan edellyttäisi, että tuomiossa kuvattaisiin reilusti myös se näyttö, joka puhuu syyllisyyden puolesta. Mutta nyt tehtiin niin, että jos jokin seikka oli tuomion perustelujen kanssa ristiriidassa, siitä ei joko lausuttu mitään tai oikeus mitätöi sen sanomalla ylimalkaisesti, "ettei kyseisellä seikalla ollut tässä yhteydessä merkitystä."

    Kaikki syytteen puolesta puhuvat todistajankertomukset leimattiin tuomion perusteluissa epäuskottaviksi, epäluotettaviksi tai todellisten tapahtumien vastaisiksi.

    Tähän tapaan:
    "Tuomisen (tarkoittaa rikosylikonstaapeli Markku Tuomista) kertoman lausuman tarkka sisältö ja asiayhteys jää näin luotettavasti selvittämättä. Se, että väitetty lausuma ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin, osoittaa, että vaikka Gustafsson olisikin lausuman sanonut, se ei ole ollut mikään todellinen kannanotto syyllisyyteen ja että Tuominenkin on tuolloin näin käsittänyt." Outoa, että oikeus tietää todistaja Tuomisen käsittävän muuta kuin, mitä hän itse uskoo käsittäneensä!

    Verijälkien merkitystä arvioidessaan oikeus on ollut - anteeksi nyt vaan - ulkona kuin lumiukko. Tosin ei yksinomaan omasta syystään. Vikaa oli myös verijälkien tutkijoissa. He olivat kokemattomia oikeudessa esiintyjiä ja niin ollen puolustuksen manipuloitavissa. He sekosivat sanoissaan ja puhuivat asian vierestä. Syyttäjien viaksi jää, etteivät he "tulkanneet" verijälkien kertomaa niin selvästi, että oikeuskin olisi sen ymmärtänyt. Tämän tapaisten asiantuntijalausuntojen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii erikoistietoja ja -taitoja.

    Keskeisimmässä kysymyksessä Nils Gustafssonin vammojen laadusta oikeus ratkaisi asian syytetyn eduksi. Oikeus katsoi puolustuksen nimeämän yhden ainoan todistajan kertomuksen perusteella, että Gustafssonilla oli keskivaikea aivovamma ja muistinmenetys. Hän oli ollut tajuton ja toiminta- ja liikuntakyvytön. Gustafssonin ristiriitaisille kertomuksille hänen saamistaan puukoniskuista oli oikeuden mukaan olemassa ymmärrettävä selitys. Niistä oli kirjoitettu lehdissä!

    Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö juttua vietäisi hovioikeuteen. Näin hatarilla perusteilla kirjoitettua tuomiota on mahdotonta päästää lainvoimaiseksi. Hovioikeudessa käydään aikanaan mielenkiintoinen lääketieteellinen oikeudenkäynti Gustafssonin vammoista. Siinä ovat vastakkain viranomaisten useat asiantuntijalääkärit ja Gustafssonin puolesta todistanut yksi lääkäri, asiantuntija toki hänkin.

    Hovioikeudessa on myös tilaisuus korjauttaa käräjäoikeuden tuomiossa oleva, prosessiväitettä koskeva muotovirhe. Oikeudenkäynnissä puolustus väitti, että kysymyksessä ei ollut kolme murhaa vaan surmateot olivat tappoja. Käräjäoikeuden velvollisuus olisi ollut ensimmäiseksi ottaa kantaa tähän, tutkia väite ja antaa siitä perusteltu ratkaisu."

    Ritva Santavuori: Bodom-tuomion perustelut puutteelliset. Iltalehti lauantaina 08.10.2005.

    (Elikkä käräjäoikeuden päätös oli tehty jo kuulematta todisteita jotka tukivat syyllisyyttä.)

    Toimittajien Bodom-fiasko

    Bodom oli toimittajille kova muistutus siitä, ettei poliisin tai syyttäjän väite todista vielä yhtään mitään.

    Espoon käräjäoikeuden tuomio Bodom-jutussa uutisoitiin lehdistössä yhtä näyttävästi kuin oikeudenkäyntiäkin oli selostettu, kuten asiaan kuuluu. Lukijoille välittyi tieto, että syyte kaatui täysin. Turun Sanomien otsikko ”Varauksetta vapauttava tuomio” (8.10.2005) kuvaa linjaa hyvin.

    Media päästi kuitenkin viranomaiset kovin vähällä, vaikka heidän toimintansa oli erittäin kyseenalaista. Ero siihen rumputuleen, johon syytetty joutui, on kiusallisen suuri.

    Vangitseminen ilman perusteita
    Nils Gustafsson oli tutkinnanjohtaja Tero Haapalan vaatimuksesta vangittuna kaksi kuukautta keväällä 2004, todennäköisin syin murhasta epäiltynä. Murha on tarpeeksi vakava rikos vangitsemisen perusteeksi. Ei kuitenkaan riitä, että poliisi väittää epäilevänsä, sillä pitää olla myös näyttöä. Esitutkinta-aineisto osoittaa, että sitä ei vuonna 2004 ollut.

    Vangittuna Gustafssonia kuulusteltiin 13 kertaa. Joka kerta häneltä tentattiin, millä tavalla viinaa juotiin, pullon suusta vai lasista, ja kuinka tyttöjä hipelöitiin. Näitä toisteltiin jopa useita kertoja samassa kuulustelussa. Jankkaaminen kertoo näytön puuttumisesta.

    Kuuluisat DNA-tutkimukset olivat kesken. Ne valmistuivat vasta 2005, joten niistä ei ollut vangitsemisen perusteeksi.

    Poliisilla oli lääkäriryhmä, jonka tehtävänä oli väittää, ettei Gustafssonilla ollut 1960 aivovammaa, koska siitä ei löydetty jälkiä vuonna 2004. Väite oli lähinnä puoskarointia, ja aivokuvauksetkin tehtiin vasta vangitsemisen jälkeen. Puolustuksen oikeuteen kutsuma neurologi Olli Tenovuo repi poliisin ja lääkäreiden kudelman hajalle näyttämällä omasta laajasta potilasaineistostaan, ettei isostakaan aivovammasta jää aina pysyviä jälkiä; se ei aina näy kuvissa edes tuoreeltaan.

    Esitutkinlain 7 §:n mukaan esitutkinnassa on selvitettävä sekä epäiltyä vastaan että hänen puolestaan puhuva aineisto. Jälkimmäisen joutui selvittämään puolustus. Kova kysymys kuuluu: kuinka keskusrikospoliisi onnistui kokoamaan lääkäriryhmän, jolta se sai epätieteellisen, mutta omaan ideaansa sopivan lausunnon?

    Tässä oli poliisin kaikki ”näyttö” keväällä 2004. On ilmeistä, että Gustafsson vangittiin vain siksi, että poliisi uskoi miehen sellissä murtuvan ja tunnustavan. Peruste on laiton. Nähtävästi käräjäoikeudet eivät tutki vangitsemisten perusteita juuri sen huolellisimmin kuin puhelimen kuunteluluvan edellytyksiä – joita ei tutkita käytännössä lainkaan.

    Kun tähän lisätään päätutkija Markku Tuomisen oikeudessa heittämä väite, että Gustafsson olisi tunnustanut teot sellissä – mistä ei ole jälkeäkään tutkinta-aineistossa – on koossa hyvin ruma kuva poliisin toiminnasta.

    Tutkinnanjohtaja Tero Haapala sai suurta mainetta selvittäessään aikoinaan Eveliina Lappalaisen tapon Kotkan seudulla. Voi kysyä, suojelivatko jo tuolloin syntyneet hyvät mediasuhteet Haapalaa kritiikiltä Bodom-tutkinnassa.

    Ensin syyte, sitten perustelut
    Espoon syyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto päiväsivät haastehakemuksensa 8.6.2005. Syyte perustui hatariin indisioihin ja uusiin lääkärinlausuntoihin Gustafssonin vuoden 1960 vammoista. Siinä ei esitetty murhille mitään motiivia. Bodom-järvelle leiriytyneen seurueen ei väitetty riidelleen.

    Oikeudenkäynnin elokuussa alkaessa syyttäjät tarjosivat eri tarinan. He väittivät Gustafssonin – ja vain hänen – olleen päissään ja riidelleen kovaäänisesti Seppo Boismanin kanssa tytöistä; olleen mustasukkainen ja turhautuneen, koska ei saanut seksiä ja koska muut nuoret olivat sulkeneet hänet teltan ulkopuolelle. Siksi hän tappoi. Tämä muodosti syyttäjien peruslinjan.

    Jo 1960 oli silminnäkijä kertonut, ettei murhaniemestä ollut kuulunut mitään meteliä, ja että murha-aamuna noin kello neljän aikaan oli rannassa kaksi poikaa ongella. Toinen seurueen tytöistä piti päiväkirjaa ja siihen hän oli aamuyöllä merkinnyt: ”5:pnä retkellä Poodomjärvellä. Sepi ja Nisse olivat kännissä. Ylös yöllä 2 aikaa. Sepi oli metskaamassa.” Todisteet kertoivat siis kesäaamun rauhasta leiripaikalla – tuntia, paria ennen kuin tappaja iski. Gustafsson kertoi samoin.

    Syyttäjät kehittivät riita- ja mustasukkaisuusteoriansa pääosin yhden naisen tarinasta. Hän väitti olleensa murhayönä oman seurueensa kanssa naapuriniemessä, ja Gustafssonin porukan käyneen illalla heidän leirissään. Poliisi kuitenkin kuuli naista ensimmäisen kerran vasta 15.6.2005, viikko syyttämispäätöksen jälkeen. Lisätutkintapöytäkirja on päivätty 6.7.2005 ja toimitettu syyttäjille sen jälkeen. Väitteet seksin puutteesta ja teltan ulkopuolelle sulkemisesta olivat syyttäjien omaa fabulointia.

    Oikeudenkäynnistä rikosasioista annetun lain (ROL) 5:3 pykälässä säädetään, että haastehakemuksesta on ilmoitettava ”todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen”. Syyttäjät rikkoivat tätä säädöstä. On toki sallittua muuttaa syytettä prosessin aikana, mutta ei lainsäätäjä sitä ole tarkoittanut, että syyttäjän sopii ensin päättää syyttää ja vasta sitten miettiä, millä perusteella.

    Rakentaessaan näyttönsä 45 vuotta piilossa pidetyn tai myöhemmin sepitetyn kertomuksen varaan syyttäjät ilman perusteluja hylkäsivät heti tuoreeltaan saadun näytön riidan puuttumisesta. Tämä loukkaa lain syyttäjiltä vaatimaa objektiivisuutta.

    On täysi syy päätellä, että syyte nostettiin vain siksi, että massiivisen tutkinnan tehnyt poliisi olisi joutunut liian noloon valoon, jos syyttäjät olisivat päättäneet olla syyttämättä.

    Tämä kiusallinen kysymys sivuutettiin medisssa lähes kokonaan. Ilta-Sanomissa 8.10.2005 Mika Mölsä sentään huomautti: ”Sen verran yksiselitteisesti oikeus tyrmäsi heidän (syyttäjien) esittämänsä näytön, että ulkopuolinen saattoi jäädä ihmettelemään, oliko syyttäjillä mitään perusteita edes syyttää”.


    Mikko Niskasaari

    Äänestä

  • haisee taivaisiin asti kirjoitti:

    paha, paha,
    Santavuorelta erittäin asiallinen puheenvuoro.
    ja sinä joka väitit kilsan matkaksi kenkäreissua niin edestakainen reissu on kilsan, takas mennessä vaan piti mennä ilman kenkiä.
    Ja oliko muka sällin jalanpohjat kuin vauvan peppu jossa ujui olisi tikut ja männyn kävyt näkyneet, höh.

    Suuntaansa 800 metriä, yhteensä 1km 600 m.

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    Jos Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen/Urho alias Oikea Urho), johtajanaan lauhkea laamanni Mikkola, olisi pakotettu ottamaan kantaa murhapaikalla tunteja murhien jälkeen hääräilleeseen murhaajaan, olisi loppulausuma ollut tällainen:

    "Vaikka murhaaja puuhailikin murhapaikalla vielä tunteja murhien jälkeen, raahaten yhtä naisuhria ja tämän riisuen, mikään ei edes kokonaisuutena ajatellen viittaa siihen, että puuhailija olisi ollut osittain rakkaan Irmelinsä päältä löydetty Gustafsson.
    Koska tätä murhaajaa ei kukaan nähnyt raahailua ja riisumista tekemässä, katsoo oikeus, vaikka mainitut teot ovatkin esitettynä aikana tapahtuneet, ja paikalla on murhaaja ollut, oikeaksi jättää tämän murhaajan henkilöllisyyden arvailun tämän jutun osalta tekemättä, ja siten tämän tunteja murhien jälkeen paikalla puuhailleen henkilöllisyyden jäävän toteen näyttämättä, ollen siten mahdollista hänen olleen kuka tahansa, paitsi Gustafsson, joka se kieltää olleensa, ja parhaaksi jättää koko tämän osan jutusta kokonaan käsittelemättä."

    Amen

    Eikös sinulle Piukea Rouva Aimo Normaali oli jo aikaisemmin ilmoitettu, että murhaajan ei todellakaan ole tarvinnut "puuhailla" murhapaikalla tunteja murhien jälkeen?:)

    Muistaakseni tämä on aikaisemmin tullut esille.

    Äänestä

  • haisee taivaisiin asti kirjoitti:

    paha, paha,
    Santavuorelta erittäin asiallinen puheenvuoro.
    ja sinä joka väitit kilsan matkaksi kenkäreissua niin edestakainen reissu on kilsan, takas mennessä vaan piti mennä ilman kenkiä.
    Ja oliko muka sällin jalanpohjat kuin vauvan peppu jossa ujui olisi tikut ja männyn kävyt näkyneet, höh.

    Männynkävyt eivät ehkä estäneet, mutta tämä:

    "Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja vammat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa kohtaa vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa sekä kallonpohjan ohimoluussa. Otsaluun ja poskiluun liitos on auennut. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen sudussa, poskessa ja leuassa. Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta."

    "Korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa on mainittu, että tutkimuksissa 27.7. 1960 Gustafssonilla on todettu murtuma kallonpohjassa."

    Ilmo Hassinen totesi, että Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

    Äänestä

  • uutisointia kirjoitti:

    Toimittajien Bodom-fiasko

    Bodom oli toimittajille kova muistutus siitä, ettei poliisin tai syyttäjän väite todista vielä yhtään mitään.

    Espoon käräjäoikeuden tuomio Bodom-jutussa uutisoitiin lehdistössä yhtä näyttävästi kuin oikeudenkäyntiäkin oli selostettu, kuten asiaan kuuluu. Lukijoille välittyi tieto, että syyte kaatui täysin. Turun Sanomien otsikko ”Varauksetta vapauttava tuomio” (8.10.2005) kuvaa linjaa hyvin.

    Media päästi kuitenkin viranomaiset kovin vähällä, vaikka heidän toimintansa oli erittäin kyseenalaista. Ero siihen rumputuleen, johon syytetty joutui, on kiusallisen suuri.

    Vangitseminen ilman perusteita
    Nils Gustafsson oli tutkinnanjohtaja Tero Haapalan vaatimuksesta vangittuna kaksi kuukautta keväällä 2004, todennäköisin syin murhasta epäiltynä. Murha on tarpeeksi vakava rikos vangitsemisen perusteeksi. Ei kuitenkaan riitä, että poliisi väittää epäilevänsä, sillä pitää olla myös näyttöä. Esitutkinta-aineisto osoittaa, että sitä ei vuonna 2004 ollut.

    Vangittuna Gustafssonia kuulusteltiin 13 kertaa. Joka kerta häneltä tentattiin, millä tavalla viinaa juotiin, pullon suusta vai lasista, ja kuinka tyttöjä hipelöitiin. Näitä toisteltiin jopa useita kertoja samassa kuulustelussa. Jankkaaminen kertoo näytön puuttumisesta.

    Kuuluisat DNA-tutkimukset olivat kesken. Ne valmistuivat vasta 2005, joten niistä ei ollut vangitsemisen perusteeksi.

    Poliisilla oli lääkäriryhmä, jonka tehtävänä oli väittää, ettei Gustafssonilla ollut 1960 aivovammaa, koska siitä ei löydetty jälkiä vuonna 2004. Väite oli lähinnä puoskarointia, ja aivokuvauksetkin tehtiin vasta vangitsemisen jälkeen. Puolustuksen oikeuteen kutsuma neurologi Olli Tenovuo repi poliisin ja lääkäreiden kudelman hajalle näyttämällä omasta laajasta potilasaineistostaan, ettei isostakaan aivovammasta jää aina pysyviä jälkiä; se ei aina näy kuvissa edes tuoreeltaan.

    Esitutkinlain 7 §:n mukaan esitutkinnassa on selvitettävä sekä epäiltyä vastaan että hänen puolestaan puhuva aineisto. Jälkimmäisen joutui selvittämään puolustus. Kova kysymys kuuluu: kuinka keskusrikospoliisi onnistui kokoamaan lääkäriryhmän, jolta se sai epätieteellisen, mutta omaan ideaansa sopivan lausunnon?

    Tässä oli poliisin kaikki ”näyttö” keväällä 2004. On ilmeistä, että Gustafsson vangittiin vain siksi, että poliisi uskoi miehen sellissä murtuvan ja tunnustavan. Peruste on laiton. Nähtävästi käräjäoikeudet eivät tutki vangitsemisten perusteita juuri sen huolellisimmin kuin puhelimen kuunteluluvan edellytyksiä – joita ei tutkita käytännössä lainkaan.

    Kun tähän lisätään päätutkija Markku Tuomisen oikeudessa heittämä väite, että Gustafsson olisi tunnustanut teot sellissä – mistä ei ole jälkeäkään tutkinta-aineistossa – on koossa hyvin ruma kuva poliisin toiminnasta.

    Tutkinnanjohtaja Tero Haapala sai suurta mainetta selvittäessään aikoinaan Eveliina Lappalaisen tapon Kotkan seudulla. Voi kysyä, suojelivatko jo tuolloin syntyneet hyvät mediasuhteet Haapalaa kritiikiltä Bodom-tutkinnassa.

    Ensin syyte, sitten perustelut
    Espoon syyttäjät Tom Ifström ja Heli Haapalehto päiväsivät haastehakemuksensa 8.6.2005. Syyte perustui hatariin indisioihin ja uusiin lääkärinlausuntoihin Gustafssonin vuoden 1960 vammoista. Siinä ei esitetty murhille mitään motiivia. Bodom-järvelle leiriytyneen seurueen ei väitetty riidelleen.

    Oikeudenkäynnin elokuussa alkaessa syyttäjät tarjosivat eri tarinan. He väittivät Gustafssonin – ja vain hänen – olleen päissään ja riidelleen kovaäänisesti Seppo Boismanin kanssa tytöistä; olleen mustasukkainen ja turhautuneen, koska ei saanut seksiä ja koska muut nuoret olivat sulkeneet hänet teltan ulkopuolelle. Siksi hän tappoi. Tämä muodosti syyttäjien peruslinjan.

    Jo 1960 oli silminnäkijä kertonut, ettei murhaniemestä ollut kuulunut mitään meteliä, ja että murha-aamuna noin kello neljän aikaan oli rannassa kaksi poikaa ongella. Toinen seurueen tytöistä piti päiväkirjaa ja siihen hän oli aamuyöllä merkinnyt: ”5:pnä retkellä Poodomjärvellä. Sepi ja Nisse olivat kännissä. Ylös yöllä 2 aikaa. Sepi oli metskaamassa.” Todisteet kertoivat siis kesäaamun rauhasta leiripaikalla – tuntia, paria ennen kuin tappaja iski. Gustafsson kertoi samoin.

    Syyttäjät kehittivät riita- ja mustasukkaisuusteoriansa pääosin yhden naisen tarinasta. Hän väitti olleensa murhayönä oman seurueensa kanssa naapuriniemessä, ja Gustafssonin porukan käyneen illalla heidän leirissään. Poliisi kuitenkin kuuli naista ensimmäisen kerran vasta 15.6.2005, viikko syyttämispäätöksen jälkeen. Lisätutkintapöytäkirja on päivätty 6.7.2005 ja toimitettu syyttäjille sen jälkeen. Väitteet seksin puutteesta ja teltan ulkopuolelle sulkemisesta olivat syyttäjien omaa fabulointia.

    Oikeudenkäynnistä rikosasioista annetun lain (ROL) 5:3 pykälässä säädetään, että haastehakemuksesta on ilmoitettava ”todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen”. Syyttäjät rikkoivat tätä säädöstä. On toki sallittua muuttaa syytettä prosessin aikana, mutta ei lainsäätäjä sitä ole tarkoittanut, että syyttäjän sopii ensin päättää syyttää ja vasta sitten miettiä, millä perusteella.

    Rakentaessaan näyttönsä 45 vuotta piilossa pidetyn tai myöhemmin sepitetyn kertomuksen varaan syyttäjät ilman perusteluja hylkäsivät heti tuoreeltaan saadun näytön riidan puuttumisesta. Tämä loukkaa lain syyttäjiltä vaatimaa objektiivisuutta.

    On täysi syy päätellä, että syyte nostettiin vain siksi, että massiivisen tutkinnan tehnyt poliisi olisi joutunut liian noloon valoon, jos syyttäjät olisivat päättäneet olla syyttämättä.

    Tämä kiusallinen kysymys sivuutettiin medisssa lähes kokonaan. Ilta-Sanomissa 8.10.2005 Mika Mölsä sentään huomautti: ”Sen verran yksiselitteisesti oikeus tyrmäsi heidän (syyttäjien) esittämänsä näytön, että ulkopuolinen saattoi jäädä ihmettelemään, oliko syyttäjillä mitään perusteita edes syyttää”.


    Mikko Niskasaari

    Kenkä nähtiin teltalla makaavan jalassa, sitä enne se oli jättänyt voidin ja saanut mäen veriroiskeista osansa, sitten se kenkä juoksi heinikkoon ja päätyi laboratorioon.
    Kengät Nigu jätti teltan viereen, KUINKA sitten void ja roiskeet olivat yhtenevät telttaseinällä.

    Syyllisyyttä tukevia seikkoja on paljon, puheet olivat puutaheinee, käyttäytyminen ihan outoa, Nigun puheet illasta ei voi pitää paikkaansa, nukkumisjärjestys ynnä muu sekasuus.

    Nigu: Oon mä tappanukin ainaskin kolme, saivat ansionsa mukaan, kiltit tytöt eivät telttaile poikain kanssa, revi räyh siitä.

    Äänestä

  • totanoinaa kirjoitti:

    Kenkä nähtiin teltalla makaavan jalassa, sitä enne se oli jättänyt voidin ja saanut mäen veriroiskeista osansa, sitten se kenkä juoksi heinikkoon ja päätyi laboratorioon.
    Kengät Nigu jätti teltan viereen, KUINKA sitten void ja roiskeet olivat yhtenevät telttaseinällä.

    Syyllisyyttä tukevia seikkoja on paljon, puheet olivat puutaheinee, käyttäytyminen ihan outoa, Nigun puheet illasta ei voi pitää paikkaansa, nukkumisjärjestys ynnä muu sekasuus.

    Nigu: Oon mä tappanukin ainaskin kolme, saivat ansionsa mukaan, kiltit tytöt eivät telttaile poikain kanssa, revi räyh siitä.

    "Kenkä nähtiin teltalla makaavan jalassa"
    Bongarit eivät nähneet kenkiä teltalla makaavan Gustafssonin jalassa.

    "Kengät Nigu jätti teltan viereen, KUINKA sitten void ja roiskeet olivat yhtenevät telttaseinällä."
    Sulle on kide-parka varmaan miljoona kertaa selitetty että teltta oli jo lysähtänyt. Verijälkitutkijat pitivät täysin mahdollisena että roiskeet kengälle ovat voineet tulla kun kengät ovat olleet juuri siinä mihin Gustafsson sanoi ne jättäneensä.
    Koita jo hyvä ihminen ymmärtää.

    "Syyllisyyttä tukevia seikkoja on paljon, puheet olivat puutaheinee, käyttäytyminen ihan outoa, Nigun puheet illasta ei voi pitää paikkaansa, nukkumisjärjestys ynnä muu sekasuus."
    Älä heittele akkamaisia yleistyksiä, koita saada itsestäsi ulos jokin ymmärrettävä yksittäinen asia niin käydään se yhdessä läpi.

    "Nigu: Oon mä tappanukin ainaskin kolme, saivat ansionsa mukaan, kiltit tytöt eivät telttaile poikain kanssa, revi räyh siitä."
    Mikähän onneton purkaus tuo oli? Taaskin kai jotain, mitä sinun tyhjään kalloosi on selitetty kymmenet kerrat. Eli viljelet jotain nettijuoruja joita olet ehkä itse kehitellyt.
    Sinulla kun tunnetusti on sitä mätäpahaa tahtoa ja ilkeää mieltä.

    Äänestä

  • tämä ohi:) kirjoitti:

    Eikös sinulle Piukea Rouva Aimo Normaali oli jo aikaisemmin ilmoitettu, että murhaajan ei todellakaan ole tarvinnut "puuhailla" murhapaikalla tunteja murhien jälkeen?:)

    Muistaakseni tämä on aikaisemmin tullut esille.

    Jos Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen/Urho alias Oikea Urho), johtajanaan lauhkea laamanni Mikkola, olisi pakotettu ottamaan kantaa murhapaikalla tunteja murhien jälkeen hääräilleeseen murhaajaan, olisi loppulausuma ollut tällainen:

    "Vaikka murhaaja puuhailikin murhapaikalla vielä tunteja murhien jälkeen, raahaten yhtä naisuhria ja tämän riisuen, mikään ei edes kokonaisuutena ajatellen viittaa siihen, että puuhailija olisi ollut osittain rakkaan Irmelinsä päältä löydetty Gustafsson.
    Koska tätä murhaajaa ei kukaan nähnyt raahailua ja riisumista tekemässä, katsoo oikeus, vaikka mainitut teot ovatkin esitettynä aikana tapahtuneet, ja paikalla on murhaaja ollut, oikeaksi jättää tämän murhaajan henkilöllisyyden arvailun tämän jutun osalta tekemättä, ja siten tämän tunteja murhien jälkeen paikalla puuhailleen henkilöllisyyden jäävän toteen näyttämättä, ollen siten mahdollista hänen olleen kuka tahansa, paitsi Gustafsson, joka se kieltää olleensa, ja parhaaksi jättää koko tämän osan jutusta kokonaan käsittelemättä."

    Amen

    Äänestä

  • jotain visvaa kirjoitti:

    "Kenkä nähtiin teltalla makaavan jalassa"
    Bongarit eivät nähneet kenkiä teltalla makaavan Gustafssonin jalassa.

    "Kengät Nigu jätti teltan viereen, KUINKA sitten void ja roiskeet olivat yhtenevät telttaseinällä."
    Sulle on kide-parka varmaan miljoona kertaa selitetty että teltta oli jo lysähtänyt. Verijälkitutkijat pitivät täysin mahdollisena että roiskeet kengälle ovat voineet tulla kun kengät ovat olleet juuri siinä mihin Gustafsson sanoi ne jättäneensä.
    Koita jo hyvä ihminen ymmärtää.

    "Syyllisyyttä tukevia seikkoja on paljon, puheet olivat puutaheinee, käyttäytyminen ihan outoa, Nigun puheet illasta ei voi pitää paikkaansa, nukkumisjärjestys ynnä muu sekasuus."
    Älä heittele akkamaisia yleistyksiä, koita saada itsestäsi ulos jokin ymmärrettävä yksittäinen asia niin käydään se yhdessä läpi.

    "Nigu: Oon mä tappanukin ainaskin kolme, saivat ansionsa mukaan, kiltit tytöt eivät telttaile poikain kanssa, revi räyh siitä."
    Mikähän onneton purkaus tuo oli? Taaskin kai jotain, mitä sinun tyhjään kalloosi on selitetty kymmenet kerrat. Eli viljelet jotain nettijuoruja joita olet ehkä itse kehitellyt.
    Sinulla kun tunnetusti on sitä mätäpahaa tahtoa ja ilkeää mieltä.

    Jos Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen/Urho alias Oikea Urho), johtajanaan lauhkea laamanni Mikkola, olisi pakotettu ottamaan kantaa murhapaikalla tunteja murhien jälkeen hääräilleeseen murhaajaan, olisi loppulausuma ollut tällainen:

    "Vaikka murhaaja puuhailikin murhapaikalla vielä tunteja murhien jälkeen, raahaten yhtä naisuhria ja tämän riisuen, mikään ei edes kokonaisuutena ajatellen viittaa siihen, että puuhailija olisi ollut osittain rakkaan Irmelinsä päältä löydetty Gustafsson.
    Koska tätä murhaajaa ei kukaan nähnyt raahailua ja riisumista tekemässä, katsoo oikeus, vaikka mainitut teot ovatkin esitettynä aikana tapahtuneet, ja paikalla on murhaaja ollut, oikeaksi jättää tämän murhaajan henkilöllisyyden arvailun tämän jutun osalta tekemättä, ja siten tämän tunteja murhien jälkeen paikalla puuhailleen henkilöllisyyden jäävän toteen näyttämättä, ollen siten mahdollista hänen olleen kuka tahansa, paitsi Gustafsson, joka se kieltää olleensa, ja parhaaksi jättää koko tämän osan jutusta kokonaan käsittelemättä."

    Amen

    Äänestä

  • männynkävyt:) kirjoitti:

    Männynkävyt eivät ehkä estäneet, mutta tämä:

    "Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja vammat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa kohtaa vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa sekä kallonpohjan ohimoluussa. Otsaluun ja poskiluun liitos on auennut. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen sudussa, poskessa ja leuassa. Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta."

    "Korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa on mainittu, että tutkimuksissa 27.7. 1960 Gustafssonilla on todettu murtuma kallonpohjassa."

    Ilmo Hassinen totesi, että Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma vasemmalla ja alaleuka oli ollut poikki, minkä lisäksi kun leuan kärki oli vinossa myös toinen murtuma oli ollut jossain taaempana.

    Suurimman osan lääkäreistä mielipide oli ettei G:n vammat olleet kovin kaksisia. Hyvä-asentoisia murtumia kaksi ja pari hiusmurtumaa.

    Syytteessä olevan lääkärilausunnon mukaan vammat on aiheutuneet kahdesta nyrkin iskusta tai potkusta.

    Äänestä

  • ja dokumentit. kirjoitti:

    Suurimman osan lääkäreistä mielipide oli ettei G:n vammat olleet kovin kaksisia. Hyvä-asentoisia murtumia kaksi ja pari hiusmurtumaa.

    Syytteessä olevan lääkärilausunnon mukaan vammat on aiheutuneet kahdesta nyrkin iskusta tai potkusta.

    Tässä ns. syyttäjän lääkärin Juha Öhmanin diagnoosi vammoista:
    Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa.

    Kaikkien lääkäreiden diagnoosi vammojen osalta on aikalailla samanlainen.

    Syyttäjän lääkäri Eero Hirvensalo sanoo: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida poissulkea.

    Eli ei todellakaan pidä paikkaansa että "Suurimman osan lääkäreistä mielipide oli ettei G:n vammat olleet kovin kaksisia.":) On heillä sentään lääkärinetiikkansa. Myöskään ns. syyttäjän lääkärit eivät esittäneet minkäänlaista "vastalausetta" Tenovuon diagnoosiin oikeudessa vaan tyytyivät siihen.

    Gustafssonilla on korvaklinikalla 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa.

    Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmannin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

    Äänestä

  • ja dokumentit. kirjoitti:

    Suurimman osan lääkäreistä mielipide oli ettei G:n vammat olleet kovin kaksisia. Hyvä-asentoisia murtumia kaksi ja pari hiusmurtumaa.

    Syytteessä olevan lääkärilausunnon mukaan vammat on aiheutuneet kahdesta nyrkin iskusta tai potkusta.

    Seppo se ei voinut olla. Ei kai kukaan voi olla niin tyhmä, että kuvittelee Nissen lyöneen itse nuo vammat. Tai peräti potkaisseen.

    Minkä karatetähden Suomi onkaan menettänyht...

    Äänestä

  • ja dokumentit. kirjoitti:

    Suurimman osan lääkäreistä mielipide oli ettei G:n vammat olleet kovin kaksisia. Hyvä-asentoisia murtumia kaksi ja pari hiusmurtumaa.

    Syytteessä olevan lääkärilausunnon mukaan vammat on aiheutuneet kahdesta nyrkin iskusta tai potkusta.

    Gustafssonilla oli pään alueella kuusi erilaista murtumaa, lisäksi ruhjeita päälaelta leukaan, poskessa läpireikä ym.

    Sepolla oli toisessa kädessä mitätön hankauma, jonka oikeuden asiantuntijat tulkitsivat tulleen ihan mistä vain, ei edes mikään puolustusvamma.

    Seppo oli kuollut niille sijoilleen pitkälleen, häntä oli puukotettu teltan läpi pääpuolesta. Aikamoinen rambo potkulla, lisäksi paukutelut jalalla musertavasti ympäri päätä ja lopuksi sitten ilmeisesti isonvarpaan kynnellä viillellyt?

    Äänestä

  • jotain visvaa kirjoitti:

    "Kenkä nähtiin teltalla makaavan jalassa"
    Bongarit eivät nähneet kenkiä teltalla makaavan Gustafssonin jalassa.

    "Kengät Nigu jätti teltan viereen, KUINKA sitten void ja roiskeet olivat yhtenevät telttaseinällä."
    Sulle on kide-parka varmaan miljoona kertaa selitetty että teltta oli jo lysähtänyt. Verijälkitutkijat pitivät täysin mahdollisena että roiskeet kengälle ovat voineet tulla kun kengät ovat olleet juuri siinä mihin Gustafsson sanoi ne jättäneensä.
    Koita jo hyvä ihminen ymmärtää.

    "Syyllisyyttä tukevia seikkoja on paljon, puheet olivat puutaheinee, käyttäytyminen ihan outoa, Nigun puheet illasta ei voi pitää paikkaansa, nukkumisjärjestys ynnä muu sekasuus."
    Älä heittele akkamaisia yleistyksiä, koita saada itsestäsi ulos jokin ymmärrettävä yksittäinen asia niin käydään se yhdessä läpi.

    "Nigu: Oon mä tappanukin ainaskin kolme, saivat ansionsa mukaan, kiltit tytöt eivät telttaile poikain kanssa, revi räyh siitä."
    Mikähän onneton purkaus tuo oli? Taaskin kai jotain, mitä sinun tyhjään kalloosi on selitetty kymmenet kerrat. Eli viljelet jotain nettijuoruja joita olet ehkä itse kehitellyt.
    Sinulla kun tunnetusti on sitä mätäpahaa tahtoa ja ilkeää mieltä.

    Salonen näki kengät, valalla oikeudessa.
    Selitetty kelle? Että kun teltta lysähtää niin kengät hyppää kankaan päälle ihan ite irti maasta, vau.
    Ristiriitoja on vatkattu jo vuosia, ne on kaikkien tiedossa.
    Ooon mä tappanukin ei ole nettijuoru vaan kuulustellun naisseurueen kertomaa kuten muukin.
    Rauhotu.

    Äänestä

  • kengät vaimitkä ne oli kirjoitti:

    Salonen näki kengät, valalla oikeudessa.
    Selitetty kelle? Että kun teltta lysähtää niin kengät hyppää kankaan päälle ihan ite irti maasta, vau.
    Ristiriitoja on vatkattu jo vuosia, ne on kaikkien tiedossa.
    Ooon mä tappanukin ei ole nettijuoru vaan kuulustellun naisseurueen kertomaa kuten muukin.
    Rauhotu.

    Kide-parka, tutustu Bodomiin jos sinun on pakko tänne heitellä noita harvinaisen pahantahtoisen ja ilkeän mielesi hedelmiä.

    Käräjäoikeuden päätöksestä:
    "Salonen ei ole esitutkinnassa vuonna 1960 sanonut mitään siitä, että hänen näkemissään miehen jaloissa olisi ollut kengät, eikä näin aikanaan ole kertonut Haapalainenkaan. Mahdollisista kengistä Salonen on maininnut tapahtumapaikalla videoidussa kuulustelussa vuonna 2003 sen jälkeen kun kuulustelusa on tuotu esille käsitys siitä, että Salonen olisi nähnyt myös kengät.
    Käräjäoikeudessa Salonen on todennut, että hänellä on mielikuva kengistä mutta myös todennut, että kysymys saattoi olla myös irtokengistä."

    "Selitetty kelle? Että kun teltta lysähtää niin kengät hyppää kankaan päälle ihan ite irti maasta, vau."
    Ei sinun pääkoppasi voi noin tyhjä olla, eihän?
    Verijälkitutkijat sanoivat, että kun teltta on lysähtänyt niin roiskejäljet ovat aivan hyvin voineet tulla Nilsin kengille kun ne olivat Gustafssonin mainitsemassa paikassa ovisuussa. Niiden ei todellakaan tarvitse hyppiä minnekään. Tutkijoiden mielestä void-alue on voinut tulla mistä vain.
    Onko tuo jotenkin vaikea tajuta??

    Noiden viljelemiesi juorujen osalta, varmaan mielelläsi kerrot meille miten niihin suhtautui poliisi, syyttäjä, ja varsinkin oikeus. Oliko oikeudessa sellainen "juorupäivä" vai miten? Se siis kertoo paljon.
    Ettei sinun tarvitse asiaa tutkia, voin kertoa että syyttäjä ei korvaansa lotkauttanut ja oikeus viittasi kintaalla:)

    Äänestä

  • haisee jo pahalle kirjoitti:

    Kide-parka, tutustu Bodomiin jos sinun on pakko tänne heitellä noita harvinaisen pahantahtoisen ja ilkeän mielesi hedelmiä.

    Käräjäoikeuden päätöksestä:
    "Salonen ei ole esitutkinnassa vuonna 1960 sanonut mitään siitä, että hänen näkemissään miehen jaloissa olisi ollut kengät, eikä näin aikanaan ole kertonut Haapalainenkaan. Mahdollisista kengistä Salonen on maininnut tapahtumapaikalla videoidussa kuulustelussa vuonna 2003 sen jälkeen kun kuulustelusa on tuotu esille käsitys siitä, että Salonen olisi nähnyt myös kengät.
    Käräjäoikeudessa Salonen on todennut, että hänellä on mielikuva kengistä mutta myös todennut, että kysymys saattoi olla myös irtokengistä."

    "Selitetty kelle? Että kun teltta lysähtää niin kengät hyppää kankaan päälle ihan ite irti maasta, vau."
    Ei sinun pääkoppasi voi noin tyhjä olla, eihän?
    Verijälkitutkijat sanoivat, että kun teltta on lysähtänyt niin roiskejäljet ovat aivan hyvin voineet tulla Nilsin kengille kun ne olivat Gustafssonin mainitsemassa paikassa ovisuussa. Niiden ei todellakaan tarvitse hyppiä minnekään. Tutkijoiden mielestä void-alue on voinut tulla mistä vain.
    Onko tuo jotenkin vaikea tajuta??

    Noiden viljelemiesi juorujen osalta, varmaan mielelläsi kerrot meille miten niihin suhtautui poliisi, syyttäjä, ja varsinkin oikeus. Oliko oikeudessa sellainen "juorupäivä" vai miten? Se siis kertoo paljon.
    Ettei sinun tarvitse asiaa tutkia, voin kertoa että syyttäjä ei korvaansa lotkauttanut ja oikeus viittasi kintaalla:)

    Minkälaisten ihmisten arkeen kuuluu
    visva,
    visva on tulehtuneen haavan erite, tai visvasyylä usein sukuelimissä.
    Kusihöyryt, vanhoja ihmisiä, pidätysongelmia.
    Naapurin tai muun miehen koskettelu lapseen.
    Muu seksuaalipainotteinen luokittelu.
    Anus asiat, persereiät.

    Psyykkisen huonovointisuuden ilmaisut, hulluus, mielipuolisuus. Moraalin kyseenalaistaminen, valehtelijaksi ym soimaamiset.

    Minkälainen koti tai kotikasvatus on tuollaisilla kirjoittajilla.
    Bodom on pahasti saastuttanut jonkun mielet hmmmm.

    Äänestä

  • potku? kirjoitti:

    Gustafssonilla oli pään alueella kuusi erilaista murtumaa, lisäksi ruhjeita päälaelta leukaan, poskessa läpireikä ym.

    Sepolla oli toisessa kädessä mitätön hankauma, jonka oikeuden asiantuntijat tulkitsivat tulleen ihan mistä vain, ei edes mikään puolustusvamma.

    Seppo oli kuollut niille sijoilleen pitkälleen, häntä oli puukotettu teltan läpi pääpuolesta. Aikamoinen rambo potkulla, lisäksi paukutelut jalalla musertavasti ympäri päätä ja lopuksi sitten ilmeisesti isonvarpaan kynnellä viillellyt?

    gustu haastoi sepon kanssa riitaa jo aiemmin illalla. Gustu taisi saada turpaan jo aiemmin?

    Muistinmenetyksestä totesi joku lääkäri että se olisi näiden vammojen kanssa erittäin harvinaista muttei mahdotonta.

    gustun muisti on valikoiva. tapahtuman jälkeen hän ensin näytti sormillaan että tekijöitä oli kaksi, sitten ei taas muistanut mitään, ja sitten joku oli yksin hajareisin teltan päällä, ja sitten taas ei muistanut mitään.

    Äänestä

  • riidanhaluinen... kirjoitti:

    gustu haastoi sepon kanssa riitaa jo aiemmin illalla. Gustu taisi saada turpaan jo aiemmin?

    Muistinmenetyksestä totesi joku lääkäri että se olisi näiden vammojen kanssa erittäin harvinaista muttei mahdotonta.

    gustun muisti on valikoiva. tapahtuman jälkeen hän ensin näytti sormillaan että tekijöitä oli kaksi, sitten ei taas muistanut mitään, ja sitten joku oli yksin hajareisin teltan päällä, ja sitten taas ei muistanut mitään.

    "gustu haastoi sepon kanssa riitaa jo aiemmin illalla. Gustu taisi saada turpaan jo aiemmin?"

    Niinkö? Ja mikähän siihen viittaa? Oikeus totesi, että mikään ei viittaa leiriläisten keskinäiseen riitaan.
    Aamuneljän tienoissa Karjalainen näki pojat rannassa sulassa sovussa, Sepon onkivan ja kaikki oli unettavan rauhallista. Tuulikki kijoitti vihkoonsa liki ikävystyneen oloisena merkintänsä joskus aamuyöllä.
    Ja kuten sanottu, Sepon käsissä ei ollut mitään tappeluun viittaavaa.

    "Muistinmenetyksestä totesi joku lääkäri että se olisi näiden vammojen kanssa erittäin harvinaista muttei mahdotonta."
    Näin totesi syyttäjän lääkäri Hirvensalo, joka hampaat irvessa yritti vähätellä Gustafssonin vammoja. Sen sijaan neurologi Tenovuo piti muistinmenetystä hyvin todennäköisenä ja samaa mieltä oli oikeus.

    "gustun muisti on valikoiva. tapahtuman jälkeen hän ensin näytti sormillaan että tekijöitä oli kaksi, sitten ei taas muistanut mitään."
    Tuo kahden sormen näyttäminen voi tarkoittaa mitä vain.

    "ja sitten joku oli yksin hajareisin teltan päällä, ja sitten taas ei muistanut mitään."
    Nuo taas liittyvän hypnoosipuhutteluun, ja hypnoosin arvo on mitä on. Bodomin osalta sillä ei ole mitään merkitystä.

    Äänestä

  • haisee jo pahalle kirjoitti:

    Kide-parka, tutustu Bodomiin jos sinun on pakko tänne heitellä noita harvinaisen pahantahtoisen ja ilkeän mielesi hedelmiä.

    Käräjäoikeuden päätöksestä:
    "Salonen ei ole esitutkinnassa vuonna 1960 sanonut mitään siitä, että hänen näkemissään miehen jaloissa olisi ollut kengät, eikä näin aikanaan ole kertonut Haapalainenkaan. Mahdollisista kengistä Salonen on maininnut tapahtumapaikalla videoidussa kuulustelussa vuonna 2003 sen jälkeen kun kuulustelusa on tuotu esille käsitys siitä, että Salonen olisi nähnyt myös kengät.
    Käräjäoikeudessa Salonen on todennut, että hänellä on mielikuva kengistä mutta myös todennut, että kysymys saattoi olla myös irtokengistä."

    "Selitetty kelle? Että kun teltta lysähtää niin kengät hyppää kankaan päälle ihan ite irti maasta, vau."
    Ei sinun pääkoppasi voi noin tyhjä olla, eihän?
    Verijälkitutkijat sanoivat, että kun teltta on lysähtänyt niin roiskejäljet ovat aivan hyvin voineet tulla Nilsin kengille kun ne olivat Gustafssonin mainitsemassa paikassa ovisuussa. Niiden ei todellakaan tarvitse hyppiä minnekään. Tutkijoiden mielestä void-alue on voinut tulla mistä vain.
    Onko tuo jotenkin vaikea tajuta??

    Noiden viljelemiesi juorujen osalta, varmaan mielelläsi kerrot meille miten niihin suhtautui poliisi, syyttäjä, ja varsinkin oikeus. Oliko oikeudessa sellainen "juorupäivä" vai miten? Se siis kertoo paljon.
    Ettei sinun tarvitse asiaa tutkia, voin kertoa että syyttäjä ei korvaansa lotkauttanut ja oikeus viittasi kintaalla:)

    Jemmata kengät, on sillä kenellä on jotakin salattavaa. Sillä joka "jäi" henkiin.

    Kuka perhanan rosvo tai raiskaaja veisi veriset kengät ja piilottaisi ne kiven koloon?

    Miksi vaan 800m päähän? Siksi että ehtii takaisin.

    Miten muuten gustu tuli teltasta ulos saatuaan nk. "pahat vammat"?

    Miten hän oli päätynyt kasan päälle?

    Miksi hänet jätettiin henkiin?

    Miksi hänen muistikuvansa koko yöltä on niin huonoja ja vaihtelevia?

    Miksi riidan todistaja sivuutettiin todistajana, tunnettiinhan nisse isottelevana kukkona?

    Miksi tunnustukset kolmasti sivuutettiin?

    Veikkaanpa että siinä jo aiemmin nahistelleet seppo ja nisse riitaantuivat uudelleen siinä onkiessa ja mökäöljyä siemaillessa. nisse meni jonnekin mököttämään ja raivostui kun seppo paineli tyttöjen viereen telttaan ja laittoi teltan suun kiinni.

    Yksikertaisin vastaus on useimmiten oikea.

    Äänestä

  • riidanhaluinen... kirjoitti:

    gustu haastoi sepon kanssa riitaa jo aiemmin illalla. Gustu taisi saada turpaan jo aiemmin?

    Muistinmenetyksestä totesi joku lääkäri että se olisi näiden vammojen kanssa erittäin harvinaista muttei mahdotonta.

    gustun muisti on valikoiva. tapahtuman jälkeen hän ensin näytti sormillaan että tekijöitä oli kaksi, sitten ei taas muistanut mitään, ja sitten joku oli yksin hajareisin teltan päällä, ja sitten taas ei muistanut mitään.

    jompikumpi huojuvan humalassa pojista, kumpikohan.
    Miksi nuorista on niin vähän havantoja illan ajalta, luulisi porukan istuneen avoimella niemellä ilta ei hyttysten seurana teltalla kuusen alla.
    Muisti kuitenkin, että söi, meni nukkumaan ja Sepi tais tulla vikana telttaan.

    Äänestä

  • Ainoa syy... kirjoitti:

    Jemmata kengät, on sillä kenellä on jotakin salattavaa. Sillä joka "jäi" henkiin.

    Kuka perhanan rosvo tai raiskaaja veisi veriset kengät ja piilottaisi ne kiven koloon?

    Miksi vaan 800m päähän? Siksi että ehtii takaisin.

    Miten muuten gustu tuli teltasta ulos saatuaan nk. "pahat vammat"?

    Miten hän oli päätynyt kasan päälle?

    Miksi hänet jätettiin henkiin?

    Miksi hänen muistikuvansa koko yöltä on niin huonoja ja vaihtelevia?

    Miksi riidan todistaja sivuutettiin todistajana, tunnettiinhan nisse isottelevana kukkona?

    Miksi tunnustukset kolmasti sivuutettiin?

    Veikkaanpa että siinä jo aiemmin nahistelleet seppo ja nisse riitaantuivat uudelleen siinä onkiessa ja mökäöljyä siemaillessa. nisse meni jonnekin mököttämään ja raivostui kun seppo paineli tyttöjen viereen telttaan ja laittoi teltan suun kiinni.

    Yksikertaisin vastaus on useimmiten oikea.

    Ainoa syy,hyvä kirjoitus,
    joopa, enemmistö on viimeistään hullujen kirjoitusten myötä tajunnut asioiden oikean laidan.
    Hyi

    Äänestä

  • Ainoa syy... kirjoitti:

    Jemmata kengät, on sillä kenellä on jotakin salattavaa. Sillä joka "jäi" henkiin.

    Kuka perhanan rosvo tai raiskaaja veisi veriset kengät ja piilottaisi ne kiven koloon?

    Miksi vaan 800m päähän? Siksi että ehtii takaisin.

    Miten muuten gustu tuli teltasta ulos saatuaan nk. "pahat vammat"?

    Miten hän oli päätynyt kasan päälle?

    Miksi hänet jätettiin henkiin?

    Miksi hänen muistikuvansa koko yöltä on niin huonoja ja vaihtelevia?

    Miksi riidan todistaja sivuutettiin todistajana, tunnettiinhan nisse isottelevana kukkona?

    Miksi tunnustukset kolmasti sivuutettiin?

    Veikkaanpa että siinä jo aiemmin nahistelleet seppo ja nisse riitaantuivat uudelleen siinä onkiessa ja mökäöljyä siemaillessa. nisse meni jonnekin mököttämään ja raivostui kun seppo paineli tyttöjen viereen telttaan ja laittoi teltan suun kiinni.

    Yksikertaisin vastaus on useimmiten oikea.

    "Jemmata kengät, on sillä kenellä on jotakin salattavaa. Sillä joka "jäi" henkiin."
    Eiköhän ulkopuolisellakin murhaajalla ole "jotakin salattavaa":)

    "Kuka perhanan rosvo tai raiskaaja veisi veriset kengät ja piilottaisi ne kiven koloon?2
    Täysin sinun olettamustasi, syyn kenkien ja yleensä kamojen viemiseen tietää yksi murhaaja. Syitä voi olla ties kuinka paljon, tai sitten hänellä ei ollut sen kummempaa syytä.

    "Miksi vaan 800m päähän? Siksi että ehtii takaisin."
    Ehtii takaisin? Siis mihin aikaan mennessä pitäisi ehtiä takaisin? Ja missä muut kamat on?
    Ulkopuolinen murhaaja on voinut mennessään jättää kengät tuon 800 metrin päähän, aivan hyvin olisi voinut jättää 200 metrin tai kilometrin päähän.

    "Miten muuten gustu tuli teltasta ulos saatuaan nk. "pahat vammat"?"
    Sitäpä ei tiedetä, yleensäkään tuliko mistään "ulos".
    Tässä vielä kertauksena nuo pahat vammat: Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa.

    Kaikkien lääkäreiden diagnoosi vammojen osalta on aikalailla samanlainen.

    Syyttäjän lääkäri Eero Hirvensalo sanoo: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida poissulkea.

    Eli ei todellakaan pidä paikkaansa että "Suurimman osan lääkäreistä mielipide oli ettei G:n vammat olleet kovin kaksisia.":) On heillä sentään lääkärinetiikkansa. Myöskään ns. syyttäjän lääkärit eivät esittäneet minkäänlaista "vastalausetta" Tenovuon diagnoosiin oikeudessa vaan tyytyivät siihen.

    Gustafssonilla on korvaklinikalla 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa.

    Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmannin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

    "Miten hän oli päätynyt kasan päälle?"
    Mikäs hullunkurinen kysymys tuo oli? Miksi Seppo on päätynyt kasan laitaan ym.?

    "Miksi hänet jätettiin henkiin?"
    Ei ole ollenkaan sanottu että hänet "jätettiin", sattui onnekseen vain jäämään. Lääkäreiden mukaan myös Tuulikki oli elänyt jonkin aikaa murhaajan käynnin jälkeen, joten myös hänet "jätettiin" henkiin.

    "Miksi hänen muistikuvansa koko yöltä on niin huonoja ja vaihtelevia?"
    Olisikohan syynä nuo yllä mainitut pahat vammat? Ja 2000-luvun muistikuvien osalta lisäksi kuluneet reippaasti yli 40 vuotta.

    "Miksi riidan todistaja sivuutettiin todistajana, tunnettiinhan nisse isottelevana kukkona?"
    Koska hänen juttunsa todettiin lööperiksi.

    "Miksi tunnustukset kolmasti sivuutettiin?"
    Tuomisen "tunnustus" sivuutettiin koska se ei oikeuden milestä ollut lähelläkään uskottava. Kuten ei ollutkaan. Muita "tunnustuksia" syyttäjä saati oikeus ei edes voinut ottaa kuuleviin korviinsa, niin puhdasta lööperiä ne olviat.

    "Veikkaanpa että siinä jo aiemmin nahistelleet seppo ja nisse riitaantuivat uudelleen siinä onkiessa ja mökäöljyä siemaillessa. nisse meni jonnekin mököttämään ja raivostui kun seppo paineli tyttöjen viereen telttaan ja laittoi teltan suun kiinni."
    Niinhän sinä näköjään "veikkaat":)
    Tosin mikään ei viittaa tuohon, ei siis pienen pientä viitettä. Oikeus totesi että mikään ei viittaa leiriläisten keskinäiseen riitaan.
    Mutta veikkaillahan sopii, ei sillä tosin mitään pohjaa ole.

    Äänestä

  • "veikkaaja":) kirjoitti:

    "Jemmata kengät, on sillä kenellä on jotakin salattavaa. Sillä joka "jäi" henkiin."
    Eiköhän ulkopuolisellakin murhaajalla ole "jotakin salattavaa":)

    "Kuka perhanan rosvo tai raiskaaja veisi veriset kengät ja piilottaisi ne kiven koloon?2
    Täysin sinun olettamustasi, syyn kenkien ja yleensä kamojen viemiseen tietää yksi murhaaja. Syitä voi olla ties kuinka paljon, tai sitten hänellä ei ollut sen kummempaa syytä.

    "Miksi vaan 800m päähän? Siksi että ehtii takaisin."
    Ehtii takaisin? Siis mihin aikaan mennessä pitäisi ehtiä takaisin? Ja missä muut kamat on?
    Ulkopuolinen murhaaja on voinut mennessään jättää kengät tuon 800 metrin päähän, aivan hyvin olisi voinut jättää 200 metrin tai kilometrin päähän.

    "Miten muuten gustu tuli teltasta ulos saatuaan nk. "pahat vammat"?"
    Sitäpä ei tiedetä, yleensäkään tuliko mistään "ulos".
    Tässä vielä kertauksena nuo pahat vammat: Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa.

    Kaikkien lääkäreiden diagnoosi vammojen osalta on aikalailla samanlainen.

    Syyttäjän lääkäri Eero Hirvensalo sanoo: Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida poissulkea.

    Eli ei todellakaan pidä paikkaansa että "Suurimman osan lääkäreistä mielipide oli ettei G:n vammat olleet kovin kaksisia.":) On heillä sentään lääkärinetiikkansa. Myöskään ns. syyttäjän lääkärit eivät esittäneet minkäänlaista "vastalausetta" Tenovuon diagnoosiin oikeudessa vaan tyytyivät siihen.

    Gustafssonilla on korvaklinikalla 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa.

    Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmannin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

    "Miten hän oli päätynyt kasan päälle?"
    Mikäs hullunkurinen kysymys tuo oli? Miksi Seppo on päätynyt kasan laitaan ym.?

    "Miksi hänet jätettiin henkiin?"
    Ei ole ollenkaan sanottu että hänet "jätettiin", sattui onnekseen vain jäämään. Lääkäreiden mukaan myös Tuulikki oli elänyt jonkin aikaa murhaajan käynnin jälkeen, joten myös hänet "jätettiin" henkiin.

    "Miksi hänen muistikuvansa koko yöltä on niin huonoja ja vaihtelevia?"
    Olisikohan syynä nuo yllä mainitut pahat vammat? Ja 2000-luvun muistikuvien osalta lisäksi kuluneet reippaasti yli 40 vuotta.

    "Miksi riidan todistaja sivuutettiin todistajana, tunnettiinhan nisse isottelevana kukkona?"
    Koska hänen juttunsa todettiin lööperiksi.

    "Miksi tunnustukset kolmasti sivuutettiin?"
    Tuomisen "tunnustus" sivuutettiin koska se ei oikeuden milestä ollut lähelläkään uskottava. Kuten ei ollutkaan. Muita "tunnustuksia" syyttäjä saati oikeus ei edes voinut ottaa kuuleviin korviinsa, niin puhdasta lööperiä ne olviat.

    "Veikkaanpa että siinä jo aiemmin nahistelleet seppo ja nisse riitaantuivat uudelleen siinä onkiessa ja mökäöljyä siemaillessa. nisse meni jonnekin mököttämään ja raivostui kun seppo paineli tyttöjen viereen telttaan ja laittoi teltan suun kiinni."
    Niinhän sinä näköjään "veikkaat":)
    Tosin mikään ei viittaa tuohon, ei siis pienen pientä viitettä. Oikeus totesi että mikään ei viittaa leiriläisten keskinäiseen riitaan.
    Mutta veikkaillahan sopii, ei sillä tosin mitään pohjaa ole.

    ei todellakaan , kunpa tietäisit.

    Äänestä

  • lööperiä kirjoitti:

    ei todellakaan , kunpa tietäisit.

    Sieltähän tulikin aivan pilviä hipovan täydelliset perusteet ja todisteet:)

    Äänestä

  • uskomatta:) kirjoitti:

    Sieltähän tulikin aivan pilviä hipovan täydelliset perusteet ja todisteet:)

    Kaikki on todennäköisesti tapahtunut tosi nopeasti, varsinkin jos motiivina on ollut ryöstö.

    Tappaja tai tappajat eivät voineet olla varmoja että uhrit olisivat kuolleet.

    Pelkäsi että nämä nuoret miehet lähtee perään mikäli pystyvät ja nappasi kengät mukaansa hankaloittaakseen takaa-ajoa.

    Moottoripyörälläkin on vittumainen ajaa ilman kenkiä tai edes polkaista sitä käyntiin.

    Olen aiemmin ollut Nissen syyllisyyden kannalla mutta luettuani kaiken netistä löytämäni aiheesta niin mielipide on muuttunut.

    Alueellahan on ollut melkoinen trafiikki suorastaan varhaisesta ajankohdasta huolimatta ja syylliskandidaatteja on vähintään viisi.

    Täytyy myös muistaa että elettiin vuotta 1960.
    Talvisodasta oli kulunut vasta 14 vuotta. Sodassa traumatisoituneita miehiä oli tuhansia (iältään 30-50 vuotiaita) joissa on runsaasti potentiaalia tappamaan täysin surutta ja tehokkaasti.

    Äänestä

  • Kenkien tarinalle: kirjoitti:

    Kaikki on todennäköisesti tapahtunut tosi nopeasti, varsinkin jos motiivina on ollut ryöstö.

    Tappaja tai tappajat eivät voineet olla varmoja että uhrit olisivat kuolleet.

    Pelkäsi että nämä nuoret miehet lähtee perään mikäli pystyvät ja nappasi kengät mukaansa hankaloittaakseen takaa-ajoa.

    Moottoripyörälläkin on vittumainen ajaa ilman kenkiä tai edes polkaista sitä käyntiin.

    Olen aiemmin ollut Nissen syyllisyyden kannalla mutta luettuani kaiken netistä löytämäni aiheesta niin mielipide on muuttunut.

    Alueellahan on ollut melkoinen trafiikki suorastaan varhaisesta ajankohdasta huolimatta ja syylliskandidaatteja on vähintään viisi.

    Täytyy myös muistaa että elettiin vuotta 1960.
    Talvisodasta oli kulunut vasta 14 vuotta. Sodassa traumatisoituneita miehiä oli tuhansia (iältään 30-50 vuotiaita) joissa on runsaasti potentiaalia tappamaan täysin surutta ja tehokkaasti.

    tuntuisi luontevimmalta vaihtoehdoista. Onhan se monta kertaa melkeen jo tunnustaahöläyttänyt.

    Äänestä

  • kukkopoika kirjoitti:

    tuntuisi luontevimmalta vaihtoehdoista. Onhan se monta kertaa melkeen jo tunnustaahöläyttänyt.

    Oikeus totesi että edes kokonaisuutena arvioiden mikään ei viittaa siihen, että Gustafsson olisi syyllinen.

    Yli 40 vuotta tapahtumasta heränneitä julkisuudenkipeitä "tunnustuksen" kuulleita ei syyttäjä noteerannut miksikään, vielä vähemmän oikeus.

    Myös Tuomisen kuulemma kuuleman "tunnustuksen" oikeus heitti syystäkin roskikseen, totesi sen lööperiksi.

    Äänestä

  • kukkopoika kirjoitti:

    tuntuisi luontevimmalta vaihtoehdoista. Onhan se monta kertaa melkeen jo tunnustaahöläyttänyt.

    jos ei kukkopoika. Eihän ketään muuta järkeenkäypää ehdokasta ole. Ei ole.

    Äänestä

  • kukkopoika kirjoitti:

    tuntuisi luontevimmalta vaihtoehdoista. Onhan se monta kertaa melkeen jo tunnustaahöläyttänyt.

    Avoimessa maastossa on liikkujia voinut olla ties kuinka paljon, joista ei kenelläkään ole minkäänlaista käsitystä. Kyseessä ei ole mikään suljetun huoneen mysteeri.

    Kuuden mies on ihan hyvä kanditaatti, mutta muitakin on lukematon määrä. Kaikki jotka ovat olleet 5.6.1960 aamuyöstä kilometrin säteellä paikasta ovat mahdollisia.

    Siksi on täysin typerää sanoa että muita Gustafssonin lisäksi ei olisi:)

    Äänestä

  • Kenkien tarinalle: kirjoitti:

    Kaikki on todennäköisesti tapahtunut tosi nopeasti, varsinkin jos motiivina on ollut ryöstö.

    Tappaja tai tappajat eivät voineet olla varmoja että uhrit olisivat kuolleet.

    Pelkäsi että nämä nuoret miehet lähtee perään mikäli pystyvät ja nappasi kengät mukaansa hankaloittaakseen takaa-ajoa.

    Moottoripyörälläkin on vittumainen ajaa ilman kenkiä tai edes polkaista sitä käyntiin.

    Olen aiemmin ollut Nissen syyllisyyden kannalla mutta luettuani kaiken netistä löytämäni aiheesta niin mielipide on muuttunut.

    Alueellahan on ollut melkoinen trafiikki suorastaan varhaisesta ajankohdasta huolimatta ja syylliskandidaatteja on vähintään viisi.

    Täytyy myös muistaa että elettiin vuotta 1960.
    Talvisodasta oli kulunut vasta 14 vuotta. Sodassa traumatisoituneita miehiä oli tuhansia (iältään 30-50 vuotiaita) joissa on runsaasti potentiaalia tappamaan täysin surutta ja tehokkaasti.

    mies oli vain viaton kulkija,pelkäsi vain penteleesti saavansa aiheettomia syytöksiä.

    Äänestä

  • kuuden kirjoitti:

    mies oli vain viaton kulkija,pelkäsi vain penteleesti saavansa aiheettomia syytöksiä.

    Ei pienintäkään epäilystä.
    Oli aamulenkillä ja verrytteli taitojaan teltan kohdalla.

    Äänestä

  • kuuden kirjoitti:

    mies oli vain viaton kulkija,pelkäsi vain penteleesti saavansa aiheettomia syytöksiä.

    Vai niin se oli? Tuohon sinulla tietenkin on lyödä selvät näytöt ja todisteet palstalle?
    Eikö?

    No, kuuden mies on oikein hyvä ehdokas murhaajaksi, mutta kuten sanottu, kulkijoita on voinut olla ties kuinka paljon eikä kukaan tiedä edes murhaajaehdokkaiden lukumärää:)

    Äänestä

oon mä tappanukin ainaskin kolme???????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Äänestä
  • eiköhän se sinun visva-antisi tälle päivälle jo tullutkin:)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Oikea konsta kirjoitti:

Bodomin murhaajat koettivat raapia kengistään verijäljet maahan, siitä syntyivät raahausjäljet.
Sitten he pesivät kengät rannassa, ja ottivat poikien kengät jalkaansa siksi aikaa, kun omat kuivuivat.
Sivummalla odottaneen auton kuljettaja kuitenkin kielsi heitä tulemasta autoon poikien likaisilla kengillä, joten he piilottivat ne metsään.

Noin yksinkertaista se on, kun sen oivaltaa - tarvitaan vain vähän älyä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu