Sisällissodasta

ollut rauhallisempaa kuin Suomessa lännempänä ja etelämpänä, mutta nälkävuodet ovat olleet sielläkin. Tosin erästä naapuriamme oli epäilty ja häntä oli tultu hakemaan, mutta tämä oli piiloutunut ja pelastui.

Eräässä toisessa lapsuuskotimme naapurissa, yhden pienen huoneen mökissä oli pyhäaamun velli ollut hellalla kiehumassa kun kauppias oli tullut perimään saataviaan.
Kauppias oli silmäillyt mökin seinänvierillä olevia sänkyjä ja pöytää ikkunan edessä ulosmitattavaa katsellen. Sitten hänen katseensa oli iskeytynyt hellaan. Se oli ollut valurautainen, ehjä, ja siinä oli ollut ehjät ringit. Kun muutakaan ulosmitattavaksi sopivaa ei ollut osunut silmään, oli kauppias siirtänyt kattilan lattialle, kiskaissut hellan irti, jäähdyttänyt sitä vähän vesisateessa ja vienyt mennessään.
Muutaman vuoden kuluttua tämä samainen kauppias oli vienyt hirret, joista tupa oli rakennettu. Perhe oli joutunut useiksi vuosiksi ns. loiseksi naapurikylään, mutta vuosien kuluessa he olivat saaneet riittävästi hirsiä ja he olivat palaneet takaisin rakentamaan uutta mökkiä menetetyn tilalle.
Jälleenrakennettu mökki seisoo sinnikkäästi mökkitieni varressa uusi peltikatto auringossa välkehtien. Se kauppiaan omille tiluksilleen pystyttämä entinen mökkikin oli vielä pystyssä, ainakin kymmenen vuotta sitten oli kun kuljin siitä ohitse.