Mää oon tykänny yhestä pojasta, joka on mun kanssa samassa koulussa, jo pari-kolme kuukautta. Iloista kyllä, hän tykkää minusta myös (on osoittanut sen selvin merkein, vaikkei olekaan mitään siitä sanonut). Mutta:
ONGELMA NRO 1: me ollaan kummatkin aivan älyttömän ujoja, ja vielä ku tykkää toistesta ni ujostuttaa vielä enemmän! En oo kuitenkaan ollu ihan saamaton: oon saanu kysyttyä sitä mun vanhojentanssipariksi(suostu). Mikä avuksi?
ONGELMA NRO 2: Mun paras kaveri tykkäs siitä pojasta ensin. Se poika kuitenki anto mun selvästi ymmärtää, että se tykkää musta. Olin vihjannut kamulleni, että kyseenomaista poikaa voisi vaikka kysäistä vanhojentanssipariksi. Sitten kamuni (joka ei myöskään tunne poikaa) heti "varasi" hänet, ja sai kysyttyäkin parin viikon perästä. Minua harmitti. Mutta poika ei ollut vastannutkaan myöntävästi, vaan oli sanonut miettivänsä asiaa. Olin saanut kaveriltani luvan kysyä samaa poikaa myös. Ihan kokeeksi. No, sittenpä tämä suostuukin parikseni. Olin iloinen (koulussamme on 30 pros. poikia joista suurin osa jo aikaa sitten varattuja ja loput "tanssimattomia" lestadiolaisia), mutta myös surullinen ja vaivaantunut, sillä kaverini pettyi pahasti. Nyt kamuni "inhoaa" tai oikeammin kantaa kaunaa ko. poikaa kohtaan ja ahdistuu hänen läsnäolostaan. Hän on kertonut havainneensa että tämä poika, siis minun vt-parini, välttelee tätä. Minä kuitenkin tykkään hänestä. Mitä teen? Olen puun ja kuoren välissä. Asiaa vaikeuttaa vielä sekin että yläasteella kävi hiukan samoin... olemme kuitenkin toistemme parhaita kavereita. Oon kyllä yrittäny ehotella kamulleni hyviä pareja, ja rohkaista häntä kysymään, mutta tuloksetta.
ONGELMA NRO 3: Toisaalta en halua pojasta mitään poikaystävää (vielä), ensinnäkään siitä syystä, että en ole valmis siihen, toiseksi siksi, että meillä voisi aivan hyvin mennä poikki ennen vanhojen tansseja ja jäisimme kummatkin ilman paria. En siis tunne tätä poikaa, mutta silti haluaisin tutustua, sillä tuntuu typerältä mennä sitten tanssimaan jonkun sellaisen kanssa, josta oikeasti tykkää, mutta ei ole tehnyt yhtään tuttavuutta. Siksi meninkin istumaan hänen viereensä eräällä kurssilla. Vaihdoimme vain muutaman sanan, mutta alku kai sekin on. Haluaisin todella tutustua häneen, mutta kaverini suuttuu/menee pahalle päälle/pettyy minuun/tms. ikävää, jos kerron hänelle, että menin pojan viereen istumaan. Mitä teen.. oon tosi epätoivoinen. :( mutta silti aika hyvällä tuulella..?
ONGELMA NRO 1: me ollaan kummatkin aivan älyttömän ujoja, ja vielä ku tykkää toistesta ni ujostuttaa vielä enemmän! En oo kuitenkaan ollu ihan saamaton: oon saanu kysyttyä sitä mun vanhojentanssipariksi(suostu). Mikä avuksi?
ONGELMA NRO 2: Mun paras kaveri tykkäs siitä pojasta ensin. Se poika kuitenki anto mun selvästi ymmärtää, että se tykkää musta. Olin vihjannut kamulleni, että kyseenomaista poikaa voisi vaikka kysäistä vanhojentanssipariksi. Sitten kamuni (joka ei myöskään tunne poikaa) heti "varasi" hänet, ja sai kysyttyäkin parin viikon perästä. Minua harmitti. Mutta poika ei ollut vastannutkaan myöntävästi, vaan oli sanonut miettivänsä asiaa. Olin saanut kaveriltani luvan kysyä samaa poikaa myös. Ihan kokeeksi. No, sittenpä tämä suostuukin parikseni. Olin iloinen (koulussamme on 30 pros. poikia joista suurin osa jo aikaa sitten varattuja ja loput "tanssimattomia" lestadiolaisia), mutta myös surullinen ja vaivaantunut, sillä kaverini pettyi pahasti. Nyt kamuni "inhoaa" tai oikeammin kantaa kaunaa ko. poikaa kohtaan ja ahdistuu hänen läsnäolostaan. Hän on kertonut havainneensa että tämä poika, siis minun vt-parini, välttelee tätä. Minä kuitenkin tykkään hänestä. Mitä teen? Olen puun ja kuoren välissä. Asiaa vaikeuttaa vielä sekin että yläasteella kävi hiukan samoin... olemme kuitenkin toistemme parhaita kavereita. Oon kyllä yrittäny ehotella kamulleni hyviä pareja, ja rohkaista häntä kysymään, mutta tuloksetta.
ONGELMA NRO 3: Toisaalta en halua pojasta mitään poikaystävää (vielä), ensinnäkään siitä syystä, että en ole valmis siihen, toiseksi siksi, että meillä voisi aivan hyvin mennä poikki ennen vanhojen tansseja ja jäisimme kummatkin ilman paria. En siis tunne tätä poikaa, mutta silti haluaisin tutustua, sillä tuntuu typerältä mennä sitten tanssimaan jonkun sellaisen kanssa, josta oikeasti tykkää, mutta ei ole tehnyt yhtään tuttavuutta. Siksi meninkin istumaan hänen viereensä eräällä kurssilla. Vaihdoimme vain muutaman sanan, mutta alku kai sekin on. Haluaisin todella tutustua häneen, mutta kaverini suuttuu/menee pahalle päälle/pettyy minuun/tms. ikävää, jos kerron hänelle, että menin pojan viereen istumaan. Mitä teen.. oon tosi epätoivoinen. :( mutta silti aika hyvällä tuulella..?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puhu vaan kaveris kaa ja kysy mitä hän ajattelee tilanteesta.
Tietysti kaveriasi ärsyttää kun sai pakit mutta kyllä hän siitä vielä tyyntyy.
Keskustele kaveris kaa.
Kaikkea hyvää teille ja Jumalan siunausta :)