Avohuollon sijoitus

Nyt sentäs tuli oikeaan osoitteeseen....

Sijoitus avohuollon tukitoimena
Huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen suostumus
Täyttyvätkö huostaanoton edellytykset?
Suunnitelmallinen ja rajattu sijoitus


Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla.

Avohuollon sijoituksen tulisi tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi sijoitetaan yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Koko perheen sijoitus voi tapahtua laitoksessa tai sitä voidaan järjestää perhehoidossa. Sijoitus voi liittyä myös perheen aikuiselle annettavaan hoitoon, jolloin voi olla tarkoituksenmukaista, että lapsi voi jatkaa yhdessä asumistaan vanhempansa kanssa.

Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti myös yksin avohuollon tukitoimena perhehoitoon tai laitoshuoltoon, mikäli sijoitus on tarpeen:

lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi
lapsen kuntouttamiseksi; tai
lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus
Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen yhteydessä lapsen huolto ja hänen asioistaan päättäminen säilyvät kokonaan huoltajilla. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Edellytyksenä lapsen sijoittamiselle avohuollon tukitoimena on siis aina huoltajan antama suostumus. Sijoitukseen avohuollon tukitoimena ei voida ryhtyä tai sitä ei voi jatkaa, mikäli huoltaja ei anna suostumustaan tai kieltää sijoituksen järjestämisen.

Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista, eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aikana ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

Jos lapsella on useampi kuin yksi huoltaja ja jotakin heistä ei voida matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi kuulla, tai jos huoltajat ovat sijoittamisesta erimielisiä, lapsi voidaan sijoittaa, jos huoltaja, jonka luona lapsi asuu tai jonka kanssa lapsi tulee sijoituksen aikana asumaan, siihen suostuu ja sijoituksen katsotaan olevan lapsen edun mukainen.

Säännöksen mukaisesti lapsi voitaisiin sijoittaa yhdessä toisen vanhempansa kanssa esimerkiksi Turvakotiin, vaikka toinen lapsen huoltajista vastustaisikin lapsen sijoitusta. Säännöksellä varmistetaan lapsen edun toteutuminen myös silloin, kun lapsen yhteishuoltajina toimivat vanhemmat asuvat erillään.

Jos lasta ollaan sijoittamassa yksin tai yhdessä sen huoltajan kanssa, jonka luona hän asuu, on toistakin huoltajan kuultava. Huoltajien ollessa asiasta erimielisiä, päätösvalta olisi sijoituksen osalta viimekädessä sillä huoltajista, jonka luona lapsi asuu. Päätös sijoituksesta annettaisiin tiedoksi molemmille huoltajille, jolloin on mahdollista hakea myös muutoksenhakuviranomaisen ratkaisua.

Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vaatii avohuollon sijoitusta, mutta hänen huoltajansa vastustaa sitä, on arvioitava edellytykset edunvalvojan määräämiseksi. Viimekädessä on arvioitava myös huostaanoton edellytysten täyttymistä. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin pyrkiä ratkaisemaan lapsen ja hänen huoltajansa välinen mahdollinen ristiriita sosiaalityön keinoin.

Täyttyvätkö huostaanoton edellytykset ?
Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimena, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lasta ei myöskään saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta.

Lapsen sijoittamista yksin avohuollon tukitoimena ei tule käyttää pitkäaikaisesti lapsen hoidon järjestämiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi ei vanhemmista tai huoltajista johtuvista syistä voi palata kotiin. Jos kodin ulkopuolista sijoitusta harkittaessa on todennäköistä lapsen ja perheen olosuhteet huomioonottaen, että lapsi ei voi pitkähköön aikaan, esimerkiksi puoleen vuoteen, palata kotiinsa, tulisi jo lähtökohtaisesti selvittää, täyttyvätkö tilanteessa huostaanoton edellytykset ja järjestää tarvittaessa lapselle sijaishuolto.

Suunnitelmallinen ja rajattu sijoitus
Sijoituksesta päätettäessä olisi määriteltävä sen tavoitteet ja arvioitu kesto. Tämä tulisi tehdä ensisijaisesti asiakassuunnitelmassa, jossa määriteltäisiin yhdessä asiakkaiden kanssa:
- sijoituksen tavoitteet,
- arvioitu kesto sekä
- tapaamisajankohta, jolloin sijoituksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Avohuollon tukitoimena järjestettävän sijoituksen lähtökohtana on lapsen ja perheen kuntoutuminen, ei pitempiaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle. Jos lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen tarve jatkuu yli kolme kuukautta, on selvitettävä sijoituksen jatkamisen edellytykset ja sen vaihtoehdot kuten mahdollinen sijaishuollon tarve. Jos avohuollon sijoitusta jatketaan, tilanne tulee arvioida uudelleen jälleen kolmen kuukauden kuluttua.

Lapselle tulee turvata ihmissuhteiden pysyvyys, eikä häntä tule siirrellä epätarkoituksenmukaisesti kodin ja sijoituspaikan välillä. Sijoitusta avohuollon tukitoimena ei saa kuitenkaan käyttää huostaanoton korvikkeena.

Lastensuojelulaki korostaa avohuollon ensisijaisuutta, joten mikäli lapsen ongelmiin voidaan vastata riittävällä tavalla avohuollon keinoin, on niitä järjestettävä. Joissakin tilanteissa erityisesti täysi-ikäisyyttä lähestyvien lasten osalta avohuollon sijoitus voi olla onnistunein ratkaisu. Tällöin lapseen yksin kohdistunut sijoitus voi kestoltaan olla pitempiaikainenkin. Lapsella on oikeus jälkihuoltoon, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.

Sijoituksen aikana tulee perhettä kuntouttaa ja tarjota ratkaisuja siten, että lapsi voi palata mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin. Sijoitusta voidaan käyttää perheen lyhytaikaisissa kriiseissä (avioero, murrosiän vaikeudet tms.) tai yhtälailla pitempiaikaisten ongelmien selvittelemisessä (mielenterveysongelmat, vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, päihteiden väärinkäyttö).

Avohuollon asiakassuunnitelma
Avohuollon asiakassuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

Lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve
Ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan
Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan
Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä

Kun asiakassuunnitelmaa tehdään, on pyrittävä löytämään sellaisia tukemisen ja auttamisen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat olevan apua. Näiden tukimuotojen etsimiseen kannattaa panostaa, sillä asiakkaille sopivien tukimuotojen löytyminen voi olla polku huostaanoton välttämiseen.

Avohuollon toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitava myös positiivisten vaikutusten osalta. Arviointia ei pidä tehdä pelkästään silloin, kun tilanne huononee.

kyllä ton lastensuojelulain tiedän, mutta onko kellään käytännön tietoa asiasta?

On toistaiseksi, koska mihinkään paperiin ei missään (edes huostaanotossa) tule "lopullinen".

Eli siis, tilannetta tarkastellaan, ja kun todetaan ettei ole syytä jatkaa lapsi palautetaan kotiin.