Olen tyypin 2 diabeetikko. Diagnoosi tapahtui viitisen vuotta sitten. Kaikki laboratorioarvot ovat kunnossa eikä mitään seurannaisia ole havaittu. Tuli kuitenkin vähän mietittävää jalkojen tuntoherkkyydestä. Filamentilla koskettelut havaitsin kaikki oikein. Äänirautatesteissä en havainnut värinää ukkovarpaan enkä jalkapöydän päältä. Tunsin kyllä kosketuksen, mutta en värinänä. Nilkasta värinä tuntui selvästi. Näin on jatkunut joka vuosi, kun on testattu. En aikaisemmin vaan tiennyt, että ääniraudan kosketus pitäisi tuntea värinänä. Jaloissani ei ole vikaa muuten. Kysynkin, mitä tuo äänirauden värinän tuntematta jääminen merkitsee. Onko se merkki jonkinlaisesta neuropatiasta?
Äänirauta ja jalat
kakkostyyppi
113995
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itselläni on sama tilanne, eli tuntoherkkyys on hyvä, mutta tuota värinää en ole tuntenut vuosiin. Ja minä en tunne tuota värinää edes nilkan kehräsluun päältä.
Tärkeintä mielestäni kuitenkin on tuo, että tunnet hyvin nuo monofilamentilla tehdyt tuntokokeet. Näin ollen huomaat helposti, jos esim. loukkaat jalkapohjasi tai muuten saat sinne haavoja, tulehduksia tai vastaavaa. Tässä mielessä kipu/tunto on hyvä juttu.
Eli kyllä kyse mielestä'ni on neuropatiasta, mutta ei mitenkään hankalasta sellaisesta. Ja toki se jotain muutakin voisi olla, mutta diabeetikolla tuo neuropatia tulee ekana mieleen.
on, mutta ei niin vaarallista vielä kun tunnet filamentit. Pointti on lähinnä siinä, että diabetes pitäisi yrittää pitää todella hyvässä tasapainossa ettei neuropatia pahene, se on siis tuollainen ylimääräinen "kannustin" että jaksais hoitaa itseään.
puuttuvat, merkitseekö se 2-diabetesta?
puuttua tai olla heikot ihan muutenkin.
sokerihemoglobiini on koholla mutta ei aamusokerit? Itse mittautin, kun terveyskeskuksessa en pyynnöstäni saanut, en ole saanut tästä oikeaa tietoa. Suvussa ei ole diabetesta. Joskus (2006?) epäiltiin värinätunnon puutetta, ja mielestäni toisen jalan varpaissa ei ole ihan normaali tunto.
sokeritauti tai alkava sellainen. Joillakin aamusokerit on aina kunnossa, mutta aterianjälkeiset nousee huikeiksi. Saisit asian selville joko mittailemalla kotona arvot 1,5 - 2 tuntia aterian jälkeen tai terveyskeskuksessa sokerirasituskokeella, jossa nautitaan glukoosiliuosta ja mitataan verensokerit 1 ja 2 tuntia jälkeenpäin. Normaali aterianjälkeinen arvo saa muistaakseni olla 11, (en ole ihan varma tästä rajasta!) ja jos menee sen yli, on diabeettinen arvo.
sokeri tauti on saattanut olla 10-20 vuotta .ennen hoiton aloittamista
tärinätunto on olematon lähes polviin asti. Jalat turpoavat iltapäivään mennessä, nilkat ja jalkaterät.
Minulla diagnisoitiin D-2 4 - 5 vuotta sitten. Minulla ei ole lääkehoitoa eikä ruokavaliota, katson kyllä mitä suuhuni panen.
Hyvin todennäköistä, että Diabetes on saattanut olla minullakin jo vuosia ennen toteamista. En ole ylipainoinen ja työni on ollut paljolti maastossa liikkumista.
Ketjun aloittajana voin todeta näin jälkeen päin, että oireista päätellen diabetes oli ehtinyt olla minulla varmaan jo kymmenen vuotta ennen diagnoosia. Paastosokerit olivat diagnoosissa jo yli 20 ja pitkäaikainen 14 paikkeilla. Arvot saatiin puolessa vuodessa kuriin ja terveen arvoihin, joissa olen ne pitänytkin siitä asti. Tuon kymmenen vuoden aikana värinätunto oli todella saattanut hävitä. Tosin minulla ei ole tietoa, onko sitä koskaan ollutkaan. Saan oikeastaan olla tyytyväinen, että seurannaisia ei muuten näytä ehtineen kaikesta huolimatta kehittyä diagnoosiin mennessä eikä sen jälkeen. Puuta tietysti täytyy koputtaa. :)
Olen tämän ketjun aloittaja. Kaivoin esille vanhan ketjun, koska jotakin positiivista on tapahtunut. Minullahan ei ollut värinätuntoa kummassakaan ukkovarpaassa, nilkoissa oli.
Olin vähän aikaa sitten jalkojenhoitajan vastaanotolla. Toiseen ukkovarpaaseen oli ilmestynyt värinätunto! Arvioni mukaan kylläkin heikkona, mutta kuitenkin. Toisaalta en osaa sanoa, miten vahva tuon tuntemuksen pitäisi olla, jos kaikki on ok. Toinen ukkovarvas ei aistinut värinää edelleenkään. Filamentin kosketukset olivat edelleen ok.
Näyttää siis siltä, että ainakin jotkin tapaukset voivat muuttua paremmiksikin.
Ilmeisesti olette päässeet vuositarkastukseen, jossa jalatkin on tutkittu!? Asuessani Helsingissä minäkin pääsin kerran vuodessa lääkärin vastaanotolle. Silloin todettiin vasemmassa jalassa alue, jossa ei ole mitään tuntoa. Nyt olen asunut muualla jo jonkin aikaa. Kertaakaan en ole vielä päässyt vuositarkastukseen, koska ei ole lääkäriä. Nythän voi olla niitä tunnottomia alueita enemmänkin. Muutin tuolta paikkakunnalta toiselle ihan äskettäin. Täällä on jopa diabeteshoitaja. Pääsen hänen vastaanotolleen tässä lähiaikoina. Toivonkin, että pääsen myös vuositarkastukseen. Ainakin sellaista on näkyvissä. Olen 2-tyypin diabeetikko ja sairastanut (todettu) jo parikymmentä vuotta. Kahdet lääkkeet ja iltainsuliini.