talo 1700-luvun tyylin on ainoa oikea tapa rakentaa suomessa:-)
ei vettä lattiaan, ei styroksia tai
17
1252
Vastaukset
- hirsi-
, tärkeä lisäys:-)
- 1700-luku oli syvältä!
Perinteisesti alkuasukassuomalaiset ovat asuneet luolissa ja havumajoissa, nyt kun ilmasto on lämmennyt niin hyvällä syyllä voisi lakisääteisesti tulla pakolliseksi, rakennusmääräyksien voimalla ryyditettynä tietysti, että luola on ainut tapa rakentaa uudisrakennus, myös savimaille
Sähköä ei aikanaankaan tarvittu lämmitykseen, nuotio riitti hyvin, siis jokaiseen asumukseen lakisääteinen nuotiopaikka, tosin aika monella nokinenällä sellainen jo kotonaan onkin- kateellinen,
koska sulla ei ole vastavirtaleivinuunia:-)
Eräs skenaario on, että suomen talous on parin vuoden päästä niin kuralla, että omavaraisesti täällä eletään.
Jos Nokian ja Stora Enson ei kannata suomessa työllistää, ei kenenkään muunkaan. - T.A.P.
Suomen asutuksen alkuaikoina on ílmasto ollut täällä lämpimämpi kuin nyt.
Kyllä Suomessakin voidaan rakentaa hyvinkin, järkevästi ja nykyaikaisin menetelmin.
Nestekierto hyvin eristetyssä betonilattiassa takaa tasaisen ja hyvän lämmön. Lattilämmityksen huonekohtainen säädettävyys ja betonilaatan paksuus vaikuttavat lämmönsäätönopeuteen.- monta huonetta
"Lattilämmityksen huonekohtainen säädettävyys"
Tämähän se on vesikierron heikkous. Kahteen vierekkäiseen huoneeseen menee saman lämpöistä vettä, vaikka tarvittaisiin erilämpöistä. - ...ollut kiva...
monta huonetta kirjoitti:
"Lattilämmityksen huonekohtainen säädettävyys"
Tämähän se on vesikierron heikkous. Kahteen vierekkäiseen huoneeseen menee saman lämpöistä vettä, vaikka tarvittaisiin erilämpöistä...jos olisit ollut ihan hiljaa asiasta josta et tiedä mitään!
Sillä ei ole merkitystä onko vesi kierrossa saman lämpöistä tai ei, voit miettiä millainen lopputulos on jos saat roiskeena pisaran kuumaa vettä päällesi vai tulikuuman padallisen niskaasi monta huonetta kirjoitti:
"Lattilämmityksen huonekohtainen säädettävyys"
Tämähän se on vesikierron heikkous. Kahteen vierekkäiseen huoneeseen menee saman lämpöistä vettä, vaikka tarvittaisiin erilämpöistä.Tietysti joka huoneeseen tehdään oma säädettävä silmukansa, jonka virtaus säädetään yksilöllisesti huonekohtaisesti ja lisäksi sitä ohjatann huonetermostaatilla.
Kirtävän veden lämpötilaa ohjataa ulkotermostaatilla.
Todella miellyttävä lämmitysmentelmä.- ettet näytä tyhmemmältä kui...
...ollut kiva... kirjoitti:
..jos olisit ollut ihan hiljaa asiasta josta et tiedä mitään!
Sillä ei ole merkitystä onko vesi kierrossa saman lämpöistä tai ei, voit miettiä millainen lopputulos on jos saat roiskeena pisaran kuumaa vettä päällesi vai tulikuuman padallisen niskaasiolisipa kiva jos et kommentoisi asioita joista et ymmärrä mitään.
Onko sinulla vesikeirtoisessa huonekohtaiset säätöpiirit? En usko. Korkeintaa termostaatit on/off toimilaitteilla. - joopa joo
Mora kirjoitti:
Tietysti joka huoneeseen tehdään oma säädettävä silmukansa, jonka virtaus säädetään yksilöllisesti huonekohtaisesti ja lisäksi sitä ohjatann huonetermostaatilla.
Kirtävän veden lämpötilaa ohjataa ulkotermostaatilla.
Todella miellyttävä lämmitysmentelmä.Mitenkäs se silmukkakohtainen "säätö" toimii kun toiseen huoneeseen paistaa aurinko ikkunasta sisään ja toiseen ei.
Kokemusta on, valitettavasti. - kieroliero
joopa joo kirjoitti:
Mitenkäs se silmukkakohtainen "säätö" toimii kun toiseen huoneeseen paistaa aurinko ikkunasta sisään ja toiseen ei.
Kokemusta on, valitettavasti.Siinä huoneessa, johon aurinko paistaa, termostaatti huomaa että oho lämpö riittää ja sanoo naks. Kierto menee kiinni ja lattia lopettaa lämmittämästä.
Tietysti betonilaatta pysyy vielä tunteja lämpimänä ja antaa lämpöä huoneeseen. Se ei kuitenkaan ole vesikierron vika vaan lattian varaavuuden. Sama ongelma on sähkökaapeleillakin. - kieroliero
ettet näytä tyhmemmältä kui... kirjoitti:
olisipa kiva jos et kommentoisi asioita joista et ymmärrä mitään.
Onko sinulla vesikeirtoisessa huonekohtaiset säätöpiirit? En usko. Korkeintaa termostaatit on/off toimilaitteilla.Mitä käytännön eroa on on-off-termostaatilla ja säätöpiirillä?
- vai mitä
kieroliero kirjoitti:
Mitä käytännön eroa on on-off-termostaatilla ja säätöpiirillä?
Kerrotaan nyt oikein esimerkillä, että ymmärrät.
Olohuoneessa on säätimen mittaus. Aurinko paistaa pakkaspäivänä ikkuoista sisään. Hyvä, saadaan ilmaista lämpöä. Oumannikin ilahtuu tästä ja säätää kiertoveden lämpöä pienemmälle. Pohjoispuolen nurkkahuone alkaa viiletä. Termostaatti täysin auki, ei auta, lattiassa kiertää vain 22 asteinen vesi. - toimii vain puolittain
kieroliero kirjoitti:
Siinä huoneessa, johon aurinko paistaa, termostaatti huomaa että oho lämpö riittää ja sanoo naks. Kierto menee kiinni ja lattia lopettaa lämmittämästä.
Tietysti betonilaatta pysyy vielä tunteja lämpimänä ja antaa lämpöä huoneeseen. Se ei kuitenkaan ole vesikierron vika vaan lattian varaavuuden. Sama ongelma on sähkökaapeleillakin.Mitenkäs sitten kun kiertoveden lämpö on sopivaa siihen lämpimämpän huoneeseen.
- kieroliero
vai mitä kirjoitti:
Kerrotaan nyt oikein esimerkillä, että ymmärrät.
Olohuoneessa on säätimen mittaus. Aurinko paistaa pakkaspäivänä ikkuoista sisään. Hyvä, saadaan ilmaista lämpöä. Oumannikin ilahtuu tästä ja säätää kiertoveden lämpöä pienemmälle. Pohjoispuolen nurkkahuone alkaa viiletä. Termostaatti täysin auki, ei auta, lattiassa kiertää vain 22 asteinen vesi.Se oumannin sisämittaus heitetään mäkeen, kun sille ei ole mitään tarvetta, jos on myös termostaatit. Jos se halutaan välttämättä säilyttää niin silloin sen korjausarvo pitää olla hyvin pieni.. Sisämittaus on kätevä jos talossa ei ole termostaatteja ollenkaan tai on mekaaniset patteritermostaatit.
Minulla homma menee niin ettei kiertoveden lämpötilaan vaikuta kuin ulkolämpötila. Silloin jokaiseen huoneeseen syötetään juuri sen lämpöistä vettä kuin on tarpeen. Termostaatti pistää kierron kiinni jos lattialämpöä ei tarvita. - kieroliero
toimii vain puolittain kirjoitti:
Mitenkäs sitten kun kiertoveden lämpö on sopivaa siihen lämpimämpän huoneeseen.
Silloin on lämpökäyrä pielessä. Lämpökäyrä ja piirin esisäätö pitää olla sellaiset että lämpö riittää, kun mitään ylimääräistä lämpöä ei huoneeseen tule. Kun ylimääräistä lämpöä tulee termostaatti vähentää kiertoa.
Minulla lämpökäyrä on hieman yläkantissa kun yläkerran kipsilattialle pitää olla kuumempi vesi. Alakerran betonilattioissa termostaati rajoittavat kiertoa hieman myös silloin kun lämmöntarve on suurimmillaan. Yläkerran kipsilattioissa kierto on lähes jatkuvaa, paitsi silloin kun aurinko paistaa sisään tai lämpöä tulee jostai muusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387765Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381965Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251920- 911633
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801565Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071016- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4909Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812