Kaupunginjohtaja Virtanen pikkuapulaisinaan viemäri-insinööri Kuitunen ja kaupunginarkkitehti Heikkinen ovat laadituttaneet hienolla arkkitehtitiimillä - tyyliin Katajanokanranta - mielipuolisen vähintään 150 miljoonan euron konserttitalosuunnitelman Aurajoen rantaan! Hauskinta suunnitelmassa on erityisosaamisosio, jolla Samppalinnanmäen luonnonkallioreuna aiotaan antaa kaupungingeodeetti Koivurinnalle umpeenmuurattavaksi lähes 15 000 neliön suuruisella korkealla asuitalolla! Kaupungin tila- ja kiinteistölitto on jo mieluusti siunannut hankkeen.
Asia kannattaa katsoa turku.fi pääsivulta.
Asia kannattaa katsoa turku.fi pääsivulta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suunnitelma on tarkoitus saattaa alkuun kiireesti, ettei se pääse vanhentumaan. Talon on oltava valmis kulttuuripääkaupunkivuoteen mennessä, jolloin suuria vihkiäisiä voidaan juhlia presidentti Niinistön suojelussa.
Pauliina de A. on luvannut vihreiden olevan mukana alusta alkaen kaikin käytettävissä olevin resurssein, tuulimyllyjä myöten. Pääkaupunginjohtaja R Puola on keskustellut kokoomuslaisten kiinteistösijoittajien kaa. Asia on hulppeassa myötätuulessa silläkin taholla.
Valtuutettujen ei tarvitse edes nostaa sormeaan ennekuin satamamuseokamreeri P.Paasio on lyönyt nuijan pötyään.
Siinä uudessa musiikkitalossa on edes koko seinän kokoinen lasiseinä joen suuntaan.
Ettei rakenneta taas kerran jotakin rumaa ja umpinaista betonilaatikkoa!
Se paljastaa koko suunnitelman raadollisuuden.
Mutta älä murehdi. Jos katsot linkin jutun liitetiedostojen kuvamatskua, huomaat herrojen ja arkkitehtien jo ratkaisseen julkisivuongelman. Lasia tulee koko seinä!
Vappujulkaisuksi raportti on varsin totisesti esitetty. Tyyli täytyy ymmärtää Agricola-vuoden kulttuurituotteena.
Jos aie olisi tosi tai edes varteenotettava, sen valmistelutyöryhmässä olisivat itse oikeutetusti nimenneinä sekä kaupunginkuva-arkkiatri N. Ätti-Nummio että kaupungin hist-Filolofi O. Paas.
Musiikkitalo aurajoen rannassa on mitä upein paikka kongresseille. Se on idyllinen sijainti ja tekee Aurajoen itärantaa tutummaksi ihmisille.
Positiivista on myös se, että saadaan joen itäpuolelle ensimmäinen hotelli. Tällä hetkellä kaikki keskustan hotellit ovat länsipuolella.
Asuinrakentamisen yhdistäminen projektiin on myös loistojuttu, Turun keskusta tarvitsee lisää laadukkaita asuntoja, koska niistä pulaa ja keskusta tarvitsee uusia asukkaita.
Turku tarvitsee suuren kongressitalon, se on varmaa ja minusta tämä suunnitelma on paras tapa toteuttaa se. Toivottavasti arkkitehtikilpailun tuottaa antoisaa satoa. Voittaja mielellään Suomen ulkopuolelta.
Turku on perustettu kuin muinainen Rooma seitsemälle kukkulalle. Viime vuosikymmenien kasvuvimmassaan kaupunki on nakertanut ominta Turkua edustavia puistomäkiään muuraamalla mäkien reunat täyteen korkeita rakennuksia, milloin asumisen, milloin koulujen ja muun julkisen rakentamisen varjolla. Muutamat onnekkaat ylimmissä kerroksissa asuvat ovat saaneet hulppeat puistonäkymät olohuoneisiinsa, suurin osa kaupunkilaisista sensijaan menettänyt jokapäiväisen näköyhteytensä katutasolta vihreisiin keitaisiin.
Nyt esitelty suunnitelma jatkaa samaa linjaa. Se on kuitenkin keskeneräinen, koska Aurajoen puoleinen rinne on vielä merkitsemättä asuinrakentamiselle! Mitkä rahat kaupunki saisikaan alueen myymisestä gryndereille! Rahakkaita ostajia kertyisi jonoksi asti.
Olavinpuistoon voitaisiin viimein tehdä se Turun ensimmäinen pilvenpiirtäjä. Kaliioluolaan saataisiin helposti tuhanisa parkkipaikkoja. Ah, mikä synergia kongressitalon kanssa!
Samppalinnan ravintola saataisiin peruskorjattua myymällä sen takana olevaa jyrkkää rinnettä kerskarakentamiselle tyyliin Talousseuran taus.
Kaskenkadun vastakkaisella puolen oleva Titanik-puisto pitäisi myös kestävän kehityksen nimissä kaavoittaa pikimiten tehokkaaksi kerrostaloalueeksi. Ajatelkaa mitä energiansäästöä, kun asukkaiden ei tarvitsisi ajaa kuin kaksi korttelia maastureillaan toriparkkiin!
Ja tästä on hyvä jatkaa kohti Tuomiokirkkoa.
Näen jo silmissäni arkkitehti Casagranden viittoilevan kohti suurtorin reunoja: "Tässä on jo keskiajalla ollut asumista, miksi se nyt pitäisi kieltää?"
Niin rakennetaan mielumin jotain erikoista ja yksilöllistä, toisin kuin näitä tasakattoisia kerrostaloilta näyttäviä kantti kertaa kantti laatikoita.
Esim. tällaisia
http://www.lakemartinvoice.com/wp-content/uploads/harbor_20pointe_20auction_20brochure_20_2D_20small.jpg
http://www.videorealestate.com/ir24.jpg
http://www.outer-banks.com/wharflanding/images/wlmain.gif
http://filelibrary.myaasite.com/Content/5/5209/11723566.jpg
Kaikki on mahdollista, kunhan hyvin rakennetaan, sanoi entinenkin kaupungijohtaja hulppeimmistakin suunnitelmista.
Kun sitten rakentamisen aika tulee, syntyy sutta ja sekundaa, niinkuin aina ennenkin, ja grynderit senkun käärii hihojaan rahakasojen ääressä.
Et sitten katsonut niitä arkkitehtikilpailun kuvia Turun kotisivuilta? Siellä on nähtävissä valmis, tarkka suunnitelma maauimalan alle kallioon kaivetusta ooppera/kongressitalosta. Aikanaan samalle paikalle suunniteltiin Turun Yliopiston kirjastoa, joitakin vuosia sitten tekojäärataa ja viimeksi Suomen Pankkia. Kaupunki on tarjonnut louhosaluetta myös Koivurinnalle korvaukseksi Rettingin tontille valmiiksi suunnitellusta mutta rakentamatta jääneestä kerrostalosta.
Miksiköhän kongressitalosuunnitelmassa ei ole huomuioitu WA-museon Myllytunnelin viereistä tyhjää tonttia? Vai ollaanko siihenkin myöhemmin ajateltu vaivihkaa sijoittaa hotelli/asuntoja? Sen nykyinen käyttöhän on parakkivarasto.
Turun Sanomatkaan ei - syystä tai toisesta - julkaissut kuvia valmiista suunnitelmista.
Turku aikoo rakentaa yhtä suuren oopperatalon kuin rikas Oslo! Eikö siinä ole jo ylpeilyn aihetta mille tahansa euroopalaiselle kulttuuripääkaupungille!
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Ruola kertoo testanneensa uusien asuintalojen ja hotellien suosiota gryndereillä. Ja kas vain: ovat kuulemma hyväksyneet suunnitelmat. Ei ku fiksaamaan hanke asumakaavalla!
Onko tämä sitä kaupungin strategian hehkuttamaa turkulaista "asukalähtöistä" maankäytön suunnitelua? Näin grunderien avustamana se siis syntyy toimiva, viihtyisä, terveellinen ja turvallinen kaupunki.
Kiitos, Pekka, ansiokkaasta ja pyytettömästä toiminnastasi hankkeen valmistelussa! Onhan virka- josko päätöksentekokoneistoltakin näin säästynyt rutosti aikaa ja vaivaa.