Sitähän sanotaan, että rakkaus tulee silloin kun siihen on itse valmis. Jos kaipaa elämässään jotain ja sitten tapaa hänet, joka vie maapallon pois radaltaan... Mulle kävi niin. Ihastuin sinuun, koska olit niin uskomattoman avarakatseinen, ystävällinen ja ymmärtäväinen. Tunteeni alkoivat syventyä ja en tiedä mihin tämä lopulta johtaa... pitäisikö peli viheltää poikki? Voin luottaa sinun harkintakykyysi tässä asiassa. Tuskin päästät minua liian lähelle, olenhan varattu.
Liian hullua
ollakseen totta!
71179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kuvitella kirjoittaneeni tuon tekstin. Miten voikaan tuntua niin omalta, tilanne niin samanlaiselta. Liian hullua ollakseen totta! Sitähän tämä on.
Itsekin ainakin osittain kirjoittaa tuon,mutta varattu en ole.
t.vapaa mies.
t:elämänkokemusten päivittäinen haalinta
Vaikka miten olisit voinut tietää, että olen juuri tuollainen? Voiko sen lukea naamasta?
Jos se olisit Sinä, niin sanoisin, että kohdataan uudelleen ja keskustellaan. Voihan olla, että tämä on jotain harhaa vain, ja katoaa, kun siitä puhutaan kasvotusten. Tai ehkä maailmamme mullistuvat yhdessä, uuteen suuntaan. Joka tapauksessa haluaisin tavata sinut uudestaan. Ilman välirikkoa nykyisesi kanssa, ennenkuin olet varma. Minä uskon olevani varma, että olisimme onnellisia yhdessä, mutta haluaisin koskettaa sinua ensin, varmistuakseni asiasta.
Jos sitten päätät, että jäähyväiset kuuluvat asiaan, silitän hellästi selkääsi lähtiessäsi ja vilkutan perääsi, surullisena, että lähdet, mutta iloiten siitä, että tulit.
Muistathan - olen avarakatseinen, en sovinnainen.
miten sinä saisit sen selville kosketuksen kautta?
sinussa, kaikesta, mitä sinusta tiedän. Jos saisimme kerrankin koskettaa toisiamme, halata, tietäisimme varmaan - aistisimme - onko ihastuksemme vakavaa laatua.
Minun ihastukseni on muuttanut muotoaan taas. Ensin olin monta vuotta ihailijasi. Sitten ihastuin. Sitten, vielä pitkä aika sen jälkeen, sinusta tuli minulle pakkomielle, jota ajattelin joka päivä. Tunsin, että sinä lopulta heittäydyit mukaan tunteisiini. Nyt kuitenkin tunnen, että olet ottanut takapakkia. Samalla omat fyysiset tunteeni sinua kohtaan ovat ainakin toistaiseksi muuttuneet enempi hellyydellä ajatteluksi. Ajattelin vähän aikaa sinua rakastajana. Nyt ajattelen sinua ihmisenä. Uskon, että rakastaisin sinua elämäni loppuun asti (siis jos olet hän). Uskon, että sinäkin rakastaisit minua. Se ei ole pelkästään fyysistä vetovoimaa, mutta on se sitäkin.
kaikkein hulluin on totta. Ja arvokkainta.