Olen 15-vuotias poika.
Rakas koirani jouduttiin lopettamaan kaksi päivää sitten. Se koira oli minulle tärkeintä koko maailmassa... Olen nämä kaksi päivää vain itkenyt ja miettinyt koiraani. Minua ei kiinnosta mikään, liitän kaikki asiat, mitä teen, koiraani. Mieleni on todella alhaalla.. Haluan vain olla vielä kerran koirani kanssa.. En tunnu pääsevän tästä yli.. Luulen, että minulla on masennus. Miten pääsen tämän yli?
Rakas koirani jouduttiin lopettamaan kaksi päivää sitten. Se koira oli minulle tärkeintä koko maailmassa... Olen nämä kaksi päivää vain itkenyt ja miettinyt koiraani. Minua ei kiinnosta mikään, liitän kaikki asiat, mitä teen, koiraani. Mieleni on todella alhaalla.. Haluan vain olla vielä kerran koirani kanssa.. En tunnu pääsevän tästä yli.. Luulen, että minulla on masennus. Miten pääsen tämän yli?
Vastaukset 14
Vanhimmat
muutamasta koirasta vuosien varrelta, ei sureminen ole kiellettyä, ajan kanssa siitä vaan sitten pääsee yli ja hyvät muistot koirasta jäävät päällimäisiksi.
Normaalia surua, kun rakas lemmikki kuolee. Sure ja itke rauhassa.
Pahoittelen menetystäsi.
Uskon, että koirasi oli sinulle kaikki kaikessa.
Niin minunkin kaksi koiraa ovat minulle ihan liian tärkeitä, enkä voisi kuvitella olevani ilman heitä.
Ajatellaampa asiaa niin, että vaikka joku sukulaisesi kuolisi, läheinen. Aika varmasti surisit samalla tavalla, ja tuntisit ettei mikään onnistu. Ihmiset ja eläimet kuolevat, ja tottakai sureminen on normaalia, pitää surrakkin. Jokainen ihminen suree aikansa. Mutta kyllä se suru joskus helpottaa, tietenkin ajan kanssa.
Kyllä se siitä hiljalleen helpottaa ! :)
Kaikki, mitä teen, tuntuu väärältä ilman koiraani.. Esimerkiksi nukuin aina koirani kainalossa.. Kouluun lähtö on kamalaa. Silittelin ja hyvästelin koiraani aina ihan liian pitkään. Nyt tulee aina vedet silmiin kun lähtee kouluun..
Ymmärrän sinua täydellisesti ja tiedän että tällä hetkellä tuntuu ettei mikään voi lohduttaa, mutta jos sinun rakas koirasi oli sairas nii ajattele et silloin oli parempi hänelle ettei ole enää kipuja.Mutta en voi sanoa muuta kuin päivät tuovat apua sinulle et sinä uhohda milloinkaan omaa rakasta lemmikkiäsi. Minunkin on pitänyt luopua jo neljästä koirastani ja se on tosi hirveää.Toivon sinulle kaikkea hyvää ja voimia sinun päiviin.
Tiedän, että se oli hänen parhaakseen, mutta kun mulla on vaan niin suunnaton ikävä...
Voi kun voisin auttaa sinua jotenkin, tiedän noista sinun viesteistä että olet tosi mukava ja eläinrakas ihminen . Yritä nyt keksiä jotain tekemistä , vaikka olis kuinka vaikeeta lähtee tai tehdä jotain , niin yritä edes. Tulis jotain muuta ajattelemista vaikkakin vain vähäksi aikaa. Kaikesta huolimatta mukavaa kevättä sinulle. Joskus varmaan tulee uuden pienen koiranpennun aika , se tekisi sinulle hyvää. Olet sen arvoinen.
Kiitos kaikille vastauksista. Ne ovat todella lämmittäneet mieltäni :) Nyt minua on alkanut harmittaa se, kun en ollut koirani kanssa, kun hän sulki silmänsä viimeisen kerran... Tuntuu, että hän olisi halunnut sitä..
ymmärrän täydellisesti, koska olemme itkeneet koko perhe tänään. Mikään kotona ei ole entisensä nyt kun 15 v koiramme nukutettiin. Odotan vain käpälien ripinää parketilla, vinkua, paijauksen kerjäämistä, pehmeää karvaa..
Osanottoni. Ensimmäiset päivät voivat olla rankkoja, mutta kyllä se pikkuhiljaa alkaa helpottamaan. :')
Jep monesti on sanottu että masennus vie aikansa. Mutta olen voivottelematta koska se yleensä tuntuu pahemmalta. Kissani kuoli joskus saman ikäisenä kuin sinä olit ja ei tuntunut lainkaan hyvältä, se oli oikeastaan ensimmäinen kokemus kuoleman kanssa. Mutta aika parantaa ja kuolema kuittaa, käy toteen myös elukoiden kanssa.
Koirani kuoli tänään ja vain 5 vuotiaana...... En pysty enää elämään.... Se on niiin väärin Se oli mun vika! En vienyt ajoissa lääkärille... Edes päivä aikaisemmin ni olisi selvinnyt... Viimeisen kerran näin koirani.. Kuolleena
En... edes tajua miten tuommosesta selviää...
Aloitat kaksi masennuslääkettä ja yhden neuroleptin. Sittne 6 kk saikkua.