Huoneiston vuokrasopimuksessa on sakkoehto:
"Jos vuokralainen sanoo irti tämän toistaiseksi olevan vuokrasopimuksen asuttuaan alta 12 kuukautta on vuokralaisen maksettava vuokranantajalle sakkoa 2 kuukauden normaali vuokran määrä 30 vuorokauden sisällä irtisanomisesta."
Miten tuo nyt juridisesti tulkitaan:
1) Jos irtisanomisaika mukaan lukien asumista on vuosi sakkoa ei tarvitse maksaa.Eli voidaan irtisanoa alle vuoden asumisen jälkeen (11 kuukauden asumisen jälkeen).
2) Irtisanomisen saa suorittaa vasta kun on asuttu vuosi eli käytännössä tarkoittaa on asuttava 14 kuukautta ettei sakkoa tarvitse maksaa.
Mikä on lain tulkinta ko sakkoehtoon?
"Jos vuokralainen sanoo irti tämän toistaiseksi olevan vuokrasopimuksen asuttuaan alta 12 kuukautta on vuokralaisen maksettava vuokranantajalle sakkoa 2 kuukauden normaali vuokran määrä 30 vuorokauden sisällä irtisanomisesta."
Miten tuo nyt juridisesti tulkitaan:
1) Jos irtisanomisaika mukaan lukien asumista on vuosi sakkoa ei tarvitse maksaa.Eli voidaan irtisanoa alle vuoden asumisen jälkeen (11 kuukauden asumisen jälkeen).
2) Irtisanomisen saa suorittaa vasta kun on asuttu vuosi eli käytännössä tarkoittaa on asuttava 14 kuukautta ettei sakkoa tarvitse maksaa.
Mikä on lain tulkinta ko sakkoehtoon?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Huoneenvuokralaissa säädetään, että sopimusehto jolla pidennetään vuokralaisen irtisanomisaikaa on mitätön. Mielestäni tuollainen sakkoehto asiallisesti puuttuu irtisanomisaikaan, ja on siten mitätön.
Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO:2004:34 ottanut kantaa vähän samanlaiseen tilanteeseen, jossa tosin oli kyseessä määräaikainen vuokrasopimus joka jatkui määräajan jälkeen toistaiseksi voimassaolevana. Joka tapauksessa em. tapauksesta voi vetää mielestäni johto päätöksen, joka sopii myös tähän: vuokrasopimuksen saa irtisanoa ennen määräajan päättymistä päättymään määräajan päättyessä (monta päättyy sanaa =). Eli voisit irtisanoa vuokrasopimuksesi alle vuoden asumisen jälkeen, niin että se päättyy silloin, kun 12 kuukautta tulee täyteen. Voit käydä itse katsomassa tapauksen yksityiskohdissaan finlexistä.
Nämä ovat vain minun mielipiteitäni, enkä väitä niitä oikeiksi.
alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti >>> tämän toistaiseksi olevan vuokrasopimuksen
Niin kirjoitti ja sen myös huomasin. En tiedä kumpaa tulkintaani kritisoit (ensimmäistä lakii perustuvaa vai toista oikeuskäytäntöön perustuvaa), mutta kummassakin otin toistaiseksi voimassaolevuuden huomioon. Mielestäni se KKO:n tapaus sopii kuin nyrkki silmään myös tuollaisiin toistaiseksi voimassaoleviin vuokrasopimuksiin, joiden irtisanomista on rajoitettu. Myös ensimmäinen lakiin perustuva mitättömyys-kannanotto oli arvioitu toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen kannalta.
Oikeus on mielipide asia, ja tulkintaa saa vapaasti kritisoida. Toivoisin vain pidempää kritiikkiä, jossa olisi myös jonkinlainen vastaväite.
1) Vuokralla alle 12 kk ja irtisanoo vuokrasopimuksensa, niin ao. sakko/sanktio lankeaa maksettavaksi.
2) Vuokralla yli 12 kk ja irtisanoo vukrasopimuksensa, niin ao. sakko/sanktio ei lankea maksettavaksi.
MUTTA, jos irtisanot asunnon x-päivänä, mitä normaalista irtisanomisesta on sovittu tai yleisen käytännön mukaan, kuukausi on irtisanomisaika.
Eli sanot irti asunnon 17.04.08 ja maksat normaalin irtisanomisajan vuokran niin 17.05.2008 olet "vapaa" sakkoehdosta edellyttäen, että ole asunut yli vuoden ao. asunnossa.
Alle 12 kuukauden asumisen kohdalla maksat irtisanomisajan vuokran ja päälle sopimuksen mukaisen 2:n kuukauden "sakkoehdon". Ja niiden tulee olla maksettu, kuten sopimuksessa on sovittu, 30 päivää irtisanomisesta.
Mitä laki taasen sanoo, niin lienee ei ao. ehto ei ole kohtuuton. Yrityspuolella käytetään vielä tiukempia ehtoja, jos irti haluaa vuokrasopimuksesta, ennen sopimuskauden päättymistä.
" Mitä laki taasen sanoo, niin lienee ei ao. ehto ei ole kohtuuton. Yrityspuolella käytetään vielä tiukempia ehtoja, jos irti haluaa vuokrasopimuksesta, ennen sopimuskauden päättymistä."
..kohtuuton ehto, sillä yritysten välisissä liikehuoneistojen vuokrasopimusmenettelyissä olevia käytäntöjä ei voi soveltaa yksityisten ihmisten asunnonvuokrauksiin.
Lähtökohta on, että jos kyse on normaalista toistaiseksi voimassaolevasta vuokrasopimuksesta, niin sen voi irtisanoa myös normaalisti. Eli mitään sakkomaksuja ei pitäisi voida periä. Vakuudet tai takuut ovat tietenkin eri asia, jos edellytykset täyttyvät näiden osalta, samoin kuin muut vahingonkorvaukset johtuen esim. huoneiston huonosta kunnosta.
Mutta tässä tapauksessa taustalla on kyse ilmeisesti siitä, että nykyään on yleistynyt se kyseenalainen käytäntö, että asunto vuokrataan ensin määräaikaisella vuokrasopimuksella, joka sitten jatkuu määräajan jälkeen toistaiseksi voimassa olevana.
Näyttää että alkuperäisen kysyjän esittämä ote vuokrasopimuksesta on ilmeisesti vuokranantajan itsetekemästä vuokrasopimuksesta, ja jonka ehto on tuolla tavoin muotoiltuna selvästi lain vastainen.
Eli tuollaisia sakkoehtoja ei voi laittaa, sillä siinähän tosiasiallisesti pidennetään irtisanomisaikaa, tosin vielä niin, ettei asuminen ole välttämättä edes mahdollista sinä ylimääräisinä kahden kuukauden aikana, vaikka niistä maksetaan vuokraa.
Vuokralainen ja vuokranantaja EIVÄT ole tasavertaisessa asemassa, jolloin vuokranantaja ei voi poiketa vuokrasopimuksella mielin määrin vuokralaisen turvaksi säädetystä lainsäädännöstä.
Ajattelisin aiemmin vastanneen nim. Pasi Pykälän olevan oikeilla jäljillä.
Kyllä tämä on vuokranantajan ihan itse tekemä vuokrasopimuspohja jossa on mitä ihmeellisempiä ehtoja, rajoituksia, uhkauksia ja määräyksiä
Itse en tuollaista vuokrasopimusta olisi edes allekirjoittanut, jälkikasvu kävi vähän kuumana kämppään ja meni tuollaisen sopimuksen tekemään.
Koitetaan luovia tuosta kämpästä sovussa irti ilman sakkoja jos se nyt on mahdollista.