Kerron hiukan taustoja masennuksesta, helpompi ymmärtää;
Olen nyt. 20-v. Olessani 13 minut raiskattiin. Tiedostin sen, ja ensin oli shokissa. Siitä hiljalleen masennuin. En pystynyt tapaamaan ihmisiä, luottamaan keheenkään..Sitten ollessani 16- tapasin pojan, joka todella teki minuun vaikutuksen. Ihastuin häneen, ja aloimme seurustella. Aloin taas luottaa ihmisiin. Seurustelimme kolme vuotta, olin täysin parantunut viime masennuksesta. Kunnes se kävi taas. Minut raiskattiin uudelleen. Masennuin pahemmin. Halusin tappaa itseni. Jouduin psykiatriselle osastolle, pakko hoitoon. Siellä olin puolisen vuotta. Poika ystäväni otti eron, koska ei halunnut "hullua, ja muista poikkeavaa tyttö ystävää.", asia pahentui. Kaikki tuo tapahtui ollessani 19. Puoli vuotta sitten yritin itse murhaa. Melkein onnistuinkin. Jouduin uudelleen psykiatriselle osastolle, pakko hoitoon. Olin siellä 4-kuukautta, kunnes pääsin kotiin. En uskalla mennä mihinkään. Istun kotona, itken ja itken. En uskalla enkä halua mennä ulos. Opiskelin. Lopetin opinnot, enkä nyt saa mistään rahaa. Vanhempani toki tukevat, ja epäilen, että tässä käy kohta niin, että joudun muuttamaan heidän luokseen, koska ei ole rahaa pitää omaa asuntoa. Kärsin nykyään myös paniikki-häiriöistä. Saan kolmea eri lääkettä. Uni lääkkeet, masennus lääkkeet, ja rauhoittavia.
Minusta on niin kohtuutonta RAISKATA viaton pieni 13-vuotia tyttö !! Tottakai se on väärin, minkä ikäiselle tahansa, mutta en itse olisi ikinä uskonut minkä laiset traumat siitä voikaan jäädä. On hullua ajatella, että yksi ihminen voin aiheuttaa niin paljon pahaa.
Kaikkea hyvää masennuksesta kärsiville, ja ennen kaikkea raiskauksen uhreille !
Olen nyt. 20-v. Olessani 13 minut raiskattiin. Tiedostin sen, ja ensin oli shokissa. Siitä hiljalleen masennuin. En pystynyt tapaamaan ihmisiä, luottamaan keheenkään..Sitten ollessani 16- tapasin pojan, joka todella teki minuun vaikutuksen. Ihastuin häneen, ja aloimme seurustella. Aloin taas luottaa ihmisiin. Seurustelimme kolme vuotta, olin täysin parantunut viime masennuksesta. Kunnes se kävi taas. Minut raiskattiin uudelleen. Masennuin pahemmin. Halusin tappaa itseni. Jouduin psykiatriselle osastolle, pakko hoitoon. Siellä olin puolisen vuotta. Poika ystäväni otti eron, koska ei halunnut "hullua, ja muista poikkeavaa tyttö ystävää.", asia pahentui. Kaikki tuo tapahtui ollessani 19. Puoli vuotta sitten yritin itse murhaa. Melkein onnistuinkin. Jouduin uudelleen psykiatriselle osastolle, pakko hoitoon. Olin siellä 4-kuukautta, kunnes pääsin kotiin. En uskalla mennä mihinkään. Istun kotona, itken ja itken. En uskalla enkä halua mennä ulos. Opiskelin. Lopetin opinnot, enkä nyt saa mistään rahaa. Vanhempani toki tukevat, ja epäilen, että tässä käy kohta niin, että joudun muuttamaan heidän luokseen, koska ei ole rahaa pitää omaa asuntoa. Kärsin nykyään myös paniikki-häiriöistä. Saan kolmea eri lääkettä. Uni lääkkeet, masennus lääkkeet, ja rauhoittavia.
Minusta on niin kohtuutonta RAISKATA viaton pieni 13-vuotia tyttö !! Tottakai se on väärin, minkä ikäiselle tahansa, mutta en itse olisi ikinä uskonut minkä laiset traumat siitä voikaan jäädä. On hullua ajatella, että yksi ihminen voin aiheuttaa niin paljon pahaa.
Kaikkea hyvää masennuksesta kärsiville, ja ennen kaikkea raiskauksen uhreille !
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.