kun tuota kaikenlaista kökköä lykkää päivittäin uutta? On ubuntua, kubuntua, mandrivaa ja mitä kaikkea ja niille päivitystä ja päivityksen päivitystä? Vieläkö tuossa rumbassa ehtii töitä tekemään? Mielestäni on koko Linux-vouhotus räjähtämässä silmille, ei yhtenäisestä standardista tietoakaan.
Kuinka voi pysyä
mukana...?
572618
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Olen aina ollut sitä mieltä, että piäisi olla vain yksi Linux! Luulis että paskimmat tippuu pois kehityksestä ja vain paras jää, mutta ei! Linux distroja tulee kuin sieniä satella lisää ja lisää?
Kukaan ei pakota käyttämään niitä kaikkia kerralla.
"piäisi olla vain yksi Linux"
kuin windowsilla nykyisin. Yksi tuote, ota tai jätä. Tämä on sitä kuuluisaa kommunismia.
Onhan siellä vaikka mitä? 2000, XP, XP Home, XP Pro, Vista Basic, Home, Kullimat.. ei kun Ultimate!
Ja jos ohjelma on Win32, se toimii kaikissa?
Eikö vois olla sama juttu, että jos sovellus on Linux, se toimii kaikissa distroissa ilman kääntämistä ja säätämistä?
Siis Windows XP ja Windows 2000 on pitkälti saman käyttiksen aikaisempi julkaisu, sitten Basic, Ultimate, Bussiness jne. on näiden rinnakkaisversioita. Ubuntusta löytyy rinnakkaisversioina Kubuntu, Xubuntu, Edubuntu, Gobuntu ja Ubuntu studio. Susesta löytyy Enterprise Server, Enterprise Desktop ja openSuse ja jne.
Ihan sama juttu siis joka käyttiksellä. Jos softa on Ubuntulle tehty niin toimii jokaisessa Ubuntussa. Jos softa on tehty Vistalle, niin toimii jokaisessa Vistassa. Ja sama juttu Susella, Mandrivalla ja muilla.
Windowseilla kyllä sitten on tämä Win32, että samoja ohjelmia toimii Windows Serverissä sekä Windows Vistassa. Ne käyttikset mitkä käyttää Linuxia, sisältää yleensä LSB-yhteensopivuuden ja sama softa toimii sitten heittämällä niin Susessa kuin Red Hatissa.
Muiden firmojen käyttikset ei ole toistensa kanssa yhteensopivia binääritasolla kuin ne mitkä käyttää Linuxia.
wet taida ymmärtää, että se johtaisi samaan tulokseen kuin MicroSoftin monopoliasema.
Minusta yksi ainut linuxjakekelu olisi erittäin huono asia.
wet taida ymmärtää, että se johtaisi samaan tulokseen kuin MicroSoftin monopoliasema.
Minusta yksi ainut linuxjakekelu olisi erittäin huono asia.
"Onhan siellä vaikka mitä? 2000, XP, XP Home, XP Pro, Vista Basic, Home, Kullimat"
Noi on yhden ja saman käyttiksen eri versioita, ei noi ole mitään erillisiä jakeluihin verrattavia tuotteita.
Nuo luettelemasi voitauisiin rinnastaa esimerkiksi Debianin eri julkaisuversioihin: 3.1 Sarge, 4.0 Etch jne. ja loputulos on mikä on.
Windowsia on tasan yksi ja sitä kehittäöä tasan yksi firma joka käyttää surutta monopoiasemaansa hyväkseen.
Minkä takia Ubuntulla ja Mandrivalla pitäisi olla yhtenäinen standardi kun Windows Vistalla ja Mac OSX:llä ei ole? Miten pysyt siinä rumbassa mukana kun päivittäin tulee uusia telkkareita kauppaan?
Ihme valitusta, miksei vaan vertaa eri käyttiksiä ja valitse sellaista mikä sopii käyttöön? Jos mä ostan telkkarin niin kyllä minä keskityn sen katsomiseen ja ihan sama mitä tuotteita markkinoille tulee.
Kaiken lisäksi puhut paskaa, Linuxia käyttävissä käyttiksissä on yhtenäistä standardia enemmän kuin muissa. Mandriva ja Ubuntu ovat melko lähellä toisiaan. Vastaavanlainen tiedostojärjestelmän hierarkia, ajavat samoja sh -skriptejä, käyttöliittymään on Tango- ja Freedesktop -speksit.. Ja kaiken lisäksi LSB -yhteensopivat ohjelmat toimii molemmissa!! Sama ohjelma ei vaan toimi Mac OSX:ssä ja Windows Vistassa joten järki nyt mukaan noihin paskapuheisiin standardien puutteesta.
Kun sitten vähän miettii näitä markkinoiden käyttiksiä mitä Suomesta löytyy, HP-UX, Mac OS X, Mandriva, Red Hat, Solaris OS, Suse, Ubuntu, Windows Vista, Windows Server.. Kaikista yhtenäisimmät on nuo mitkä käyttää Linuxia. Microsoftin käyttikset sitten on ääripää koska ne on täysin erilaisia eikä ole oikein minkään standardin mukainen. POSIX löytyy tosin siinäkin on säietoteutus joku oma. Kaikki muut käyttikset on unix -yhteensopivia.
Eri käyttiksiä:
* Windows
* Mac
* Linux
Nämä jakaantuvat sitten vähän eri kategorioihin käyttötarkoituksesta riippuen, mutta Linux on vaan hajonnut hallitsemattomaksi mössöksi, muut kyllä pidetään tiukasti hanskassa.
Väärin meni.
Linux ei ole käyttöjärjestelmä. Se on käyttöjärjestelmäydin. Yhtälailla se Mach on "hallitsematonta mössöä" kun sieltä löytyy sellaisia käyttiksiä kuin Workplace OS:sia, OSF/1, Nextstep, Unicos Max, ja sitten tämä Applen Mac OS X.
Windows taas on Microsoftin käyttöjärjestelmäperheen brändi. Löytyy se Windows Server, Windows Mobile ja Windows Vista.. Windows Mobile ei tosiaankaan ole yhteensopiva Windows Serverin kanssa.
Linuxin päälle sitten löytyy useita käyttiksiä kuten Suset, Ubuntut, Mandrivat... Ei niissä ole mitään hallitsematonta mössöä. Kyllä ne Suset on erittäin yhtenäisiä ja yhtenäisempiä kuin Windowsit.
Kaikille ei vaan käyttöjärjestelmän, käyttöjärjestelmäytimen ja käyttöjärjestelmäperheen brändi oikein aukene. Käyttöjärjestelmistä Linuxia käyttävät tuotteet on niitä yhtenäisimpiä mutta mietippä sitä Mac OS X, Morph OS, QNX, Solaris OS, Windows Vista mössöä..
Linux *on* käyttöjärjestelmä (engl. operating system). Lisää tietoa siitä, mikä on käyttöjärjestelmä, voit lukea täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Operating_system
Ensimmäinen lause määrittelee käyttöjärjestelmän hyvin:
An operating system (OS) is a software that manages computer resources and provides programmers with an interface used to access those resources.
Linus on itse sitä mieltä, että käyttöjärjestelmän pitäisi olla *käyttäjälle* täysin näkymätön.
http://www.smh.com.au/news/technology/q-and-a-with-linus-torvalds/2008/02/05/1202090403120.html
Olennainen tässä:
Q: What do you think about the regular hype about the release of a new version of Microsoft Windows or Apple OS X?
A: An o/s should never have been something that people (in general) really care about: it should be completely invisible and nobody should give a flying f*** about it except the technical people.
Jos joku tekee cd-levyt, joista toiselta voi asentaa Linuxin Gnome-työpöydällä ja toisen KDE-työpöydällä, hän *ei* ole tehnyt kahta eri käyttöjärjestelmää, vaan kaksi eri jakelua *samasta* käyttöjärjestelmästä.
Alkuperäistä kysyjää voinee rauhoittaa tieto, että Linuxin kanssa elämä vaatii vähemmän uuteen totuttelua kuin Windowsin kanssa. Olen käyttänyt Linuxeissa ja Unixeissa tyytyväisenä jo 12 vuotta samaa käyttöliittymää. Minun ei ole missään vaiheessa tarvinnut opetella uudelleen, miten tiedostoja etsitään tai verkkoyhteys muodostetaan, ja mistä työkalut näiden asioiden tekemiseen tällä kertaa löytyvät.
Tuossa määritelmässä on sellainen perustavanlaatuinen ongelma, että mikä niistä lukuisista rajapinnoista on se rajana? Määritelmästä puuttuu se, mitkä kuuluu käyttöjärjestelmän hallitsemiin resursseihin. Entä jos jokin näistä resursseista puuttuu tai niitä on jossain rajapinnassa enemmän?
Kyllähän sellainen samainen rajapinta resursseihin löytyy mm. firmwaresta. Käytännössä niitä rajapintoja on pinottuna päällekkäin valtavasti ja aina korkeammalle abstrakiotasolle mentäessä tulee jotain uusia juttuja. Entä jos sinne väliin tungetaan Vmware? Tuolla määritelmällä sekin olisi käyttöjärjestelmä.
Huomattavaa on myös se, että jos tietokoneeseen asentaa pelkän Linuxin, sitä ei pysty edes käyttämään. Erona kerneliin, käyttöjärjestelmällä kyllä on sellainen ominaisuus, että tietokonetta voi *käyttää* kun siinä on käyttöjärjestelmä. Näin ollen käyttöjärjestelmään kuuluisi se, että asentamalla sen tietokoneeseen sitä pystyy käyttämään ja minimissään tämä olisi kyky käsitellä tiedostoja.
Wikipediaakaan ei kannata joka asiassa ottaa ehdottomana totuutena Tannenbaum ainakin kirjassaan erittelee tietokoneen abstraktio tasoilla kernelin ja ylimmällä tasolla sitten olisi "OS & Applications". Kummasti se käyttöjärjestelmän määritelmä oli sama kuin mitä tässä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Kernel_(computer_science)
Miksi tässä sanotaan kernelin olevan keskeinen osa käyttöjärjestelmää? Jos Linux on käyttöjärjestelmä niin mikä sen kerneli on?
"Olen käyttänyt Linuxeissa ja Unixeissa tyytyväisenä jo 12 vuotta samaa käyttöliittymää. Minun ei ole missään vaiheessa tarvinnut opetella uudelleen, miten tiedostoja etsitään tai verkkoyhteys muodostetaan, ja mistä työkalut näiden asioiden tekemiseen tällä kertaa löytyvät."
Jos Linux on olevinaan yksi käyttöjärjestelmä niin miksi Mandrivassa ja Ubuntussa se saadaan eri tavalla suomen kieliseksi? Kyllä minä jouduin opettelemaan homman uudestaan vaikka "Linuxia" käyttänyt ensimmäisen kerran joskus 90-luvun loppupuolella.
Paskapuhetta siis. Ja paskapuhetta myös Linukselta. Se vaan tykkää siitä kun kerää nimeä sillä että on tehnyt "käyttöjärjestelmän". Ei se tehnyt kuin käyttöjärjestelmän ytimen. Käyttöjärjestelmä on tietokoneen komponenteista monimutkaisin ja sisältää eniten riippuvuuksia muihin komponentteihin järjestelmässä joten se kyllä on tärkein asia mihin tietokonejärjestelmässä tulisi kiinnittää huomiota. Tässä tuotteessa on tietokoneen käyttöliittymäkin tullut mukana aina vuodesta nakki ja kilpi joten kertoo oleellisesti kuinka sujuvaa se käyttö on.
Käyttöjärjestelmiä on erilaisia. Ne eivät rajoitu Windowseihin, Mac OS:iin tai Linuxeihin. Näin ollen sanan "käyttöjärjestelmä" määritelmä täytyy olla sen verran yleinen, jotta siihen mahtuvat myös erilaiset sulautettujen järjestelmien minimaaliset käyttöjärjestelmät, reaaliaikakäyttöjärjelmät ja hajautetut käyttöjärjestelmät.
Käyttöjärjestelmän tehtävä on kuitenkin aina sama: tarjota sovellusohjelmille rajapinta tietokoneen resursseihin, kuten muistiin ja io-laitteisiin. Turvallisissa käyttöjärjestelmissä sovellusohjelmat voivat käyttää näitä resursseja ainoastaan käyttöjärjestelmän tarjoaman rajapinnan läpi. Sen sijaan monet MS-DOS-"käyttöjärjestelmän" sovellukset ohittivat DOSsin palvelut ja käyttivät laitteita suoraan. Painotan vielä, että käyttöjärjestelmässä kyse on ensisijaisesti *ohjelmien* alustasta, ei *käyttäjien* alustasta, vaikka käyttöliittymän tiukka integrointi käyttöjärjestelmiin erityisesti Windows- ja Mac-leireissä voikin sekoittaa monen pään.
Mitä oheislaitteiden firmwareen tulee, se ei tarjoa tällaista palvelua *tietokoneessa* toimiville sovelluksille, joten se ei ole *tietokoneen* käyttöjärjestelmä. Kuitenkin firmware voi sisältää ihan oikean käyttöjärjestelmän ja monia siinä toimivia sovellusohjelmia. Esimerkiksi monien reitittimien firmwaresta löytyy täysiverinen Linux-käyttöjärjestelmä, joka hallinnoi *reitittimen* laitteistoa, ja lisäksi joitakin käyttöjärjestelmän päällä toimivia sovelluksia, jotka tarjoavat esimerkiksi komentorivi- ja www-käyttöliittymät laitteen konfigurointia varten.
Olet oikeassa siinä, että käyttöjärjestelmällä voidaan tarkoittaa myös kokonaisuutta, jossa on ytimen lisäksi mukana käyttöjärjestelmään kuuluvat varusohjelmat. Tällaista kokonaisuutta tarkoittaa Linux-maailmassa sana GNU/Linux, koska varusohjelmat ovat GNU-työkaluja. (http://www.gnu.org/) On kuitenkin mahdollista tehdä Linux-sovellus, joka toimii pelkän Linux-ytimen päällä ilman varusohjelmia.
GNU/Linux-käyttöjärjestelmän näkökulmasta graafisen käyttöliittymän tarjoava X-serveri on käyttöjärjestelmän vapaavalintainen sovellusohjelma, jota ilmankin käyttöjärjestelmää voi käyttää. Luonnollisesti sama pätee myös X-serverin päällä toimiviin ikkunamanagereihin ja edelleen niiden päällä toimiviin työpöytiin, joista nykyisissä GNU/Linux-jakeluissa on KDE ja Gnome.
Vaikka tämä yleisesti hyväksytty käyttöjärjestelmän määritelmä olisikin ristiriidassa henkilökohtaisen käsityksesi kanssa, suosittelen ennemminkin muuttamaan omaa käsitystä kuin inttämään, että koko muu maailma on väärässä.
Sitä paitsi, käyttöjärjestelmä ei välttämättä ole lähellekään monimutkaisin asia tietokoneessa. Sovellusohjelmat ja middleware voivat hyvinkin olla paljon sitä monimutkaisempia. Yksinkertaisen käyttöjärjestelmän tekemiseen ei vaadita edes tuhansia rivejä ohjelmakoodia.
>...asentaa pelkän Linuxin, sitä ei pysty edes käyttämään.
Kannattaisko ihan itse kokeilla ettei tarvitse väitellä kuulopuheiden perusteella?
Rationaalisen ihmisen käyttäytymiseen kuuluu osata myöntää jos on ollut väärässä.
Eri Linux-jakelut ovat vain saman käyttöjärjestelmän erilaisia softakokoelmia ja sen takia niitä syntyy kuin "sieniä sateella". Vrt. esim. rautatuki joka on TÄYSIN jakelusta riippumaton.
Että mopo ei karkaa käsistä niin mietihän kumpi mahtaa tietää käyttöjärjestelmistä enemmän, sinä vai Linus! ;)
"Näin ollen sanan "käyttöjärjestelmä" määritelmä täytyy olla sen verran yleinen, jotta siihen mahtuvat myös erilaiset sulautettujen järjestelmien minimaaliset käyttöjärjestelmät, reaaliaikakäyttöjärjelmät ja hajautetut käyttöjärjestelmät."
Kyllä. Lähinnä sellainen universaali ominaisuus kuitenkin tuntuu olevan, että käyttöjärjestelmällä käsitellään tiedostoja. Insinöörinäkökulmasta käyttöjärjestelmä on se miten tämä ohjelmoidaan mutta muuten kyllä se on se mitä käytetään. Jos sinun pesukoneessa, varashälyttimessa tai digipoksissa on Linux niin ei siitä kukaan puhu käyttöjärjestelmänä ellei sitä voi mitenkään käyttää. Digiboksissa käyttöjärjestelmä sitten voi jo puhua käyttöjärjestelmästä jos siinä tallennusominaisuudet ja käyttäjä hallitsee näitä resursseja. Käyttäjälle voi jopa tulla mieleen ajatus, että saako hänen digiboksiinsa jonkun toisen käyttöjärjestelmän jos nykyinen on ikävä.
Insinöörinäkökulmasta Linux -kerneliä kyllä voi pitää käyttöjärjestelmänä, mutta mikä sitten Mac OSX on? Se on ainakin ehdottomasti virheellistä pitää näitä _samassa keskustelussa_ käyttöjärjestelminä. Ne ei ole vertailukelpoisia kun Mac OSX:n Mach on se mitä voi verrata Linuxiin.
Suomen kielessä ei ole vielä vakiintunut oikein mitään sellaista termiä kuin "varusohjelmisto" vaan puhutaan käyttöjärjestelmistä. Esimerkiksi kun käyt HP:n sivuilla katsomassa mitä käyttöjärjestelmää saa tietokoneisiin niin vaihtoehtoina on Windows Vista, Suse ja FreeDOS.
Insinöörikeskustelussa toki on ihan järkeenkäypää vertailla WinNT, Mach ja Linux "käyttöjärjestelmiä" mutta tuntuu olevan se kerneli yleisempi termi silloin.
Yleinen harhaluulo vaan on, että on joku satoina versioina julkaistava Linux niminen käyttöjärjestelmä. Ei, kyllä sitä on jokainen ihan yhtä itsenäinen tuote kuin Windows Vista, Windows Server, Solaris OS, Morph OS, Mac OS, QNX yms. On vaan se Linux kerneli erittäin käytetty.
"Kannattaisko ihan itse kokeilla ettei tarvitse väitellä kuulopuheiden perusteella?"
http://www.kernel.org/
Siellä on Linux. Pistät koneeseen vain ja ainoastaan sen niin ei sillä tee yhtään mitään eikä pysty käyttämään.
"Rationaalisen ihmisen käyttäytymiseen kuuluu osata myöntää jos on ollut väärässä."
Toki, mutta minä haluan nähdä kun käytät konetta jossa on pelkästään Linux. Ainoa tapa millä käytät on vääntää koodia siihen jollain toisella tietokoneella ja tämä kone jossa on Linux, voi sitten ajaa sitä kirjoittamaasi koodia. Tosin sekin vaatii hommaa, että pääset edes tähän. Pitäisi saada se kone jotenkin boottaamaan, että sovitatko sen Linuxin sinne firmwarelle vai miten sillä boottaa..
"Eri Linux-jakelut ovat vain saman käyttöjärjestelmän erilaisia softakokoelmia ja sen takia niitä syntyy kuin "sieniä sateella". Vrt. esim. rautatuki joka on TÄYSIN jakelusta riippumaton."
Eri Linux -pohjaiset ei ole lähellekään aina yhteensopivia ja tukikin vaihtelee. Vertaa nyt vaikka jotain Androidia ja Ubuntua. Ihan eri maailmoista mutta molemmat on sama "Linux". Rautatuella on eroa myös näissä desktop käyttiksissä kun on erilaisia versioita kernelistä ja kirjastoista, ja on saatavilla erilaisia käännöksiä. Kaikkia käyttiksiä ei saa kaikille arkkitehtuureille, joku laite voi toimia Susessa mutta ei Mandrivassa jos on vähän erilaiset patchit kernelissä ja jne.
Ja jos nyt vertailee näitä suomen yleisiä Linux -pohjaisia desktop käyttiksiä, esim. Susea ja Ubuntua, nämä ovat todella lähellä toisiaan. Silti joku Ubuntulle tehty ohjelma ei vaan heittämällä mene Suseen. Kas kun on LSB-yhteensopivuudessa sellainen ero, että Ubuntu käyttää erilaista paketointia. Ja jos softa on sitten tehty vain Ubuntulle eikä LSB-yhteensopivaksi, hommat sitten paukkuu rikki jos ja kun linkkaillaa dynaamisesti vääriä versioita kirjastoista.
Ubuntulle tehdyt ohjelmat kyllä sitten toimii kaikissa Ubuntuissa. LSB-yhteensopivaksi tehdyt toimii myös Ubuntussa kun ruuvailee jotain alienia. Eipä kyllä ole tarvinnut harrastaa kun Ubuntu on sellainen valtakäyttis, että sille saa hyvin softaa.
"Että mopo ei karkaa käsistä niin mietihän kumpi mahtaa tietää käyttöjärjestelmistä enemmän, sinä vai Linus! ;)"
Itse olen ohjelmoinut tietokoneita todella pitkään, olen lukenut aiheesta useammankin kirjan AMK:n kurssit päälle ja olen ohjelmoinut rautaa suoraan konekielellä, mm. oman skedulerin millä tein kokeilin moniajoa kun ensimmäinen tietokoneeni ei multitaskannut. Tämä tietokone oli C-64.
Kyllä minä nyt aika hyvin tiedän aiheen. Linus vaan puhuu käyttöjärjestelmästä insinöörinäkökulmasta tavalliselle kadunmiehelle ja tykkää kun digitaalipippeli kasvaa kun saa niin paljon mainetta. Stallmania homma sitten ottaa aivoon kun on kuitenkin enemmän tehnyt töitä avoimien järjestelmien eteen mutta tälläkin on oma ongelmansa kun pitää sitten kaikkia käyttiksiä kutsua GNU käyttiksiksi..
IT-alan yritykset kyllä sitten suhtautuu hommaan järkevämmin. Tajuavat, että GPL-lisenssi mahdollistaa yhteisen kehittämisen ja softakomponentteja voi hyödyntää ja niitä myös hyödynnetään. Omalla brändillä sitten julkaisevat niitä kokoon kursittuja käyttöjärjestelmiä. Ei muuttunut Windows Vista GNU-käyttöjärjestelmäksi vaikka FSF:n komponentteja löytyy siitäkin, eikä Android Linuxiksi. Ubuntukin on ihan vaan Ubuntu.
...että siirryt kuunteluoppilaaksi tällaisessa keskustelussa jos tietosi asiasta on tällä tasolla?
"Vertaa nyt vaikka jotain Androidia ja Ubuntua. "
Just. Toinen on mobiiliviestimen ja toinen PC:n käyttis. Ei Android ole mikään distro siinä mielessä kuin tässä on ollut puhetta.
"...joku laite voi toimia Susessa mutta ei Mandrivassa..."
Rautatuki ei tarkoita sitä että laite toimii jakelussa heittämällä vaan sitä saako sen toimimaan siinä valmiilla palikoilla ilman omaa softakehitystä.
"Just. Toinen on mobiiliviestimen ja toinen PC:n käyttis. Ei Android ole mikään distro siinä mielessä kuin tässä on ollut puhetta."
Linuxi sekin. Ja mikä ihmeen PC.. Kaikki henkilökohtaiset tietokoneet on PC:itä. Älypuhelin täyttää kyllä henkilökohtaisen tietokoneen määritelmän. On se Maemokin mobiililaitteeseen tehty mutta on taas teknisesti todella lähellä Debiania. Silti, se on oma käyttis.
"Rautatuki ei tarkoita sitä että laite toimii jakelussa heittämällä vaan sitä saako sen toimimaan siinä valmiilla palikoilla ilman omaa softakehitystä."
Jos tarkoitat tällä softan kääntämistä niin sekin on softakehitystä. Jos joku tuki on tehty kernelipatchillä mitä ei toisessa käyttiksessä ole niin silloin se rautatuki tosiaankin on erilainen.
Yleensäkin kannattaa asennoitua siihen, että nykypäivänä hommat toimii naxnax tai vähintään yhtä vaivattomasti tai sitten ne "ei toimi".
> Lähinnä sellainen universaali ominaisuus
> kuitenkin tuntuu olevan, että
> käyttöjärjestelmällä käsitellään tiedostoja.
Saattaahan se siltä tuntua, mutta sekään ei silti ole välttämätöntä. Vaikka tiedostot ja hakemistot ovatkin hyvin vakiintunut abstraktio tallennetun tiedon nimeämiseen ja jäsentämiseen, yhtä hyvin jokin käyttöjärjestelmä voisi tallentaa tietoja esimerkiksi relaatiotietokannan tapaan. Silloin nykyisenlaisia tiedostoja ei olisi lainkaan.
Joissakin tapauksissa tiedon tallentaminen ylipäätään voi olla tarpeetonta. Jokin käyttöjärjestelmä voisi olla tehty ympäristöön, missä sovellukset lukevat tietoja jostakin sisään tulevista virroista, ja käsittelyn päätteeksi kirjoittaisivat sitä joihinkin ulos meneviin virtoihin. Sovellustenkaan ei tarvitse sijaita tiedostoissa; yhtälailla niidenkin ohjelmakoodi voitaisiin lukea virroista. Siitä huolimatta kyse olisi käyttöjärjestelmästä, jos se esim. jakaisi laiteresurssit sovelluksille ja hoitaisi moniajon.
> Digiboksissa käyttöjärjestelmä sitten voi jo
> puhua käyttöjärjestelmästä jos siinä
> tallennusominaisuudet ja käyttäjä hallitsee
> näitä resursseja.
Ei välttämättä. Tallennusominaisuudet ja tiedostomainen tallennusten hallinta on mahdollista toteuttaa täysin ilman käyttöjärjestelmääkin. Tosin aika hankalaa ja kallista se on, ja ikävästi ohjelmaa menee uusiksi, jos kovalevyohjain tai videopiirit päätetään vaihtaa.
Uskoisit vain, että käyttöjärjestelmän määrittelyä tietokoneen loppukäyttäjän tuntuman perusteella on turha yrittää.
On olemassa käyttöjärjestelmiä, joita kukaan loppukäyttäjä ei edes huomaa. On olemassa täysin erilaisia käyttöjärjestelmiä, jotka näyttävät loppukäyttäjälle hyvin samankaltaisilta (esimerkiksi DOS Windows 3.1 ja Windows NT 3.1 ovat täysin erilaisia käyttöjärjestelmiä, vaikkei sitä päältä katsoen huomaa). On myös mahdollista saada täsmälleen sama käyttöjärjestelmä näyttämään loppukäyttäjälle täysin erilaiselta. Esimerkiksi GNU/Linux-jakeluita löytyy esimerkiksi moneen graafiseen makuun. Mutta jos teet vaikkapa avoimen lähdekoodin laiteajuria Linuxiin, niin eipä niitä eroja jakelujen välillä juuri huomaa. (Ja toivotaan, että maa nielee kaikki suljetun koodin laiteajurien väkertäjät, ennen kuin he älähtävät mitään. Linuxiin ei vain pidä tehdä suljettuja laiteajureita.)
> Suomen kielessä ei ole vielä vakiintunut oikein
> mitään sellaista termiä kuin "varusohjelmisto"
Sanastosi eroaa nyt jo toisessakin kohdassa hämmästyttävästi totutusta. Kokeilehan, jos Google löytäisi sinunkin AMK:stasi varusohjelmien käyttöä opettavan kurssin.
En voi suositella tietotekniikan alan käsitteiden opiskelua HP:n sivuilta tai muista kaupallisista lähteistä. Hupia niiden käsitteistöstä voi kyllä repiä. Aikanaan oli ihan hauskaa yrittää keksiä Bilteman tuotekuvausten perusteella mistä laitteesta oli milloinkin oikeasti milloinkin kyse. Muitaakseni ainakin keskitin (hub), kytkin (switch) ja reititin (router) olivat suloisesti sekaisin.
"...softan kääntämistä niin sekin on softakehitystä."
Ei sinne päinkään. Jos käsitteemme ovat tosiaan näin kaukana toisistaan niin lopetan turhautuneen väittelyn tähän. ;)
"Saattaahan se siltä tuntua, mutta sekään ei silti ole välttämätöntä. Vaikka tiedostot ja hakemistot ovatkin hyvin vakiintunut abstraktio tallennetun tiedon nimeämiseen ja jäsentämiseen, yhtä hyvin jokin käyttöjärjestelmä voisi tallentaa tietoja esimerkiksi relaatiotietokannan tapaan. Silloin nykyisenlaisia tiedostoja ei olisi lainkaan."
Silloin olisi tietueita. Mutta eipä tuo eroaisi siitä, että käyttäjä kuitenkin hallitsee näitä. Jonkinlainen tiedon hallintakäyttöliittymä on silti mukana. On ollut muinaisessa CP/M:ssäkin..
"Siitä huolimatta kyse olisi käyttöjärjestelmästä, jos se esim. jakaisi laiteresurssit sovelluksille ja hoitaisi moniajon."
Vain insinöörinäkökulmasta, käyttöjärjestelmä ihmistenkielessä vaatisi sitten sitä, että niitä virtoja pystyy ohjailemaan jostain.
"Uskoisit vain, että käyttöjärjestelmän määrittelyä tietokoneen loppukäyttäjän tuntuman perusteella on turha yrittää."
Insinöörinäkökulmasta se on kerneli, eli Windows Vista ei ole käyttöjärjestelmä mutta Linux on. Puhekielessä ja normijuntin suussa se on se ohjelmistotuote, että sitä voi käyttää. Tässä merkityksessä Windows Vista on käyttöjärjestelmä ja Linux ei ole. Se mikä on virhe, on puhua sekaisin "Windows Vista ja Linux" tai selittää jotain epämääräistä "siinä koneessa on linux". Entä jos Microsoft vaihtaisi Windowssiin Linuxin ytimeksi?
Tuo yllä oleva on iso ongelma ja "Linux-fanipojat" ja "GNU-uskovaiset" itseasiassa ovat yllättävän iso jarru avoimen koodin leviämistä vastaan. Ihmiset haluaa käyttöjärjestelmän tuotteena niinkuin yritykset sen tarjoaa eikä mitään hiton linux gnu distro kernel -nörttimongerrusta. Tuotteet pitää arvioida tuotteina ja jos jonkun Fedora esim. bugaa niin tarkoittaako se sitä, että Linux on paska? Tai jos Slackware on vaikea käyttää niin tarkoittaako se sitä, että Linux on vaikea käyttää? Noita kysymyksiä kannattaa miettiä ja mikä on kenenkin tarkoitus puhua asioista sekoittavasti.
Henkilökohtaisesti pidän niin Linuxia kuin GNU:ta IT-maailman turhimpina brändeinä tällä hetkellä. On maskotit ja fanit sun muut ja kumpakin porukka puhuu käyttöjärjestelmästä "GNU/Linux". Kyllä sitä brändäystä voi tehdä mutta on ihan väärä maali. Ei joku Google, nVidia tai Nokia tarvitse mitään hiton maskotteja softakomponenttia varten.
Jonkun FSF:n taas kannattaisi itse pistää se käyttis kasaan tuotteeksi josta jättää kaiken epävapaan pois ettei muiden tarvisi tälläisiä versioita tehdä käyttiksestään Stallmania miellyttääkseen. GNU maskotti näkyvästi esille ja lataussaitti pystyyn. Voi sitä Linuxia siinä käyttää kunnes saavat oman kernelinsä valmiiksi.
Tux pingviini sopisi oikein hyvin sinne oheislaitteen, ohjelmiston ja tietokoneen kylkeen tarrana, että tietää vähän paremmin minkä kanssa on yhteensopiva. Pingviini T-paita, kahvimuki ja pehmolelu menee sitten johonkin sellaiselle osastolle, että mitä tämä porukka oikein haluaa?
>Henkilökohtaisesti pidän niin Linuxia kuin GNU:ta IT-maailman turhimpina...
Tässänkin viestiketjussa paljastuneiden tietämyksesi puutteiden perusteella, ketä mahtaa kiinnostaa henkilökohtainen näkemyksesi?
"Tässänkin viestiketjussa paljastuneiden tietämyksesi puutteiden perusteella, ketä mahtaa kiinnostaa henkilökohtainen näkemyksesi?"
Osoita ensin, että tietämys puuttuu. Jos pidät Linuxia ja Windows Vistaa vertailukelpoisina tuotteina nimeltään käyttöjärjestelmä niin kyllä ne puutteet löytyy sinulta. Ne ketkä tietävät, ymmärtävät Linuxin kerneliksi ja vertaavat sitä toisiin kerneleihin. Nimitys saattaa olla _tässä yhteydessä_ käyttöjärjestelmä.
...että tietämys puuttuu...
Tässähän on sivutolkulla sinun kirjoittamiasi viestejä.
SINUN se pitää osoittaa jos sellaista väität. Se joka ei kykene PERUSTELEMAAN väitteitään on se keneltä loppuu tietämys kesken tai on väärässä. Jätä lässytys vähemmälle tai painu käyttämään Windows Vista distroasi. Suomeksi se on käyttöjärjestelmä.
Sovitaanko että jokainen lukee vaikka tältä sivulta kaikki viestisi ja päättelee sitten itse oletko perillä tietokoneista vai et?
Reilu meininki?
>...painu käyttämään Windows Vista distroasi.
Mulla on vielä sen verran itsesuojeluvaistoa jäljellä että saa jäädä kokeilematta koko Vista. Olen nähnyt miten se kavereilla "toimii".
Töitäkin pitää pystyä tekemään joten pitäydyn toistaiseksi tässä Linuxissa.
Päätelköön jokainen itse onko Nokian tabletin kerneli tai Mac OSX:n Mach käyttöjärjestelmä.
.... osoittaa ettei ole käyttänyt linuxia. Mikä siinä Linuxin standardissa on mielestäsi sitten vikana? jakeluita on joo toista sataa, mutta kaikki jakelut käyttää samoja tiedostojärjestelmiä ja samoja ohjelmistoja ja jopa samoja työpöytiä. Kaikki toimii kaikissa joten mikä on ongelma?
Okay tiedän sinut trolliksi enkä tietenkään odota tosissani että vastaisit mitään järkevää, mutta ruokitaan nyt tätäkin tuskaista trolliketjua.
LSB standardi kyllä ihan pätevä, ei siinä mitään vikaa ole. Suurin ongelma Linuxeissa on se, että niin mediassa kuin myös jotkut käyttäjät selittävät jostain sellaisesta käyttöjärjestelmästä kuin Linux.. Eihän sellaista ole olemassakaan eikä sellaista saa mistään. Tuollainen epätietoisuuspropaganda on ollut merkittävin jarru käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Tämä on oikeasti ongelma.
Vertailkaa oikeasti niitä eri käyttöjärjestelmiä niiden ominaisuuksien mukaan ja mihin ne on tehty. Eroa on pirusti yhteensopivuuksissa, tuen kestossa, ohjelmistoissa, laadussa, hinnassa, saatavuudessa, lokalisoinnissa tai tuleeko palvelimeen, työasemaan, kännykkään, läppäriin ja onko siihen bundlattu tietokone mukaan vai saako erikseen ja mihin hardwareen se asentuu.
Hassuja väärinkäsityksiä kyllä kun niin Windows, Mac kuin Linux eivät ole yksikään käyttöjärjestelmä eikä ne ole millään tavalla vertailukelpoisia.
kännykkä, työpöytä, palvelin ja digiboksi on senverran erilaisia käyttökohteita ettei mitenkään niihin sovi yksi ja sama jakelu.
oltaisiin kuten mäsä, että samassa paketissa on ruohonleikkuri ja leikkuupuimuri, joista kumpikaan ei toimi kummassakaan hommassa kunnolla.
Windows tukehtuu väkisinkin kaikenmaailman örkkeihin rikollisten toimesta, ainoa mahdollisuus pelastua on virusvapaa Linux. Mulla on koneessa Mint kde ja PCLinuxOS 2007 Final ja ne ovat toimineet ilman pienintäkään moitetta, suosittelen. Olen ottanut kaikki päivitykset (ei pakollista) eikä niistä ole tullut vähäisintäkään takkuamista. Windowskin siirtyy Linux tyyliseen käyttikseen, joten sielläkin on tunnustettu Linuxin ylivertaisuus.
"a mitä kaikkea ja niille päivitystä ja päivityksen päivitystä"
Juu niin on ja se on ihan hyväkin asia.
Kas kun linuxissa päivittyy myös ohjelmien versiot uudemmiksi (ei liene ihan kaikki?) samalla kun päivityksiä tulee. Ei windows päivitä esim. Firefoxia suoraan, ilman etä firefox tarkistaa itse ne päivitykset ja winukka asentaa...
Niin ja hyväkin on tietysti se asia, että jokainen voi valita mieleisensä. Ja niistä ei tarvitse maksaa ellei ihan välttämättä halua -> kaupallinen versio.
Itse kyllästyin mäsän maksullisuuteen, kun saman voin tehdä ilmaisella tavalla.
JA HUOM!
Windowsia ei voi päivittää ilmaiseksi verkon kautta (esim) 2000 -> XP:ksi tai jopa XP:tä -> Vistaksi eli uudempaan versioon. Linuxin voi...
:)
Käytä vain yhtä jakelua, sillä siitä selviät. Unohda kaiken maailman muoti-oikut ja keskity vaikkapa Slackwareen tai Debianiin.
Eihän sun tarvi joka jakelua asentaa ja käyttistä vaihdella jumalauta. Käytä jotain jakelua ei siinä sen ihmeempää tarvi hämmästellä. Onhan niitä autoja monen merkkisiä ja harva niitä kaikkia koskaan kokeilee eikä kukaan kuuntele jokista julkaistua albumia...
Mulla Ubuntu, sitä käytän, muut tehkööt mitä tekee. Iso osa jakeluista on Debian pohjaisia joten samassa rivissä ne kuitenkin marssivat kehityksessä Ubun kanssa.
Minusta on hyvä, että on valinnan vapautta. Päivitykset ovat merkki kehityksestä eikä niiden imaisuun mene kuin pikku hetki. Ja ne voi olla asentamattakin jos ne ahdistavat. Mutta miksi jakeluita on erilaisia, siksi koska Linuxin vapaus antaa avoimet kädet luoda erilaisia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin... se on hienoa.. se on voimaa.
http://ubuntustudio.org/
Standardi? Aika outo sanavalinta. Yhtenäistäminen kai olisi parempi sana, mutta yhtenäisyyshän on vallitseva. Kaikki jakelut kun pohjautuvat oikeastaan vain kolmeen jakeluun, Debianiin, Slackwareen ja Redhatiin. Eli vaikka distroja on useita eri nimisiä niin "koneisto" niiden sisällä on hyvin samanlainen.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/Gldt.svg
Asenna jokin näistä kolmesta: Debian, Slackware tai Redhat niin olet orginaalissa kamassa ja unohda uudemmat jakelut.
Slackwarea ei käytä kukaan, sellainen unix -pierujen käyttis, Red Hatin lokalisoinneista ei ainakaan minulla ole tietoa ja Debian ei oikein työasemaan sovi.
Työasemakäyttöön Suse ja Ubuntu on sellaisia Linuxin päälle tehtyjä käyttiksiä täällä joista on johonkin.
Slackwarea käyttää monikin, mm. palvelimissa ja työpöydällä se pesee muut mennen tullen kun vaan osaa. Jos sinä Ubuntu-noobie et osaa, älä yleistä muihin. Et taida tuntea vielä komentorivin voimaa?
Käytän komentoriviä paljonkin kun olen ohjelmoija. Sopii hyvin tietotyöhön sekä tuen antamiseen.
Muuten työaseman käyttöliittymän pitää ehdottomasti olla graafinen. Siinä on sellainen homma, että käyttäjä näkee ne ohjeet tarvittaessa ja voi navigoida. Komentorivikäyttö taas vaatii jonkun kirjan lukemista enste ja oikeastaan mitään ei voi tehdä ennen kuin lukee ohjetta.
Vielä kovempi juttu kuin se perus GUI on, on reaaliaikaisesti toimiva käyttöliittymä käpistellään objekteja suoraan. Esim. jos haluaisi mallintaa 3D-objektin niin pari datahanskaa millä voisi pyöritellä ruudulla näkyvää objektia käsillä ja sormen liikkeillä muovailla sitä haluamakseen olisi kätsy. Ollaan työtehossa hieman eri luokassa kuin komentorivillä...
Sama toimii hyvin yksinkertaisemmissakin jutuissa. Komentorivillä haku on kömpelöä verrattuna sellaiseen hakuboksiin mikä näyttää hakutuloksia reaaliajassa kun kirjoittaa tekstiä.
>...työtehossa hieman eri luokassa kuin komentorivillä...
Ja vastaavasti tarkuudessa. Sopii oikein hyvin taiteen tekemiseen mutta ei mihinkään tekniseen piirtämiseen, suunnittelusta puhumattakaan.
"Kuinka voi pysyä mukana...? "
Kuten jo aiemmissa viesteissä todettu: valitse oma jakelu ja sen versio. Päivitä sitä tietoturvapäivitysten osalta - muun voit unohtaa.
Linux-jakeluissa on vapaasti vara valita.
>Vieläkö tuossa rumbassa ehtii töitä tekemään?
Erittäin paljon paremmin kuin Windowsilla.
Päivitykset hoidetaan kokonaisuutena, ei kikkare kerrallaan eikä ne vaadi mitään paimentamista ja koneella istumista kuten "eräissä" järjestelmissä.
Eikä boottia joka välissä! ;)
Uusia jakeluja tosian tulee (ja menee). Kokeile jotakin, ja jos olet tyytyväinen, älä vaihda. Päivityksethän tapahtuvat nykyään automaattisesti. Itse aloitin Red Hatista, joskus 1900-luvulla. Mandrivan, Ubuntun, Slackwaren, Puppyn, DSL:n, Debianin kautta olen nyt lopulta Fedorassa. Lopulta toimii hyvin. Ainoastaan Ylen Areenan videot eivät toimi. Nyt on kolmas vuosi Fedoraa. Se oikea löytyi.
Melkoisesti viitseliäisyyttä seikkailla jakelusta toiseen. Meikä valitsi debianin jo ensiversiossa, eikä toistaiseksi ole näkyvissä syytä vaihtaa. Kyllä Areenan pitäisi näkyä Fedorassakin, taitaa joku palikka puuttua.
Kyllä Areenan videot näkyy oikein hyvin Fedoran Konquerorilla.
Viimeksi kokeilin jotain distroa X ihan KDE 4 vuoksi. Vieläkin odottelen sitä käyttämääni distroon Y enkä ole vaihtamassa.
Turvallisin rarkaisu on imuttaa laajat pakettivarastot omaava distro ja OPETELLA käyttämään sitä niin ei tarvii enää hyppiä.
Ei sitä kannata mihinkään myöskään liiaksi takertua. Itse ennemminkin haluan pitää käyttiksen vaihdon tarvittaessa vaivattomana jos tulee tarve vaihtaa tai tulee parempi tuote. Viimeeksi oli Windows XP, nyt on käytetty Ubuntua ja nyt katselen Mandrivaa kun tuon pelituki vaikuttaa ihan kivalta ominaisuudelta, tekisi mieli hankkia Civilization 4:n takia jos se olisi tuettu siinä.
Tai sitten pistän Ubuntun LTS:n ja katselen sitten 2-3v kuluttua uudestaan mikä tuntuu hyvältä. Mac OS X ei myöskään olisi paha, päinvastoin erinomainen jos läppäriä hankkisi. En sitten tiedä mitä se Microsoft saa työnnettyä ulos Vistan jälkeen.
Sellaisissa parin vuoden sykleissä tuntuu olevan järkevää asentaa käyttistä tai jotain isompaa päivitystä. Jos on hyvä ja kelpaa käyttöön niin voi sitten olla saman firman tuotteissa toiset pari vuotta. Sama pätee kyllä kaikkeen muuhunkin.
Hyvin toimii tämä uusi Mandriva.
Tosin ei ole vielä saannissa firefox 2.0.0.14.
Itte kyllä rootina asensin tuon tänään:.Mozilla/5.0 (X11; U; Linux i686; fi; rv:1.8.1.14) Gecko/20080404 Firefox/2.0.0.14.
Asensin myös tälläisen: man-pages-fi - Suomenkieliset man-sivut
Suomenkielisiä man-sivuja sektioista 1, 5, 6 ja 8. Yhteensä sivuja tässä versiossa on 218. Muuttaa tiedostoja /etc/profile ja /etc/man.config. Jos haluat päästä heti katsomaan uusia man-sivuja, sano komentorivillä ". /etc/profile", niin ympäristömuuttujien uudet arvot tulevat heti voimaan. Katso tiedostosta /usr/doc/man-pages-fi-/README lisätietoja. ;)
ne kaikki on, kun katsoo konehuoneeseen, kori näyttää vain erilaiselta =)
Itse siirryin Gentooseen ja pienellä tappelulla, mulla on just sellanen "distro" jonka halusin.
Ei tarvii tyytyä kompromisseihin.
Parempi vaihtoehto vie pidemmän korren.
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33570
Mitä järkeä olisi tuoda RedHat kotikäyttäjille kun kotikäyttöön on paljon ilmaisia jakeluita. En minä ainakaan maksaisi! Enkä maksa Windowsistakaan. Ubuntu on ilmainen ja mulle loistava.
RedHat tekee erittäin viisaasti kun käyttää energiansa ja rahansa yrityspuolen ratkaisuihin. Yrityspuolelle ei kovin paljoa ole järkeviä Linxratkaisuja joten onnea SUSElle ja RedHatille vaikeassa maastossa.
"...olisi tuoda RedHat kotikäyttäjille kun kotikäyttöön on paljon ilmaisia jakeluita."
Tuon uutisen otsikointi oli jo harhaanjohtava, sillä viimeisin vapaa RedHat-jakelu on versio 9.0, jo useita vuosia sitten.
RedHat keskittyi kaupallisen jakelun RedHat Enterprise Linuxin kehitykseen (RHEL).
RedHat Inc. on kuitenkin ollut tukemassa vapaan ja ilmaisen jakelun Fedora Coren nyk. Fedoran kehitystä, josta nyt huhtikuun lopulla ilmestyy versio 9.0. Ensimmäinen FC oli versiolta 1. Idea on, että puolivuosittain ilmestyy uusi Fedora, eli n. 4 1/2 vuotta Fedora-jakeluja on ollut olemassa.
"Mitä järkeä olisi tuoda RedHat kotikäyttäjille kun kotikäyttöön on paljon ilmaisia jakeluita. En minä ainakaan maksaisi!"
Ei ainakaan Red Hatin brändillä. Joku paremmin kuluttajille sopiva brändi kun Red Hat brändi on profiloitunut niin paljon sinne yrityskäyttöön. Kotikäyttöön on oikeasti tosi nihkeästi linux -pohjaisia hyviä käyttiksiä. Ubuntu on oikeastaan ainoa ja kuten sanoit, Suse on enemmän yrityskäyttöön vaikka sekin toimii kotikäytössä.
Se mitä kotikäytössä vaaditaan on riittävän pitkä tuki (älkää naurattako Mandrivalla, siinä on vain puoli vuotta), on lokalisoitu niin käyttis kuin tukipalvelut, multimedioiden ja sampo pankin pitää toimia out-of-the-box, ei komentorivisäätöä, Cedega olisi hyvä pistää myös mukaan ja sitten lisäksi vielä diiliä tietokonevalmistajien kanssa että tulee tietokoneessa esiasennettuna.
Hyvin nihkeästi niitä kotikäyttöön kunnolla tuotteistettuja linux -pohjaisia löytyy. Ubuntusta on paljon parannettavaa! Ei se kotikäyttäjälle sopiva käyttis ole sellainen, että joka hiton asiaa joutuu itse ruuvaamaan.
...välttämättä niin ostaa Macin, siinä on hyvä käyttis eikä tarvi säädellä. Linuxhan on köyhän miehen Mac.
pois niin loppuu ruuvailu!
Kun lopetat Linuxen ruuvailun,
niin ei se Mac/Winukassa vieläkään siihen lopu. :O
Ei ole 80-luvun jälkeen ollut tietokoneita joita ei tarvisi ruuvailla. Mutta perseestähän tuo on, parempaan pitäis pyrkiä. Vertaa vaikka PS3:n miten vähän siinä tarvitsee ruuvata yhtään mitään. Tosin sovellusten määrä on kyllä rajallisempi.
Miten niin PS3:ssa sovellusten määrä olisi rajallisempi?
http://psubuntu.com/wiki/InstallationInstructions/